Laitteiden impedanssit ja kaukosäädin probleema

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja alspe
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
3,6 kohm ei ole ongelma järkevän teknisesti suunnitelluille lähteille. Esim. putkilaitteissa voi olla suuri antoimpedanssi, jolloin säröä voi tulla.
 
Riippuu hiukan siitä kuinka tuo 3.6 kohm on saatu aikaan. Jos varsinainen vahvistinaste on suuri-impedanssinen ja 3.6 kohm on peräisin vastuksesta, jolla yritetään peitellä vahvistinasteen hiekkoa häiriöetäisyyttä, on tulo periaatteessa helppo nakki suurimmalle osalle. Jos itse vahvistimen tuloaste on 3.6 kohm, on tilanne jo huolestuttavampi. Kumpikin tapaus on kuitenkin outo, ja mielestäni tuollainen suunnittelu onkin hanurista.

Tuloimpedanssin ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa vahvistimen dynaamiseen käytökseen. Siihen vaikuttaa pääteasteen virransyöttö tai lepovirtatoteutus (A/B/X/D-luokka). Dynaamisilla syötöillä kun pystytään loihtimaan iskeviä ja rytmikkäitä vahvistimia, vaikka lopputulos olisi hiukan kauempana "hifistä" ;)
 
Matti Lehtinen sanoi:
Suurempi amplitudi, elikkäs enemmän voltteja siihen soittimen antoon. :)

Edelleenkin pihalla, mutta eikös volymen säätö ole vieläkin hätäisempi jos soittimen antama jännite on suurempi?

Pitänee koittaa PS1 SPHC-1002:lle jossain välissä.

Tosin 1. postin kaukosäädinongelma on myös olemassa... Sille ei vissiin voi mitään?
 
alspe sanoi:
Edelleenkin pihalla, mutta eikös volymen säätö ole vieläkin hätäisempi jos soittimen antama jännite on suurempi?

Tiedätkös, kun en nyt ole itsekään asiasta ihan varma. :)

Kun nyt mietin, niin taidat olla ihan oikeassa, elikkäs sen sun vahvarin tapauksessa sen soittimen annon pitäisi olla pieni ja semmoiseen suuri impedanssiseen ottoon taas suuri amplitudi sieltä soittimelta?

Äh. Mä lopetan turinani tähän. Vahva tunne on sydämessäni, että olen jotenkin jyvällä noista annoista ja otoista, mutten kumminkaan tarpeeksi, että tietäisin mitä kirjoitan. :D
 
Muistutan nyt vielä kerran (ettei kenellekään tule ostoestoja), että kyseinen Creek on Hifimaailman testivoittaja yhdessä Consonancen kanssa ja erittäin kivasti runttaa rokkia menemään. On kiva kuunnella rumpalia kun tuntuu kuin levyä pikakelattaisiin, niin nopeasti ja pakottomasti fillit ja tykitykset lähtee. ;) Eikä äänessä varsinaisesti mitään säröä ole. Särön tunne voi tulla ehkä monestakin asiasta, jos soundi on esim. hieman kireä muuten voi se tuntua "säröiseltä".

Äänen säätö on edelleen aika herkkä. Yli 30 ei viitsi laittaa ollenkaan, no pääasia että on vähintään 15 pykälää ns. normaalia säätövaraa.

Kauko-ohjain homma vaan ketuttaa. ???
 
Vanhana ko. vahvarin omistajana sen verran kommenttia, et mun edellisillä kotelokaiuttimilla ei volumipotikkaa tullu mieleen kääntää yli asetus 30:n, paneeleilla jollain levyillä lähelle 40:ä ja ne vaatii aikalailla enemmän tehoja. Hyvä vahvari mut paneeleilla jäi tehot uupumaan (kuunteluhuone n. 40m2)
 
Osaisko joku nyt neuvoa, että minkä suuruinen vahvistimen input sensitivity ja impedance pitäis olla jotta tietynlaisella soittimella volymen säädössä oli järkevästi aluetta? Siis, että alue on laaja mutta vahvistaa kumminkin tarpeeksi? Jos tässä jonkun vahvarin joutuu sokkona ostamaan, niin olisi kiva tietää miten se toimisi teoriassa soittimeni kanssa.

Soitin : http://www.ornec.com/Original_A8T_CD_Player_QQC100059C
Antojännite alle 2 volttia. Muuta ei tiedossa.
 
