Laadukas dipolibasso?

Suuntakuvioiden miksaamiseen ei kannata ottaa kovin jyrkkää ennakkoasennetta. Mulla on torven ja dipolin yhdistelmään hiukan ennakkoasennetta, joten on jäänyt suorastaan kokeilematta. Muut ovat pelanneet ihan ok.
Mannepaanin ja erillisen basso-osan yhdistämisen suurin ongelma on mielestäni mekaaninen erillisyys ja tilankäyttö.
 
Hankala hommahan tuo kaikkineen on. Ainakin vanhempien 3-tie mannepaanien 2 alinta kaistaa ovat samalla muovilla, joten MT-osaa ei saa siirrettyä uuteen kapeampaan runkoon. Ainoa jotenkin erillisbassoilla perusteltavissa oleva ratkaisu olisi joku vanhempi 2-tie malli, joka ylipäästetään esim 250 Hz ja alapää hoidetaan SLS12:illa. Mannepaanien bassolaatukin on vähän mallikohtainen/tuurissaan. Joskus vertailin rinnakkain Revoa ja vanhempaa 3.x. Kotimainen veti pidemmän korren sekä potkussa että laadussa, vaikkei ole sen isompi. Paneelin saa kyllä herkemmin pörisemään muhkeasti pienehkössä tilassa kun resonanssi saa seinistä lisää virtaa.

Ok, eli täältä "ääni" ajatukselle, mikäli oikein tulkitsin. ;=)

Ja kuten aiemmin mainitsin, juurikin 2-tie eli 2.5R tai 2.6R oli ajatuksissa, jolloin tuota yhden kalvon ongelmaa ei olisi.

Lähinnä tietysti mietityttää kuinka hyvin nuo kenties saisi integroitua toisiinsa, etteivät kuulostaisi aivan erillisiltä elementeiltä?
 
^Puolto tulee jos on sivusuunnassa tilaa, ja saat ratkaistua jaon ylipäästöineen ja tarvittavine equineen.

Integraatiota varten lisäbasso pitää vain laittaa ihan viereen ja passata jakotaajuudella niin että bassoäänilähteen akustinen koko tuntuu sopivalta; bassosoittimet eivät mahtaile, työnny lähikenttäisenä päälle eivätkä myöskään kuristu piipittimiksi. Tasapaino ja jaon limitys vaikuttavat tuohon myös, joten useamman iterointikierroksen joutuu tekemään. Jako riittävän ylös eikä liian jyrkkä, jottei potku huku kasvaneeseen lisäviiveeseen. 3.5:lla kokeilin aktiivisena jopa 400 Hz jakoa, joka oli sen bassosäteilijän koolle aivastuksen korkea jos oli paljon ilmaa paneelin takana eikä kuunteluetäisyys ollut 2.5 metriä.
 
Integraatiota varten lisäbasso pitää vain laittaa ihan viereen ja passata jakotaajuudella niin että bassoäänilähteen akustinen koko tuntuu sopivalta; bassosoittimet eivät mahtaile, työnny lähikenttäisenä päälle eivätkä myöskään kuristu piipittimiksi. Tasapaino ja jaon limitys vaikuttavat tuohon myös, joten useamman iterointikierroksen joutuu tekemään. Jako riittävän ylös eikä liian jyrkkä, jottei potku huku kasvaneeseen lisäviiveeseen. 3.5:lla kokeilin aktiivisena jopa 400 Hz jakoa, joka oli sen bassosäteilijän koolle aivastuksen korkea jos oli paljon ilmaa paneelin takana eikä kuunteluetäisyys ollut 2.5 metriä.

Mitenkäs jakotaajuus vaikuttaa tuohon "bassoäänilähteen akustiseen kokoon"? Eikö kyse ole enemmänkin basson *tasosta* suhteessa keskiäänielementtiin?
 
Onko kenelläkään kokemuksia GR Researchin servodipolibassoista, ilmeisesti ainakin noi Rythmik Audion vahvistimet on aika ponnettomia?
 
Sen vahvistimen koko on suoraan suhteessa siihen minkälaista koteloa meinaat käyttää, ja minkälaista äänenpainetta siitä pitäs saada lopputulokseksi.

Äijän luukutustarpeeseen, esim 8 x gr12" dipolina ei riitä mikään moduulivahvari minkä saat kaupasta. kilowatteja ja digitaalista EQ:ta kehiin, esim behru. Lisäät kotelon, esim refleksin niin vahvaritehoa tarvitaan huomattavasti vähemmän, jotta päästään samoihin äänenpaineisiin.

Äijällä on vaatimukset vähä eri luokkaa ku perus käyttäjällä, sen takia ratkaisutkin pitää vetää riittävän överiks :) Samassa veneessä ollaan.
 
Sen vahvistimen koko on suoraan suhteessa siihen minkälaista koteloa meinaat käyttää, ja minkälaista äänenpainetta siitä pitäs saada lopputulokseksi.

Äijän luukutustarpeeseen, esim 8 x gr12" dipolina ei riitä mikään moduulivahvari minkä saat kaupasta. kilowatteja ja digitaalista EQ:ta kehiin, esim behru. Lisäät kotelon, esim refleksin niin vahvaritehoa tarvitaan huomattavasti vähemmän, jotta päästään samoihin äänenpaineisiin.

Äijällä on vaatimukset vähä eri luokkaa ku perus käyttäjällä, sen takia ratkaisutkin pitää vetää riittävän överiks :) Samassa veneessä ollaan.

*******! Millä kai se on sitten talonkokonen suljettu kotelo 20 kpl 18 tuumaisella elementillä ainoa ratkaisu!
 
Mitenkäs jakotaajuus vaikuttaa tuohon "bassoäänilähteen akustiseen kokoon"? Eikö kyse ole enemmänkin basson *tasosta* suhteessa keskiäänielementtiin?

Mulla on sellainen havainto että jos säteilijä ehtii kokonsa ja sijoituksensa vuoksi lähikenttäistyä jaon alla, se voi saada subjektiivisesti tarpeettoman suuren painoarvon. Kuuntelet ikäänkuin ylempien bassoäänien sisällä samalla kun dipolinen keskialue tulee kohteliaasti kauempaa. Ominaisuus ei ilmene kovin herkästi dipoleilla eikä kapeilla mono-linjalähteillä, koska taka-aalto hajottaa lähikenttäefektejä. Ilmiö kuitenkin syntyy myös isolla dipolibassolla jos etuseinään on reilusti matkaa, huone on riittävän akustoitu, kenties matalakin, ja jako turhan korkealla. Tasokin vaikuttaa, joten 200Hz alueen kanssa pitää olla tarkkana ettei sinne jää korostusta tai edes liiallista sijoitusten aiheuttamien monttujen kompensointia korostavilla equilla tai kaistojen limityksellä.
 
Kiitokset kimmosto erittäin hyvistä kommenteista, mukavaa että joku tuntuu ymmärtävän asian päälle :=)

Semmoinen tarkennus vielä että ajatuksena oli hoitaa jako basson & lankkujen välillä jollain digitaalisella suotimella (esim. miniDSP tai vastaava), ja siitä sitten signaali esim. kohta julkaistavan Antimode DualCoren ja sen DA-muuntimen kautta bassoille, ja nykyisen putki DA:n kautta lankuille.

Itse kun en tätä kaiutinrakennuspuolta tunne juuri olleskaan, ajattelin hölmöyttäni että kunhan vaan säätää taajuusvasteen tasaiseksi se on siinä. Mutta eipäs siis olekaan... Näetkö kimmosto ylipäänsä tässä hommassa järkeä, luuletko että moisella järjestelyllä voisi oikeasti saavuttaa paremman laadun bassopäähän, menettämättä silti mitään ylemmältä alueelta?
 
Omasta kokemuksesta: testattu aikoinaan maggien 1.5 + revobassot, ja tutun 1.6 + 4 x 8" sls, niin paneleiden tarkkuus paranee, koska bassot ei ole enään kuormittamassa paneleita.
 
Onhan tuossa hyvät mahdollisuudet saada parannusta aikaan. DSP:t kannattaa pohtia etukäteen ainakin viiveiden osalta. Lisäbasso pitää kuitenkin olla fyysisesti samalla tasolla, joten paneeliin pitää saada järjestettyä vähintään yhtä paljon viivettä kuin alapäässä. Muuten saatetaan ajautua kokovaiheen viiveeseen, joka on noilla jaoilla paha moka. Eli mielellään vain yksi dsp-laite, johon konffataan paneelin puolelle noin 1 ms viivettä, jotta syntyisi mahdollisimman lisäviiveetön mutta edelleen nätti ja vaihesovittuva 2. asteen akustinen jako.
 
Omasta kokemuksesta: testattu aikoinaan maggien 1.5 + revobassot, ja tutun 1.6 + 4 x 8" sls, niin paneleiden tarkkuus paranee, koska bassot ei ole enään kuormittamassa paneleita.

Kiitokset myös jasu kannustavasta kommentista :=) Muistatkos millä jakotaajuudella noissa tuli bassot mukaan? Eli oliko kyse subbareista ilman lankkujen ylipäästöä, vai leikattiinko Maggielta alataajudet pois esim. jostain 200hz:n nurkilta? Ja mitä käytettiin jakosuotimena bassoille/lankuille?
 
DSP:t kannattaa pohtia etukäteen ainakin viiveiden osalta. Lisäbasso pitää kuitenkin olla fyysisesti samalla tasolla, joten paneeliin pitää saada järjestettyä vähintään yhtä paljon viivettä kuin alapäässä. Muuten saatetaan ajautua kokovaiheen viiveeseen, joka on noilla jaoilla paha moka. Eli mielellään vain yksi dsp-laite, johon konffataan paneelin puolelle noin 1 ms viivettä, jotta syntyisi mahdollisimman lisäviiveetön mutta edelleen nätti ja vaihesovittuva 2. asteen akustinen jako.

Niin siis viittaatko tällä siihen että jos alataajuuksilla käytetään huonekorjausta, tuo se mukaan viivettä, ja yläpäätä pitää siksi viivästää yhtälailla? Vai tarkoititko jotain muuta?
 
Niin siis viittaatko tällä siihen että jos alataajuuksilla käytetään huonekorjausta, tuo se mukaan viivettä, ja yläpäätä pitää siksi viivästää yhtälailla?

Tuota justiin tarkoitin. Jos alapään dsp-laitteen prosessointiviive on esim 2.0 ms, ja tehdään 2. asteen jako @250 Hz, pitäisi yläpään prosessointi+aseteltu lisäviive olla yhteensä vähintään 2.2 ms. 3.0 ms luokkaa oleva kokonaisviive tarvitaan jos jaoksi yritetään 3. asteen LeCleach.
 
Kiitokset myös jasu kannustavasta kommentista :=) Muistatkos millä jakotaajuudella noissa tuli bassot mukaan? Eli oliko kyse subbareista ilman lankkujen ylipäästöä, vai leikattiinko Maggielta alataajudet pois esim. jostain 200hz:n nurkilta? Ja mitä käytettiin jakosuotimena bassoille/lankuille?

Tuo maggie+revopaketti oli jotain 300Hz, nyt en ihan varmaa muista, mutta kuitenkin jakarina oli gradientin sw63 alkuperäinen purkki. ja bassot kokonaan pois paneleilta.
Kaverin setti jakaa aktiivisesti linjatasolla bassot maggieilta pois 250Hz (niinimäeltä ostettu jakarikortti, jota edustaa). Ja behru hoitaa tuossa bassojen korjailun.
Molemmista seteistä tosiaan oma ja jälkimmäisessä myös omistajan mielipide siitä, että detaljien taso parani keskialueella.

Jos käyttää paneleiden jakamiseen dsp:tä, niin en ainakaan vakio behrua siihen laittaisi, senverran suttaa ääntä tuo kampe. Eli munmielestä bassot voi hoitaa behrulla, mutta ei paneleita. MiniDSP on vaihtoehto, en tosin tiedä ko kamppeen äänenlaatua.
 
Tuo maggie+revopaketti oli jotain 300Hz, nyt en ihan varmaa muista, mutta kuitenkin jakarina oli gradientin sw63 alkuperäinen purkki. ja bassot kokonaan pois paneleilta.

Ellen ihan väärin muista niin SW63-versiossa aktiivijakarin jakotaajuus paneelien ja bassojen välillä on noin sata hertsiä (jostain kumman syystä minulla on takaraivossa luku 110Hz, mutta sieltä toki löytyy kaikkea muutakin epäilyttävää). Aktiivi-Revojen kanssa samassa purkissa käytetään jakotaajuutena 200 hertsiä.
 
Ne ketkä olette moista Maggiet + dynaamiset dipolit bassoille yhdistelmää päässeet kuulemaan; miten mielestänne onnistui integraatio lankkujen ja bassojen välillä? Ja tarkoitan nyt siis nimenomaan sellaista settiä jossa jako on hieman ylempänä eli vaikkapa 200hz:n nurkilla, en pelkkää subia.

Ei nyt ihan sama juttu, mutta esim. Martin Loganeita usein moititaan siitä että bassot kuulostavat olevan ihan eri paria yläpään kanssa. Tuossa on toki kyseessä ELS + kotelobasso, mutta voisi kuvitella että jos kaupallisella toimijallakin on tuossa haasteita, ei amatöörin ole ihan helppo saada toimivaa DIY ratkaisua aikaiseksi. Vai voisiko Maggie ja laadukas dipolibasso olla saundillisesti sen verran lähempänä toisiaan, että ne voisi saada soimaan yhtenäisesti kun käytössä olisi jokin digitaalinen, muokattava jakari + taajuusmittaus?
 
Niin ja nyt kun asiaa on ajatellut; kannattaako sittenkään lähteä leikkimään erilaisilla "palasilla" ja yrittää kasata niitä itse yhteen. Eli kun tuo Revojen basso kerran miellyttää, pitäsikö sittenkin siirtyä lankuista suoraan oikeisiin aktiivi-Revoihin eikä vain basso-osastoon. Hmmm....
 
Käsittääkseni Magnepanit ja niiden lähelle sijoitetut dipoli-bassotornit (esim. 4 x SLS-12) saa toimimaan oikein mainiosti, jopa ylemmillä jaoilla - esim. 200Hz. Mini DSP, Behringer... onhan noita mahdollisuuksia. Magnepanit käytettyinä voivat olla erittäin jees hinta-laatusuhteeltaan, kun sopivat kohdalle sattuu.

Harmi kun Hifimaailman Martin Logan Prodigyn testissä ei kerrottu juuri mitään paneeliosan ja kardioidi-basson yhteispelistä, eikä bassopään toiminnasta yleensäkään kuunneltuna - saati mitattuina. Martin Loganienkin bassopäätä voinee parantaa useimmissa tapauksissa laittamalla se uusiin puihin esim. dipoliksi.
 
Viimeksi muokattu:
Dipolibassot oli suunnitelmissa itsellekin 1.6:n kavereiksi hetki sitten. Piirustukset ovat edelleenkin koneella,ehkä ne vielä jossain vaiheessa toteutan. Dipolin etulevystä tulisi aika tarkkaan 1.6:n kokoinen ja siihen 5kpl SLS12. 5kpl mahtuu juuri korkeuden puolesta. Runko tulisi 10mm teräslevystä ja sen molemmin puolin mdf levyt. Mulla on ylimääräiset Maggien kankaat,joten ulkonäöllisesti bassot vastaisivat aika tarkkaan 1.6:ia. Jako tulisi noin 200hz paikkeille ja vahvaimiksi kaavailinHypex pcs 2.400 tai jokin muu aktiivisovellus. Nyt on kuitenkin setuppi suljetulla subeilla ja niissä potkua vähintään riittävästi eli juuri nyt Dipoli ei ajankohtainen. Varmasti olisi hienosti toimiva setti 10kpl SLS12 dipolina Maggien kavereina!
 
Back
Ylös