liekkö vasteita saatavilla niin voidaan koittaa pohtia tarkemmin?
Liekö sitten niin, että kotelon sisällä täytyy olla jotain monimutkaisempia rakenteita, pelkkä vaimennusmatto ei toimi.
En tiedä mitä kaikkea seinään on tarkoitus upottaa, mutta jos subbarit jää liikuteltaviksi niin niillä saa basson akustiset haasteet taklattua sijoittelemalla ja sähköisillä säädöillä ja ehkä jopa automaattisella huonekorjauksellakin. Ja sen jälkeen kohtalainen akustiikka on mun mittapuulla melko helppo saavuttaa, aloittaa vaikka seinien (ja katon) ensiheijastuspisteillä, akustoiva matto, jos ikkunoita niin verhoja voi hyödyntää (valkokangas viittaa tykkiin joten hämärrystä vaatinee ainakin kesäaikaan ellei ole kellaritila).
Mikään konsepti (paitsi luurit) ei toimi hyvin ilman kohtalaista akustiikkaa. Tuolta kantilta ajateltuna kikkailu suuntaavuumenetelmillä on lähinnä teknistä mielenkiintoa ja harrastamista ilman musantoistoon liittyvää rationaalista tavoitetta. "Hyvin" riippuu tietenkin preferensseistä. Joillekin kakofonia voi olla parasta mitä on olemassa.
Nojuu, pidetään tavoitteena, että akustiikka paranee tilaa (joskus) vaihtaessa. Tässä tosiaan olisi kyse olohuoneesta, ei erillisestä AV-tilasta.
Tässä oli tähtäimenä taajuudet 100-500Hz, eli se alue joka on kampasuotunut vaikka noissa omissa olkkarin mittauksissa. Subbari mulla on nurkassa, ja pidetään vaikka tässäkin tavoitteena, että niiden lukumäärä kasvaa
Sinällään olen ollut tyytyväinen sohvalle equtettuun vasteeseen alle 100Hz.
Juu, eihän tuo ihan mahdottomalta vaikuta, joskin jos lähtee viilaamaan niin 60 -100 Hz _saattaa_ olla kokonaisenergialtaan hieman alhaisempi kuin 60 Hz ja alle. On sen verran huippua ja monttua. Mutta ehkä lillukanvarsia ja jos saattaa tulla lisää subbaria niin korjaantunee silläkin. 100 - 200 Hz on vaimentunut ja onko nuo piikit sitten sitä kampasuotoa, en ole niin perehtynyt. Mutta tuo 200 Hz tienoohan on yleisesti ja useimmiten pistetty lattiaheijastuksen piikkiin mikä voi toki kertautua pahemmaksi muistakin heijastuksista. Kuvassa näkyi olevan ewona-levyjä sohvan päällä, jos jossain vaiheessa on aikaa ja energiaa niin voihan niitä kokeilla lattialle ja seinälle ensiheijastuspisteisiin vaikka siihen oikeaan kanavaan ja tsekata miltä mittaukset sitten näyttää. Tai molemmat päällekäin lattialle ja/tai seinälle jne. Eli saatko tuota kampasuotoa taltutettua "millään" konstilla. Ehkä olet jo kokeillutkin, en lukenut ketjua eteenpäin, vain tuon linkatun viestin.Tässä oli tähtäimenä taajuudet 100-500Hz, eli se alue joka on kampasuotunut vaikka noissa omissa olkkarin mittauksissa. Subbari mulla on nurkassa, ja pidetään vaikka tässäkin tavoitteena, että niiden lukumäärä kasvaa
Seinään asennettavia valmiita ja edukkaita ratkaisuja on tarjolla monelta eri toimijalta esim. JBL 8".
fi.jbl.com
Voi myös koittaa viistää reunoja ja vähentää matkaa seinälle, vähentää reunadifraktiota, mutta tää pienentää kotelotilavuutta juurikaan vaikuttamatta seisoviin aaltoihin. Villat sivuille kuten arvelit, varmasti auttaa takana olevan seinän heijastuksen kanssa, mutta reunadifratio luultavasti näkyy silti. Ongelmana siis että heti kun ollaan seinästä ulkona niin jollain taajuusalueella alkaa näkyä ongelmat vasteessa.Kyllähän se seinä heijastaa ja kotelon reuna difraktoi koko keskialueen läpi jos kotelo pullottaa seinästä ulos. Idis on upottaa seinään niin ettei reunoja ole, etulevy on koko seinän kokoinen.
Tietysti jos kotelon koko lähentelee puolikasta seinää niin onhan se jo melkeistä sama, toisaalta nyt kotelon sisällä olevat seisovat aallot päästökaistalla on maksimoitu
SBIR interferenssin voipi arvioida näin: laske matka elementin keskeltä etulevyn reunalle, siitä seinälle ja siitä kuuntelupisteeseen ja miinusta suoran äänen matka elementin keskeltä korvalle. Matkaerosta saat taajuuden, millä tulee matalin interferenssidippi. Jos kotelo on 60x60x16, kartio keskellä niin matkaeroa tulee pyöreästi noin 30 + 16 + 16, joka laskee ekan dipin ~1.2m aallonpituudelle, eli seinä näkyy vasteessa on muutaman sadan hertsin korvilta ylöspäin. Toisaalta, jos kotelo on niin iso että reunat on millisekunnin tai pari, eli about puolimetriä kartion keskustasta niin kuin tässä, niin ei kait ne erotu muista huoneen ensiheijasteista ja sikäli sulautuu joukkoon. Idiksenähän on tietysti aivojen tyydyttäminen, koitetaan häivyttää etuseinän vaikutus havaittuun ääneen. Vaikka interferenssi näyttää pahalta taajuusvasteessa, niin ei se korva välttämättä niin paljoa piittaa. Tästä ei ole älyttömästi tutkimusdataa saatavilla, joten melkein pitää kokeilla.
Ite laitan systeemit eri koteloihin, bassot elementti seinään päin pieneen koteloon niin saa lähemmäs kuin 16cm jne. Keskarista voi tehdä kardioidin tyyppisen, mutta sitäkään ei saa tarpeeksi lähelle seinää etteikö interferenssi ois taajuuskaistalla. Vaimennus seinän suuntaan pitäisi saada 20db kantturoille, ja on hieman kyseenalaista toimiiko kardioidisysteeminvaimennus, koska takaa ja edestä tuleva äänes on erillisiä, ja interferoi seinän kanssa kumpikin erikseen ja riippuu kotelon rakenteesta ja aukkojen sijainnista toisiinsa ja seinään nähden miten vaimentuma näkyy kuuntelupaikalla vai näkyykö laisinkaan, seinä on kuitenkin siinä ihan lähikentässä sössimässä. Lopputulos riippuu kuin pitkälle jaksaa optimoida, minkä kokoinen ja muotoinen keskariloota, miten kaukana seinästä jne
Akustiikkapaneelia kehiin. Reunadifraktio hanskaan sopivilla jaoilla ja fyysisillä mitoilla ja pyöristyksillä. Suuntaavuuden kanssa voi pelata,
Nämä ei ole tietenkään pelkästään seinäkaiuttimelle käypäsiä juttuja, vaan kaikille kaiuttimille. Näissä lähellä seinää olevissa on ihan yhtä paljon ongelmia ja ratkottavia asioita kuin kauemmas seinää sijoiteltavissa, ellei enemmän. Idis on jakaa taajuusalue useampaan eri kaistaan ja yrittää optimoida systeemin fyysiset mitat siten, että kuuluvat ongelmat ois mahdollisimman pitkälti päästökaistan ulkopuolella / jotenkin hanskattavissa. Ts. ongelmat kuulokyynnyksen taakse. Kuulokynnyksen ja ongelmien tärkeysjärjestyksen haku meneillään itelläni.
ps. Muista myös, että laajis suuntaa todella vahvasti, eli tarvii säätää kuuntelukulman kanssa sopivan sointitasapainon löytämiseksi, joten pitää melkeistä olla omassa kotelossa, jota pystyy kääntelemään. Laajikset ei ole paras vaihtis seinäkaiuttimeen.
Jos suinkin mahdolista, niin jätä joku pelivara. Esimerkiksi leivo basso osaksi seinää, mutta jätä joku lokero yläpäätä varten, johon voi sitten istuttaa kaiuttimen jos toisenkin. Joku laippa ja villaa sovitteeksi. Tai jotain. Jos kerralla rakentaa valmiille pinnalle ja saundi ei vastaakkaan odotuksia niin et pystykään enää vaikuttamaan asioihin purkamatta koko rakennelmaa.