Mitä nyt joskus hifilehdestä olen juttuja lukenut niin alle 10 kiloohmin ottoimpedanssi voi vaikuttaa ääneen.
Tai tästä on ainakin mainittu usein.
Tiedä sitten miten vaikuttaa.
 
Jep. Tässä topicin Creekissa oli 3,6 kohm impendassi, en nyt huomannut pahasti dynamiikan latistumista ja diskanttien häviötä. Toki en kuulekaan selvästi yli 16000 Hz, kokeiltu on.

Lähinnä se kiinnostaa, että mistä näkee paljonko vahvistimessa on volymella säätövaraa. Tässä topicin tapauksessa ääni tuli liian lujaksi äkkiä potikkaa käännettäessä.
 
alspe sanoi:
Lähinnä se kiinnostaa, että mistä näkee paljonko vahvistimessa on volymella säätövaraa. Tässä topicin tapauksessa ääni tuli liian lujaksi äkkiä potikkaa käännettäessä.

Eipä se suoraan taida mittaustuloksista olla luettavissa, mutta käsittääkseni siihen vaikuttaa ainakin gain.
 
Kyllä sulla varmaan oli yhteensopivuus ongelma. Luitko ton testin?

Siteerattu Hifimaailman testistä.

Mittaustulosten arvionti:
käytännön kannalta vakavin yksittäinen mittauksissa havaittu seikka on Creekin poikkeuksellisen pieni ottoimpedanssi.
Tämä rajoittaa jo merkittävästi sen yhteensopivuutta muiden valmistajien laitteiden kanssa.
Todennäköisimmät seuraukset äänilähteen - kuten cd-soittimen - liian suuresta kuormituksesta ovat äänen säröytyminen pienilläkin kuunteluvoimakkuuksilla ja bassojen vaimeneminen.

Etkös havainnutkin jonkinlaista säröytymistä?
 
Luin testin juu. Ei mielestäni mitään erityistä säröytymistä ollut.

BTW, eräässä BOWin vahvistimessa taisi olla 1 kOhm ottoimpedanssi. Sillä vois olla jo vaikeeta minkä tahansa soittimen kanssa.
 
Jep, Ei ne mittauksetkaan aina taida kaikkea kertoa..
Omilla härveleillä en yleensä yli varttia käännä volaa, Soipi jo tarpeeksi kovaa.
(Poikkeuksena paneelit joita joskus kokeilin, Sai kääntää ihan reilusti lisää).
 
Linjatasoisten tulojen impedanssi on yleensä 10...100 kohm, ja lähtöjen 30...300 ohm. Noiden arvojen ulkopuolelle ajetut laitteet eivät päädy ainakaan meille. Siistit tavoitearvot ovat linjatuloille 20 kohm, linjalähdöille 100 ohm ja kuulokelähdölle enintään 1 ohm.

Integroidun tuloherkkyyden maksimin (D) voi laskea kun tietää ohjelmalähteen lähtöjännitteen 0 dB signaalilla (A), hiljaisimman hyllystä löytyvän biisin maksimitason (B) sekä päätevahvistimen nimellistehon ja hetkellistehon suhteen (C). Jos oletetaan että A = 2.3 V, B = -10 dB ja C = -3 dB, saadaan
D = A * 10^((B+C)/20)
= 2.3 * 10^((-10-3)/20)
= 0.51 V
Tuloherkkyyden arvo ei siis saa ylittää 0.51 V, jotta potikan vara riittää hiljaisimmalla biisillä antamaan täyden hetkellistehon. Tuota pienemmät arvot ovat ylimääräistä herkkyyttä, joka ilmenee niin että vahvari huutaa täydellä teholla jo potikan ollessa esim. klo 10.
 
Anteeksi että nostan näin vanhan ketjun, mutta tuli sattumalta vastaan ja itse tuossa vuosi sitten juuri painin asian kanssa. Dacillani, Holo Audio MAY KTE, on ilmeisen matala ulostulo impedanssi, 27 Ohm XLR ja 54 Ohm RCA. Käytän RCA:ta.

Vahvistimellani ASR Emitter II Exclusive on säädettävä sisääntulo impedanssi 500-20 000 Ohm. Manuaalissa kyllä opastetaan sovittamaan tulolaitteen impedanssille sopivaksi, mutta kysyin silti valmistajan mietettä. He tuumasivat että dacin lähtö on poikkeuksellisen matala ja opastivat miten saan vahvarin tuloimpedanssin säädettyä 330 Ohmiin, joka on vielä matalampi kuin sen säätövaroihin spekseissä ilmoitetaan.

