Uraltone / Pännäri RIAA esivahvistin

Tuolla tekemälläsi mittauksella olet vain vahvistanut kuuntelutuloksen tuottaman vaikutelman, että tasoissa on kanavien välillä eroa, mutta vian korjaaminen edellyttää sen paikallistamista, missä kohtaa kytkentää tasoero syntyy.

Ei mittasignaalin synnyttämisessä tarvita enää nykyään mitään mittalaitteita. Samat ilmais-softat, joissa on skooppi, FFT ym. sisältää myös audiogeneraattorin.
Mikset siis ota PC:ltä kiinteää 5...10 kHz signaalia ja mittaa tuolla käyttämälläsi "skoopilla" missä kohtaa kytkentää tasoero syntyy ?
 
Kokeile toista putkea, jos hila-anodi kapasitanssi muuttuu toisella puoliskolla lämmön johdosta enemmän kuin toisella puoliskolla selittäisi se yläkerran vaimenemisen laitteen lämmetessä. Ovatko kumpaistenkin putken triodien väliset suojat maadoitettu samalla tapaa? Se saattaa vaikuttaa elektrodien väliseen kapasitanssiin.

Kimmo
 
Missä mahtaisi olla vikaa, kun mittapisteissä seuraavat arvot: A 22/26 B 0,47/0,51 C 184/183 D 28/31 E 196/196 F 156/159

Voisiko johtua putkista? Hehkun jännite oli 8 voltin luokkaa, säädin nyt vaihdettu. (Itse varmaan mittapäällä sössin sen.)
 
Onko kukaan kokeillut esim. erilaisia kondensaattoreita Pännärissä? Tai modaillut muilla tavoilla? Itsellä ehkä just joku konkan vaihto onnistuisi, mutta that's about it. Kiinnostaisi tietää kokemuksia, ja jos sitä itsekin vaikka jotain kokeilisi.
 
Minulla on käytössä 2 kpl Uraltonen RIAA 2.0. Ekan turret version rakensin alkuvuodesta 2016, mikä on käytössä MC rasialla ja Step-up muuntajalla sovitettuna siten, että sisäänmenovastuksen arvo on 10 Kohmia, 47 Kohmin sijaan huomioiden rasian suositellun kuormituksen 100 ohmia sekä Step-up muuntosuhteen 1:10. Tuohon hankin myöhemmin PCC88 putket, joten hehkujännite on säädetty 7.0 V. Toimii erittäin hyvin.

Toisen piirikortti version rakentelin viime vuoden lopulla. Tämä on käytössä MM rasialla. Tähän tein kytkentämuutoksen putkiin. Alunperin rakennussarjan kytkentähän on toteutettu siten, että yksi putki hoitaa vasemman kanavan ensimmäisen sekä toisen asteen vahvistuksen ja vastaavasti toinen putki oikean kanavan ensimmäisen ja toisen asteen vahvistuksen. Uuden version piirilevykytkentä putkien johdotuksen myötä mahdollisti helposti modausta siten, että yhdellä putkella toteutetaan molempien kanavien ensimmäinen vahvistusaste ja toisella putkella molempien kanavien toinen vahvistusaste, kuten alkuperäisessä Pännärin kytkennässä. Kyselin tätä etukäteen Uraltonesta ja antoivat siunauksen.

Näin ollen toinen Riaa on sovitetulle putkiparille ja toinen balansoiduille. Vertailin näitä keskenään ja täytyy sanoa, että kovin merkittävää eroa ei näillä ole. Jotenkin tuntuu, että uudemman Riaan erottelukyky olisi jopa hieman parempi, vaikka käytän siinä vanhoja AEG:n putkia, mitkä jäivät yli ekasta Riaasta, kun hankin siihen PCC88 putket, ja MM rasiakin on huomattavasti halvempi verrattuna MC rasiaan.
 
Kuulostaa erittäin mielenkiintoisilta modauksilta. Jospa sitä joskus itsekkin uskaltaisi jotain kokeilla.

Lähetetty minun Nokia 7 plus laitteesta Tapatalkilla
 
Tuon MC käytössä olevan Riaan muutokset eivät nyt oikein mitään modauksia ole, suoraan Vinylenginen ohjeiden mukaisia, kun käytetään step-up muuntajaa low output rasian jännitteen kasvattamiseen.

Toisen Riaan putkien kytkentämodaukseen päädyin syystä, että Uraltonen Riaan toisen asteen vahvistuksen jännite on nostettu 200V: iin ja ensimmäisen asteen 150V:iin, mikä vaikuttaa anodijännitteeseen siten, että saman putken (ecc88 kaksoistriodi) toisen puolen triodin anodijännite on n. 70V ja toisen n. 160V.
Kun sama putki vahvistaa molempien kanavien ensimmäisen vahvistusasteen ja toinen putki toisen asteen, kuten alkuperäisessä Pännärin ohjeessa (ks. tämän aiheen #73, 74, 75), tällöin yhdellä putkella anodijännite on sama triodien puoliskoilla, eli n. 70V ensimmäisen asteen putkella ja n. 160V toisen vahvistusasteen putkella. Putkien staattinen suojaus on toteutettu Uraltonen kytkennän mukaan maadoittamalla 9 nasta hehkun maadoituksella.

