RH_RIAA 3.0

Risto_H

Hifiharrastaja
Liittynyt
6.12.2018
Viestejä
1 482
Kaupunki
Järvenpää
No niin, aloin tässä osan harrastuksista ollessa tauolla pähkäillä uutta versiota RIAA:sta. Tuossa 2.0 -säikeessä
tuli paljon parannusideoita ja vaihtoehtoisia toteutustapoja joista jokunen on tulossa tähän mukaan.

Parannukset:
  • MC- ja MM-vahvistin samassa
  • Rasiatyypeille omat ottoliitännät, kaksi soitinta voi olla kiinni samanaikaisesti
  • Vahvistusta voi säätää DIP-kytkimillä. Ainakin MC-ottoon tulee 20 dB ja 26 dB vaihtoehdot.
  • Kuormaresistanssin ja -kapasitanssin säädöt myös DIP-kytkimillä
  • MM-oton häiriöetäisyys vielä paremmin optimoitu todelliselle rasialle
  • Lähtöön tulee käynnistyspoksahduksen esto
Muuten mennään aikalailla samoilla suunnitteluperiaatteilla eli tinkimätön ja kestävä laatu edellä. Vastukset 0.1 % ohutkalvoja ja konkat vähäsäröisiä audiokäyttöön kelpaavia. Virtalähdeosa tulee olemaan sama kuin ennenkin koska se toimii erinomaisesti.

Suunnitteluprosessi on vielä aika kesken ja erityisesti DC-offsettien hallinta on vielä päättämättä. Pyrin välttämään turhia konkkia signaalitiellä joten jonkinlainen offsettien nollaus on tarpeen. 2.0-versiossa LT1028A:n erittäin pieni jänniteoffset ja offsetin nollaustrimmeri auttoi mutta nyt ottoasteeseen on tulossa eri oparit. Kyse on lähinnä siitä laittaako kytkentään DC-servon joka nollaa offsetin aktiivisesti (ja nostaa hintaa sekä lisää monimutkaisuutta) vai lisääkö pariin kriittiseen kohtaan trimmerit joilla offsetit saa nollattua pieniksi huoneenlämmössä. Tämä saattaa olla ihan riittävän hyvä tapa jos oparit ovat muuten stabiileja.

Toinen juttu jota mietin on pitääkö MM/MC -valintakytkin olla etupaneelissa vai takapaneelissa? Itse olen päätymässä sijoittamaan se etupaneeliin jotta soitinta vaihtaessa ei välttämättä tarvitse sokkona etsiä vipua laitteen takaa tai ottaa sitä ulos hyllystä. Mielipiteitä?
 
Viimeksi muokattu:
Etupaneeliin, samalla kun vaihtaa tuloa voi vaihtaa tyyppiä.
 
Liitytään lukijakerhoon ;)

Pari ajatusta:
- uskoisin, että DC-servon poistamat konkat signaalitieellä korvaavat pari lisä-euroa täydentävien opareiden käyttöön;
- molemmat kanavat voisi ollaa rakennettu täysin riippumattomina toisistaan - ei yhtään jaettua komponenttia (virtapistokee pois lukien).
 
Joo, DC-servoasiaa pitää vielä mietiskellä.

MC-etuaste tulee ainakin olemaan "tuplamono" -tyyppinen virtalähdettä lukuunottamatta. Virtalähdeosan rakenteen ja oparien hyvän PSRR:n vuoksi powerin tuplaaminen on tosin melko turhaa enkä usko sen tuovan kuultavaa tai mitattavaa muutosta. Loput vahvistusasteet luultavasti tulevat koostumaan tuplaopareista joilla audiokaistan kanavaerotus on kuitenkin hyvä, > 130 dB. Tätäkään ei tosin ole vielä lopullisesti päätetty. :)
 
Tuli konkista ja vastuksista ajatus että tuleeko sisälle nyt "legis-luokan" komponentteja/pitäisikö piirilevystä tehdä sen verran väljä asettelultaan että moisia voi käyttää jos haluaa? Semmonen finaaliin ja sen yli - laite.
 
Tuli konkista ja vastuksista ajatus että tuleeko sisälle nyt "legis-luokan" komponentteja/pitäisikö piirilevystä tehdä sen verran väljä asettelultaan että moisia voi käyttää jos haluaa? Semmonen finaaliin ja sen yli - laite.
Noo, tästä tulee täysin pintaliitostekniikalla tehty laite ja väittäisin että se ei ainakaan sen vuoksi häviä suorituskyvyssä. SMD-tekniikalla saavutetaan toisaalta eräitä etuja joita tässä on tarkoitus hyödyntää täysimääräisesti. Komponenttivalinnat tapahtuvat juuri periaatteella "parasta mitä löytyy" mutta toisaalta yritän välttää turhaa monimutkaisuutta. Lopputulos saattaa toki näyttää vaatimattomammalta tietyssä mielessä. "Legis-luokka" on ehkä eräänlainen toinen ääripää kompovalintojen suhteen, ei laadun mutta koon perusteella. Oli muuten jäänyt tuo Legiksen mielenkiintoinen tuunausketju kokonaan huomaamatta, pitääpä tutustua tarkemmin - kiitos linkistä.

Powerin kytkennässä noudatan aika pitkälle madis64:n ehdottamaa periaatetta eli paikallisilla bypasseilla, piirikortin layoutilla ja mahdollisesti myös ylimääräisellä RC-suodatuksella pyrin estämään vahvistusasteiden ja kanavien välisen ylikuulumisen mahdollisimman tehokkaasti.

Mietin tuota DC-servojuttua. Se että laitteessa on sekä MM- että MC-otto lisää hieman vaikeusastetta tässä. Tarvitaanko koko ketjuun DC-servo vai vaan MC-tapaukseen? Tätä täytyy hieman kokeilla protoilemalla koska simuloimalla tai datalehden perusteella on vaikea ennustaa mitä lämpötilan muuttuessa voi tapahtua. Saattaa hyvin olla että MC-etuvahvistin ei tarvitse omaa koska siinä on kuitenkin offset-mielessä melko tarkka opari jolla sen output pitäisi pysyä +/-5 mV sisällä. Tällainen offset korjaantuu kyllä helposti silloinkin jos servo on outputista RIAA-asteeseen.
 
Ai niin, sain juuri tietää että oparista jota suunnittelin käyttäväni RIAA-osassa on tulossa kaksikon lisäksi yksikköversio joten kanavien tehokas erottaminen toisistaan helpottuu edelleen. Kyseistä piiriä ei ole vielä julkistettu joten pitää hieman käyttää kontakteja... :)
 
Tarvitaanko koko ketjuun DC-servo vai vaan MC-tapaukseen?
Arvelisiin, että servo tarvitaan molemmissa tapauksissa - vahvistimen sisätilan lämpöaste voi tuntien kuluessa muuttua huomattavasti ja staattiset säädöt eivät välttämättä tekee omaa työtä vaaditulla tasolla (erityten, jos ihmiset rupeavat rakentamaan sitää laitetta omilla komponenteilla, jotka eivät välttämättä ole niin huolellisesti valikoitu).

Itse olen vuosien varrella ruvennut kunnioittamaan Yamahan (joidenkin) vahvistimien ratkaisuja - tässä esimerkiksi A-700:
yamaha A-700 phono stage.jpg

, joista yhden vasta kunnostin ystävälle ja toinen on omaan tarpeen peruskunnostusken alla. Sanoisin, että (modifioinnin jälkeen) A-700 MC osasto päihittää Onkyo P-303-n...

Huomioon kannattaa ottaa 1000uF suodattimet, kun "säästeliämmissä" vahvistimissa on sen paikalla vaivalliset 33...47uF.
 
Ai niin, sain juuri tietää että oparista jota suunnittelin käyttäväni RIAA-osassa on tulossa kaksikon lisäksi yksikköversio joten kanavien tehokas erottaminen toisistaan helpottuu edelleen. Kyseistä piiriä ei ole vielä julkistettu joten pitää hieman käyttää kontakteja... :)
Joskus 30-35 vuotta sitten RIAAn parissa askarrellessani, laskeskelin mieleiset arvot komponenteille. Yksi kondensaattoreista oli päätynyt ei ihan tavanomaiseen arvoon 8.8nF. Ja kun oli suuren työnantajan "etuudet", niin soittelin Evox-Rifalle joidenkin polypropyleenikonkkien "näytteiden" toivossa. Meni aikansa, ja sitten tuli paketti, jossa oli pieniä sinisiä kolmessa pussissa. Kahdet konkat olivat arvoleimat kyljessä, mutta kolmannet ilman painatusta. Ne oli tehneet mun 8.8nF konkat niinku tilauksesta.

Ei ollut tarkoitus vaivata ihan noin paljon.

Jos LT1028A on edelleen validi komponentti MC rasioille, niin niitä ne oli silloinkin. Mulla oli jossakin kokeilussa kummassakin kanavassa noita 4 kpl toinen toisensa selkään juotettuna, eli rinnankytkettyinä. Toimi se ja jos oikein oli kuulevinaan, niin sen virtakohinan puolittumisen mukamas kuulikin.

Mulla oli MC vahvistimen aikana akkukäyttömahdollisuus. Eli kun virtanappulasta käänsi erillispowerin päälle, tapahtui se, että poweri sammui ja vahvistin alkoi toimia akuilla ja jonkinmoisella akkujen perässä olleella muovikonkkasuodatinpatterilla. Levysoitin oli jo aiemmin menettänyt sisäisen verkkopowerinsa.
 
Madis, Marantzin PM-80 on pitkälti samanlainen RIAA-aste mutta ilman DC-servoa. Taisi tuo fetti-diffiaste oparin edessä olla tosiaan tyypillinen tuohon aikaan. Hyvähän tuollainen on mutta ei silä pienimpään kohinaan päästä sellaisenaan mutta taitaa levyt kohista niin paljon että viimeiset desibelit kohinassa on turhaa.
 
Toinen juttu jota mietin on pitääkö MM/MC -valintakytkin olla etupaneelissa vai takapaneelissa? Itse olen päätymässä sijoittamaan se etupaneeliin jotta soitinta vaihtaessa ei välttämättä tarvitse sokkona etsiä vipua laitteen takaa tai ottaa sitä ulos hyllystä. Mielipiteitä?

Itse en kaipaa tuohon etupaneeli lisäkytkimiä. Se on tyylikäs noin. Kaapelithan joutuu joka tapauksessa laittamaan takalevyyn kiinni, joten samalla onnistuu dippikytkimen asennon vaihto.
 
Päätin jo laittaa siihen DC-servon ja käytän siinä OPA2196:tta joka on tarkka, kohtuuhintainen eikä kuluta paljoa virtaa. MC-asteeseen LT1028A olisi edelleen oikein hyvä valinta, ehkä paraskin jos käyttää vain yhtä oparia. Se on kuitenkin myös aika kallis eikä sitä saa SMD-kotelossa ja kun keksin tavan korvata sen modernilla ratkaisulla jonka suorituskyky on vähintään sama, päätin siirtyä siihen. Sivutuotteena osien hintakin hieman putoaa vaikka se ei ollut mikään tavoite tässä. :D

Yamahan RIAA ei tosiaan ole ollenkaan hullumpi. Diskreetillä tuplafetillä saadaan oparin suorituskykyä parannettua selvästi ja häiriöetäisyys lienee riittävä myös MC-asennossa.
 
Itse en kaipaa tuohon etupaneeli lisäkytkimiä. Se on tyylikäs noin. Kaapelithan joutuu joka tapauksessa laittamaan takalevyyn kiinni, joten samalla onnistuu dippikytkimen asennon vaihto.
Meinasin siistiä ja melko huomaamatonta vipukytkintä etupaneeliin. Samaa sarjaa kuin power-kytkin mutta ilman valoa.

Loput säätöviritykset tulevat DIP-kytkimillä joihin pääsemiseksi pitää ottaa kansi pois. Logiikka tässä on se että kannen alla olevia säätöjä ei tyypillisesti tarvitse koskea kuin rasiaa vaihtaessa kun hakee parasta kuormitusasetusta ja gain-asetusta. Läheskään kaikilla ei varmaan ole tarvetta kytkeä kahta soitinta samaan RIAA-vahvistimeen mutta monilla vakavammilla harrastajilla soittimet ja rasiat vaihtuvat joten ominaisuudesta on luultavasti hyötyä.

Kotelosta sen verran että aika varmasti käytän Hammondin koteloa samasta sarjasta mutta lisäliitäntöjen takia pitää ottaa numeroa isompi malli. Piirikortilla oli 2.0 -versiossa melko väljää joten 3.0:kin mahtunee saman kokoiselle kortille vaikka osien määrä kasvaakin.
 
Meinasin siistiä ja melko huomaamatonta vipukytkintä etupaneeliin.
Itse kannattaisin pushbutton (tai pyörintanappi) tyyppistä kytkintä ja kytkennät itse tekisin releillä (reed-tyyppisillä esim.)
 
Viimeksi muokattu:
Itse kannattaisin pushbutton (tai pyörintanappi) tyyppistä kytkintä ja kytkennät itse tekisin releillä (reed-tyyppisillä esim.)
Nuokin olisivat toimivia ratkaisuja ilman muuta. NKK:n lyhytvartinen vipukytkinkin on siisti. Pähkäilen vivun kanssa kuitenkin kahden vaiheilla: Pitääkö vivun liikkua ylös/alas kuten virtakytkimessä vai sivusuunnassa? Sivusuunnassa liikkuva vipu tavallaan kertoo että vaihdetaan kahden inputin välillä jotka ovat takapaneelissa vierekkäin. Jos en möhlää suunnittelua niin se vipu osoittaisi sen inputin puolelle jota käytetään. :)

Koska vipu on etupaneelissa ja vaihdetaan inputteja, varsinainen kytkin on rele. Valkkasin alustavasti Omronin G6K -sarjan miniatyyrireleet. Samanlainen tulee outputtiin estämään starttipoksahdusta.
 
Sivusuunnassa liikkuva vipu olisi oikea-vasen sisääntuloon suhteessa intuitiivinen.

Tuli vielä sellainen ajatus, että inputteja voitaisiin vaihtaa siitä kytkimestä, mutta kumpikaan inputti saisi ollaa MM tai MC (toisesta riippumatta) ja sitää säädettäisiin kotelon sisäältä. Ei ole pois luettu sellainen setti, jossa on kaksi MM tai kaksi MC äänirasiaa käytössä.
 
Vipujen käyttösuunnan ero on hyvä apu ja toki myös välimatka siihen että ei sotke virta ja lähdekytkimiä toisiinsa.
Ei ole pois luettu sellainen setti, jossa on kaksi MM tai kaksi MC äänirasiaa käytössä.
Tämäkin on hyvä olisi kiva, nyt etupaneelissa olisi 3 kytkintä. Kannattako sitä gainiakaan laittaa jumpperilla eli vieläkö yksi kytkin lisää?
 
Joo, mietin kyllä tuotakin että laittaisi kaksi toisistaan kokonaan riippumatonta phono-inputtia jotka saisi asetettua joko MM- tai MC-inputeiksi. Tästä seuraisi kuitenkin jo aika paljon tarvetta lisäkytkimille kun molemmille inputeille pitäisi olla sekä MM- että MC-kuormitusimpedanssin ja gainin valinnat. Seurauksena piirkortin koko ja kotelon kokokin taas kasvaisivat.

Nyt tuo valintamahdollisuus tulee tavallaan melkein kaupanpäällisinä kun kuitenkin oli tarkoitus tehdä RIAA jossa on MM ja MC samassa.
 
Back
Ylös