Täytyy sanoa että 330 Ohm vs 500 Ohm asetuksilla en koe kuulevani eroa, mutta jos verrokiksi laitetaan vaikka 10 000 Ohmia vahvarilta niin soundi on huomattavasti "kipakampi". Hyvällä impedanssimätsäyksellä on selkeästi parempi läsnäolo, pehmeys ja luonnollisuus. Voi olla laitekohtaistakin, mutta ASR todella matalalla sisääntulo impedanssille toimii hyvin Holo Audio dacin kanssa.

Sain ihan uudenlaisen perspektiivin tämän kokemuksen myötä. Jatkossa varmastikin kiinnitän enemmän huomiota ulos- ja sisääntulo impedansseihin kun mietin laitteiden paritusta. Mutta kuten sanoin voi toimia eri kaavalla eri merkin valmistajilla.

Ps ASR:ltä sanoivat että impedanssisovitus vähentää huomattavasti linjakaapelin(RCA/XLR) merkitystä. Oman kokemukseni mukaan ei tee sitä kuitenkaan merkityksettömäksi. Eli yhä kaapeli vaikuttaa soundiin.
 
Joo, vahvistimen sisääntuloimpedanssi pitäisi olla reilusti korkeampi kuin lähteen ulostuloimpedanssi linjatasolla. Pelivaraa pitäisi olla ainakin 4-5x, joissain lähteissä 10x.

Sinulla siis neuvoivat 27 ohm -> 330 ohm. Se on reilu 12x.

Ymmärtääkseni kuitenkin ei hevillä synny hallaa, vaikka suhde olisi suurempi. Mutta ainakaan alle 4x sen ei saisi olla. Ymmärsinkö oikein, että 10k ohmilla eli 371x ääni meni sinulla selvästi huonommaksi ("kipakoitui")? Se kuulostaisi minulle omituiselta, sillä ymmärrän noiden 4x-10x olevan minimisuosituksia, ei ihanteita äänenlaadulle.

Minulla lähde tuuttaa 4,3V XLR:stä. Tarkka ohmimäärä ei tiedossani, mutta PrimaLuna ProLogue Eight -putkiCD antaa mitatusti 2.7k ohm - 12k ohm @2,13V: https://www.stereophile.com/content/primaluna-prologue-eight-cd-player-measurements

Jos ohmit kasvavat suorassa suhteessa voltteihin, minulla olisi arviolta 5,5k - 25k ohmia ulostuloimpedanssi, eli melkoisesti kyllä. No, etusessani on 100k ohm ilmoitettu sisääntuloimpedanssi, joten kaipa minun pitäisi teoriassa olla turvassa.

En voi mitenkään ihan hurjasti kääntää vahvistinta (n. 10.00 aika maksimi miellyttävään kuunteluun, toki materiaalista myös riippuen, mutta yleisesti), mutta saanen vielä koko voiman lähteestä ulos ja ääni ei säröydy kuuntelualueella. Ei siis heikkene eikä mene säröksikään koska ainakin ilmoitettu sisääntuloimpedanssi on turvallinen 4x ja enemmänkin.

Kun käytin itse passiivista vaimenninta etuvahvistimessa, ääniruuvin kääntövara kasvoi todella rajusti, jopa miltei loppuun asti sai kääntää parilla levyllä. Ääni ei ollut varsinaisesti huono, mutta kyllä vaimennus söi juurikin voimaa ja ytyä/elävyyttä itse musiikista. Energiahukka saattoi olla selvästi pienempää, mutta sen hinta oli olennaisesti kiltimpi/kuohitumpi ääni. Mielenkiintoinen kokemus kuitenkin.

Minulla on optiona RCA, joka olisi matalampi arviolta puolella. Kuitenkin lähteeni XLR:n ilmoitetut arvot ovat dramaattisesti paremmat. Olen tykännyt.
 
Joo, vahvistimen sisääntuloimpedanssi pitäisi olla reilusti korkeampi kuin lähteen ulostuloimpedanssi linjatasolla. Pelivaraa pitäisi olla ainakin 4-5x, joissain lähteissä 10x.

Sinulla siis neuvoivat 27 ohm -> 330 ohm. Se on reilu 12x.

Ymmärtääkseni kuitenkin ei hevillä synny hallaa, vaikka suhde olisi suurempi. Mutta ainakaan alle 4x sen ei saisi olla. Ymmärsinkö oikein, että 10k ohmilla eli 371x ääni meni sinulla selvästi huonommaksi ("kipakoitui")? Se kuulostaisi minulle omituiselta, sillä ymmärrän noiden 4x-10x olevan minimisuosituksia, ei ihanteita äänenlaadulle.