Oma tietämykseni putkitekniikasta ja mittauslaitteiden puute estää minua arvioimasta mikä vaikutus saman putken eri- tai samanarvoisilla anodijännitteillä on esim. äänenlaatuun, mutta kuten mainitsin modatun Riaan paremmasta erottelukyvystä perustuen omiin kuunteluarvioihin.

Putkitekniikkaa ymmartävät kommentoikoot, onko tuolla mitään käytännön merkitystä.
 
Miten on. Meikäläisellä ei ole elektroniikka-alan koulutusta, mutta halua olisi soitella pännärillä. Mitään osaamista ei ole vastuksista yms. häärpäkkeistä. Työvälineet on ja kolvailtua on tullut autojen ja moottoripyörien sähköjä. Vähän arveluttaa kun olen lukenut tätä ketjua kun tiedossa on putkien mittauksia yms. Piirrustukset sinällään näytti siltä että niistä näkee mitä ja miten päin.
 
Osta valmiiksi kasattuna, jos saldo riittää.
Pääset heti kuunteleman vinyylejä ja saat nukuttua yötkin rauhassa.
 
Varmaankin järkevämpi vaihtoehto minulle on tuo kasattu, kun maaliin ei pääse ilman mittalaitteita ja osaamisessakin on puutteita. Saldo riittää kyllä kun tätä lajia harrastaa, mutta 1000€ kasatusta versus 420€ rakennussarjasta pistää pohtimaan kuitenkin eri vaihtoehtoja. Onhan siinä vielä vaihtoehtoina 1000€ johonkin muuhun esivahvistimeen tai jäädä kyttäämään käytettyä :confused:
 
Oletko siis hakemassa nimenomaan tätä Pännärin putkilaitetta vai muuten vaan järkevän hintaista korkealuokkaista RIAA:ta?.
 
Laitteistoa kiinnostaisi parantaa joltain osin levysoitinpuolella. Tällä hetkellä laitteistossa on Clearaudion Nanophono V2. Kiinnostus heräsi pännäriin koska sitä on kehuttu, mutta esityksiä voi tehdä kohtuuhintaisista ja laadukkaista vaikka yv:nä.
 
Rakentelin Pännäri RIAA:n tuossa muutama viikko sitten. Laite toimii muuten vallan mainiosti, mutta oikeassa kanavassa on selkeästi erotettavissa oleva (oletettavasti maa-)hurina. Hurina syntyy kun korjaimen sisääntuloon kytkee soittimen (kokeiltu kahdella eri soittimella ja vahvistimella kahdessa eri talossa, sama lopputulos). Hurina myöskin pysyy aina oikeassa kanavassa, vaikka sisääntulon piuhat kääntäisi toisinpäin. Jos sisääntuloon ei ole kytketty mitään ei hurinaakaan synny.

Arvot mittauspisteissä olivat toleranssien sisällä. Kokeiltua kahdella eri putkiparilla ja tilanne on silti sama.

Onko kellään samoja kokemuksia ja/tai neuvoja miten tämän saisi korjattua?
 
Olisko oikean kanavan piirilevyltä lähtevä piuha liian pitkä? Voi ottaa häiriötä jos on sopivasti mutkalla väärässä paikassa.
 
Mikä on verkkomuuntajan sijainti putkiin nähden? MM-input voi ottaa häiriötä muuntajan magneettikentästä.

Kuva laitteesta auttaisi huomattavasti.
 
JMatta sanoi:
Olisko oikean kanavan piirilevyltä lähtevä piuha liian pitkä? Voi ottaa häiriötä jos on sopivasti mutkalla väärässä paikassa.
Napsauta laajentaaksesi...

Liitän oheen kuvan kytkennästäni. RCA-liittimeltä piirilevylle tulevan piuhan mittasin silmämääräisesti saman mittaiseksi, kuin Uraltonen sivuilla olevissa esimerkkikuvissa. Vasemman kanavan sisääntulo menee piirilevylle paljon lyhyemmällä piuhalla, kun se on heti liittimen vieressä.

Risto_H sanoi:
Mikä on verkkomuuntajan sijainti putkiin nähden? MM-input voi ottaa häiriötä muuntajan magneettikentästä.

Kuva laitteesta auttaisi huomattavasti.
Napsauta laajentaaksesi...

Käänsin jo kerran verkkomuuntajaa noin 45 astetta vastapäivään tästä syystä. Ei auttanut. Kuvassa vielä vanhassa positiossaan, eli tuosta käännetty nykyisellään.

Photo 14.5.2020, 17.05.04.jpg
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös