Tämmöistä topiccia on toivottu foorumille. Tänne voi lähetellä omia mittauksiaan tai keskustella aiheesta noin muuten vaan. Itse olen nyt kuulokemittauksia harrastanut noin vuoden päivät. Toistaiseksi mittailen ainoastaan taajusvasteita vaikka laitteistolla kyllä tekniikan puolesta onnistuu myös särön mittaus ja vaikkapa "vesiputouksien" luominen. Eli en todellakaan ole mikään mittauksien asiantuntija. Enkä siihen pyrikään. Minulle tämä on vain keino hieman syventää tätä kuulokeharrastusta. Onkin aina kiva testailla, kuinka lähelle kuuntelukokemukset osuvat mittaustuloksia. Heille jotka käyttävät taajuuskorjainta tämä mittailu avaisi varmasti uusia mahdollisuuksia. Itse olen sen verran innokas modailemaan kuulokkeita, että ennemmin vaihdan vaikka pehmusteita kuin rupean eq:n kanssa virittämään.
Millä ja miten mittailen?
Mittaukset suoritan Minidsp Headphone & Earphone Audio Response System (H.E.A.R.S) nimisellä härvelillä. Tuttavallisemmin minidsp ears. Laite on siinä mielessä aika mullistava, että ensimmäistä kertaa harrastaja pääsee pikkurahalla mittailemaan. Ennenhän vaihtoehtona oli joko rakentaa mittauslaitteisto itse tai investoida laitteistoon tuhansia euroja. Aaniselta laite irtoaa 190 eurolla. Kyseessä on siis tämän näköinen härveli.
Laitteen asentaminen oli muistaakseni melko simppeli homma. Johto sotkua tuo ei pahemmin lisää, yhteys koneeseen että virta kulkee yhdellä usb liitännällä. Itse mittaukset olen suorittanut käyttäen room eq wizard ohjelmistoa mikä on myös valmistajan suosittelema ja jolle käyttöohjeet on suunnattu. Ohjelmisto on ilmainen. Kalibraatio tiedostoja on earsiin tarjolla kaksi, HEQ ja HPN. HPN on käsittääkseni vakio ja sillä pitäisi tulla saman tyylistä tulosta kuin esim innerfidelityssä on käytetty. HEQ taas tähtää lähemmäksi jonkinlaista neutraalia(?). Syystä jota en enää muista päädyin käyttämään HEQ:ta. Sittemmin kävi mielessä siirtyä käyttämään HPN:ää mutta kun olen jo aika monet kuulokkeet mitannut HEQ:lla niin pidättäydyn ainakin toistaiseksi tässä. Ylimääräiset rosot tasoittelen 1/12 oktaavin siloittelulla, mikä on valmistajan suositus.
Suurin osa mittauksistani on tehty käyttäen Gustard H10 vahvistinta. Mittailuhommiin valitsin tuon lähinnä matalan lähtöimpedanssin takia. Nykyisin minulla on tällä käytössä SMSL SP200 jonka hankin lähinnä vaihtelun vuoksi korvaamaan Gustardin. Myös SMSL:n lähtöimpedanssi on alle 1. Dacci minulla on vaihtunut useampaan otteeseen, käytössä on ollut muunmuassa Hegel hd10, SMSL SU-8 ja Schiit Bifrost multibit. Nykyisin käytän mittauksissa ainoastaan SU-8:aa. Tuohon ei ole muuta syytä kuin se että SMSL:ssä on sekä rca että xlr lähdöt joten saan siihen kiinni myös SPL phonitorin. Oma kokemukseni on että mikäli laitteisto (vahvistin, dac, johdot jne) toimivat oikein ainoastaan vahvistimen lähtöimpedanssilla on merkitystä taajuusvasteeseen.
Itse mittaaminen on nopea homma. Kuulokkeiden asetteluun kuluu enemmän aikaa kuin varsinaiseen mittaamiseen. Pyrin mittaamaan kuulokkeet useammassa asennossa ja sitten ottamaan keskiverron eri kanaville. Yleensä otan sitten keskiarvon molemmista kanavista mutta kun/jos julkaisen mittauksiani niin pidättäydyn yleensä molempien kanavien keskiarvossa. Ihmisillä kun on joskus tapana lukea mittauksia kuin piru raamattua. Kuulokkeiden asettelu laitteeseen on sen verran tarkkaa hommaa, että kanavien välille syntyy helposti epäbalanssia joka ei perusteellisemmassa mittauksessa siellä olisi. Yleensä pyrin ymppäämään graafeihin Sennheiser HD650 kuulokkeiden vasteen. HD650 on siinä mielessä ylivoimainen referenssi kuuloke, että lähes kaikki asiaan vihkiytyneet suurinpiirtein tietävät miltä ne kuulostavat. Lisäksi monet pitävät HD650 vastetta kutakuinkin ideaalina (pois lukien alempien bassotaajuuksien puute). Tuohon HD650 taajuusvasteen mittaustulokseen on sitten helppo suhteuttaa muut mittaukset vaikka lukijalla (tai mittaajalla) ei olisikaan suurempaa ymmärrystä mikä on se neutraali mihin käyttämäni HEQ pyrkii.
