Mittailin taas hieman lisää testaillakseni QA403:n uusinta (epävirallista) softaversiota. Kyseisessä versiossa on korjattu ainakin pieniä portaita taajuusvastemittaukseen aiheuttanyt bugi ja muitakin mutta samalla on estetty useamman korjauskäppyrän käyttö samanaikaisesti. En onneksi tarvinnut kuin yhtä tällä kertaa ja se oli 60 dB vaimenninkaapelin vaikutuksen kompensoiva korjaus.
Ilman A-painotusta tai RIAA-korjauksen oikaisevaa painotusta ja 5 mV tulosignaalilla SINAD -mittaus näyttää seuraavalta. Tässä laitteen gain on myös pienimmässä asennossaan mikä tarkoittaa MM:llä vähän yli 40 dB vahvistusta jotta mittaustulos olisi suunnilleen vertailukelpoinen ASR:n vastaaviin mittauksiin. Siellä toki on käytössä AP:n ammattilaiskone.
katso liitettä 206452
Kuten huomaatte, kaapelin vaikutus poistettuna tuloksia on helpompi lukea kun vahvistus näkyy suoraan oikein eli tässä n. 40,7 dB. Koska RIAA-korjausta ei ole kompensoitu pois, kohinaverhokäyrä noudattaa sen muotoa - paitsi että tässä OPA1656:n kohina joka nousee hieman matalilla taajuuksilla aiheuttaa poikkeaman < 300 Hz alueella. Jos vahvistimen kohina olisi täysin tasaista, verhokäyrä noudattaisi suunnilleen tuota sinisellä piirrettyä viivaa. SINAD -lukemalla 72 dB pääsisi suunnilleen ASR:n taulukon puoleenväliin mutta särössä ja RIAA-tarkkuudessa tämä kilpailee parhaimpien joukossa helposti. Jos kohina ei kasvaisi matalilla taajuuksilla ja noudattaisi tuota sinistä käyrää, oltaisiin SINAD -arvossakin aivan kärkipäässä. Ihmiskorvan herkkyyttä matkivalla A-painotuksella häiriöetäisyys on ihan eri luokkaa (~86 dB) kuten edellisistä mittauksista voi havaita.
Toisaalta MM-inputin kohinan mittaus on sikäli hankalaa että analysaattorin lähtöimpedanssi on aina paljon matalampi ja erilainen kuin todellisen MM-rasian joten näihin tilanteisiin pitäisi laittaa RIAA:n inputtiin standardoitu MM-rasiasimulaattori. Valitettavasti oikein kukaan ei näytä käyttävän sitä. Väitän että MM-simulaattorin käyttö ASR:n testeissä hämmentäisi järjestyksen ihan eri näköiseksi koska eri laitteissa on hyvin erilaisia toteutuksia MM-inputissa. Jos mitattavan laitteen virtakohina on pientä, se ei paljoakaan kärsi simulaattorin impedansseista kun taas isohkon virtakohinan omaava laite näyttääkin yhtäkkiä ihan toisenlaiselta. OPA1656:n hyvä ominaisuushan oli nimenomaan pieni virtakohina särön ohella.
MC-inputin mittaus on taas ihan eri tarina. MC-rasian impedanssi on aina matalahko mikä pätee myös high-output -versioihin. Tästä seuraa se että audioanalysaattorilla mitattu häiriöetäisyys vastaa hyvin oikeaa käyttötilannetta. Vaikeus MC-mittauksiin tulee ihan muualta eli miten estää RIAA:n ulkopuolelta lähtöisin olevien häiriöiden uiminen tuloksiin? Tästä olen aiemmin puhunutkin ja virtalähde vaikuttaa siihen kuten myös maadoitus. Mittaussetupissa jossa mittajohdot kulkevat "loopissa" mittalaitteesta RIAA:han ja takaisin, johtojen sijoitus vaikuttaa yllättävän paljon. Alla nopeasti tekemäni vertailumittaus muuten samalla setupilla mutta MC-inputista (0,5 mV inputilla):
katso liitettä 206454
Tässä huomionarvoista on se että yllättäen SINAD ei ole kuin 2 dB huonompi kuin MM-tapaus. Tämä johtuu siitä että MC-inputissa oleva tuplattu OPA1612A on vähäkohinainen hyvin pieniin taajuuksiin asti kunhan syöttöimpedanssi on matala. Kuvan kohinaverhokäyrä noudattaa selvästi paremmin RIAA-käppyrää kuin MM-inputista mitattu. Toinen seikka jonka huomaa heti on että en onnistunut estämään sähköverkon 150 Hz ja siitä korkeampien harmonisten pääsyä setuppiin kokonaan vaan niitä näkyy tuolla 150 Hz - 2 kHz välillä jonkin verran. Tässä voisi nyt kokeilla Markuksen ehdottamaa akkupowerointia ihan sen todistamiseksi että häiriö tai ainakin suurin osa siitä tulee muualta kuin DC-inputista. Tässä tapauksessa powerina oli kiinalainen labrapoweri jonka verkkopuoli on kytketty maadoitettuun pistoriasiaan. Ilman maadoitusta kuva olisi ihan erilainen.
Aion kokeilla myös koko setupin siirtämistä fyysisesti eri huoneeseen. Kaapalisettiäkin voisi koittaa parantaa tai ainakin niputtaa niitä nykyistä huolellisemmin.
Näkyvistä häiriöpiikeistä huolimatta ne eivät dominoi mittausarvoja koska < 50 Hz kohina on kuitenkin korkeammalla ja 2 kHz taajuudella näkyvä säröpiikkikin on jokseenkin samalla tasolla kuin 150 Hz häiriö.
Tässä muuten näkyy analysaattorin vasemman ja oikean kanavan säröero vielä selvemmin kuin MM-tapauksessa. Aion vielä jatkoselvitellä tätäkin ja harkitsen matalasäröisen 1 kHz sinigeniksen tilaamista Latviasta Uld-Audiolta.