Minulla lähde tuuttaa 4,3V XLR:stä. Tarkka ohmimäärä ei tiedossani, mutta PrimaLuna ProLogue Eight -putkiCD antaa mitatusti 2.7k ohm - 12k ohm @2,13V: https://www.stereophile.com/content/primaluna-prologue-eight-cd-player-measurements

Jos ohmit kasvavat suorassa suhteessa voltteihin, minulla olisi arviolta 5,5k - 25k ohmia ulostuloimpedanssi, eli melkoisesti kyllä. No, etusessani on 100k ohm ilmoitettu sisääntuloimpedanssi, joten kaipa minun pitäisi teoriassa olla turvassa.

En voi mitenkään ihan hurjasti kääntää vahvistinta (n. 10.00 aika maksimi miellyttävään kuunteluun, toki materiaalista myös riippuen, mutta yleisesti), mutta saanen vielä koko voiman lähteestä ulos ja ääni ei säröydy kuuntelualueella. Ei siis heikkene eikä mene säröksikään koska ainakin ilmoitettu sisääntuloimpedanssi on turvallinen 4x ja enemmänkin.

Kun käytin itse passiivista vaimenninta etuvahvistimessa, ääniruuvin kääntövara kasvoi todella rajusti, jopa miltei loppuun asti sai kääntää parilla levyllä. Ääni ei ollut varsinaisesti huono, mutta kyllä vaimennus söi juurikin voimaa ja ytyä/elävyyttä itse musiikista. Energiahukka saattoi olla selvästi pienempää, mutta sen hinta oli olennaisesti kiltimpi/kuohitumpi ääni. Mielenkiintoinen kokemus kuitenkin.

Minulla on optiona RCA, joka olisi matalampi arviolta puolella. Kuitenkin lähteeni XLR:n ilmoitetut arvot ovat dramaattisesti paremmat. Olen tykännyt.
Joo kyllä ymmärsit oikein. Tosi korkealla vahvarin sisääntuloimpedanssilla ääni ei ole yhtä miellyttävä tässä mun kokoonpanossa. Oon itsekin yleisesti ymmärtänyt että korkean sisääntuloimpedanssin ei sinänsä pitäisi olla "heikentävä" tekijä ja siksi korostankin että voi olla jollain tapaa laitesuunnitteluun tms sidonnaista.

ASR suosittelee nyrkkisääntönä ohjeissaan matalan 50-100 Ohm ulostulo impedanssi trankkuvehkeiden kanssa Max 1000 Ohm sisääntuloimpedanssia. Putkiulostuloille, joissa usein korkea lähtö, suositellaan 10000-22000 Ohmin asetuksia jne

Kyllä nuo ainakin täällä soundiin vaikuttaa ja on ollut kokeilemisen väärtti testailla eri vaihtoehtoja.
 
  • Tykkää
Reaktiot: PJK
Nykyaikaisissa vahvistimissa on ihan yleistä että linjaulostuloissa on matala lähtöimpedanssi. 20 - 100 ohm arvot ovat ihan normaaleja ja on myös täysin normaalia syöttää tällaisella outputilla 47 kohmin kuormaa joka myös on yleinen. Ei niitä tarvitse lähteä sovittamaan koska kyseessä ei ole siirtolinja ja lisäksi ajava lähtö on periaatteessa jännitelähde.

Ääneen vaikutuksia voi tulla jos kuorma kasvaa liian suureksi eli jos seuraavan asteen ottoimpedanssi on matala. Tätä kautta voi tulla kahdenlaista vaikutusta:
  • Kun kuormitus kasvaa, (impedanssi putoaa), syöttävän asteen särö nousee. Normaalitapauksessa kohonnut särö on mitattavissa kun impedanssi laskee < 600 ohmiin, joskus jopa 2 kohmia on turhan kova kuorma optimaaliseen lopputulokseen.
  • Samoin kun kuormitus kasvaa, mahdolliset DC-erotuskondensaattorit syöttävän asteen lähdössä muodostavat ylipäästösuodattimen joka vaimentaa bassopäätä.
Minä välttäisin kuormaimpedanssin pudottamista alle 2 k arvoon vaikka säätö olisikin mahdollista. Putkivahvistimen ollessa etusena, pyrkisin yli 20 k arvoon.
 
Takaisin
Ylös