En ole rakentanut mittauslaitteelle mitään koteloa joten se on suhteellisen altis ulkopuolisille häiriölle. Pyrinkin aina mittaamaan kuulokkeet perätysten jos vertaan kahta eri kuuloketta. Yleensä se ei kuitenkaan ole mahdollista koska ilmeisistä syistä en voi vain varastoida kaikkia testaamiani kuulokkeita.
Lienee sopivaa aloittaa mittaustulosten julkaisu Sennheiser HD650 kuulokkeista. Lisäilen tänne sitten muita kuulokkeita sitä mukaa kun kerkiän.
Millä ja miten mittailen?
Mittaukset suoritan Minidsp Headphone & Earphone Audio Response System (H.E.A.R.S) nimisellä härvelillä. Tuttavallisemmin minidsp ears. Laite on siinä mielessä aika mullistava, että ensimmäistä kertaa harrastaja pääsee pikkurahalla mittailemaan. Ennenhän vaihtoehtona oli joko rakentaa mittauslaitteisto itse tai investoida laitteistoon tuhansia euroja. Aaniselta laite irtoaa 190 eurolla. Kyseessä on siis tämän näköinen härveli.
Laitteen asentaminen oli muistaakseni melko simppeli homma. Johto sotkua tuo ei pahemmin lisää, yhteys koneeseen että virta kulkee yhdellä usb liitännällä. Itse mittaukset olen suorittanut käyttäen room eq wizard ohjelmistoa mikä on myös valmistajan suosittelema ja jolle käyttöohjeet on suunnattu. Ohjelmisto on ilmainen. Kalibraatio tiedostoja on earsiin tarjolla kaksi, HEQ ja HPN. HPN on käsittääkseni vakio ja sillä pitäisi tulla saman tyylistä tulosta kuin esim innerfidelityssä on käytetty. HEQ taas tähtää lähemmäksi jonkinlaista neutraalia(?). Syystä jota en enää muista päädyin käyttämään HEQ:ta. Sittemmin kävi mielessä siirtyä käyttämään HPN:ää mutta kun olen jo aika monet kuulokkeet mitannut HEQ:lla niin pidättäydyn ainakin toistaiseksi tässä. Ylimääräiset rosot tasoittelen 1/12 oktaavin siloittelulla, mikä on valmistajan suositus.
Suurin osa mittauksistani on tehty käyttäen Gustard H10 vahvistinta. Mittailuhommiin valitsin tuon lähinnä matalan lähtöimpedanssin takia. Nykyisin minulla on tällä käytössä SMSL SP200 jonka hankin lähinnä vaihtelun vuoksi korvaamaan Gustardin. Myös SMSL:n lähtöimpedanssi on alle 1. Dacci minulla on vaihtunut useampaan otteeseen, käytössä on ollut muunmuassa Hegel hd10, SMSL SU-8 ja Schiit Bifrost multibit. Nykyisin käytän mittauksissa ainoastaan SU-8:aa. Tuohon ei ole muuta syytä kuin se että SMSL:ssä on sekä rca että xlr lähdöt joten saan siihen kiinni myös SPL phonitorin. Oma kokemukseni on että mikäli laitteisto (vahvistin, dac, johdot jne) toimivat oikein ainoastaan vahvistimen lähtöimpedanssilla on merkitystä taajuusvasteeseen.
Itse mittaaminen on nopea homma. Kuulokkeiden asetteluun kuluu enemmän aikaa kuin varsinaiseen mittaamiseen. Pyrin mittaamaan kuulokkeet useammassa asennossa ja sitten ottamaan keskiverron eri kanaville. Yleensä otan sitten keskiarvon molemmista kanavista mutta kun/jos julkaisen mittauksiani niin pidättäydyn yleensä molempien kanavien keskiarvossa. Ihmisillä kun on joskus tapana lukea mittauksia kuin piru raamattua. Kuulokkeiden asettelu laitteeseen on sen verran tarkkaa hommaa, että kanavien välille syntyy helposti epäbalanssia joka ei perusteellisemmassa mittauksessa siellä olisi. Yleensä pyrin ymppäämään graafeihin Sennheiser HD650 kuulokkeiden vasteen. HD650 on siinä mielessä ylivoimainen referenssi kuuloke, että lähes kaikki asiaan vihkiytyneet suurinpiirtein tietävät miltä ne kuulostavat. Lisäksi monet pitävät HD650 vastetta kutakuinkin ideaalina (pois lukien alempien bassotaajuuksien puute). Tuohon HD650 taajuusvasteen mittaustulokseen on sitten helppo suhteuttaa muut mittaukset vaikka lukijalla (tai mittaajalla) ei olisikaan suurempaa ymmärrystä mikä on se neutraali mihin käyttämäni HEQ pyrkii.
En ole rakentanut mittauslaitteelle mitään koteloa joten se on suhteellisen altis ulkopuolisille häiriölle. Pyrinkin aina mittaamaan kuulokkeet perätysten jos vertaan kahta eri kuuloketta. Yleensä se ei kuitenkaan ole mahdollista koska ilmeisistä syistä en voi vain varastoida kaikkia testaamiani kuulokkeita.
Lienee sopivaa aloittaa mittaustulosten julkaisu Sennheiser HD650 kuulokkeista. Lisäilen tänne sitten muita kuulokkeita sitä mukaa kun kerkiän.
Viimeksi muokattu: