Käärmeöljyketju - räikeimmät esimerkit

Jos nyt mennään suosittuun ihmistyyppien ruotimiseen, niin tasapuolisuuden vuoksi ehkäpä heillä, jotka sitä käärmeöljyä kovasti joka paikasta etsivät on jotenkin ylikorostunut pelko tulla huijatuksi tai leimatuksi tyhmäksi. Ja korostaakseen tätä, heillä on sitä myöten myös pakottava tarve mainita toiselle ja mieluiten mahdollisimman monen kuullen, jos epäilevät, että toinen on astunut käärmeöljyn miinaan. Muidenkin pitää siis saada aikaan jonkinlainen häpeärangaistus epäoptimaalisesta elämisestä, jotta heidän oma pelkonsa ei olisi turha.

Mä itse ajattelen näin: Mulla on noin 25 vuotta jäljellä tällä planeetalla, ehkä vähemmänkin. Jos mä kokoajan himmailen ja pelkään kaikenlaista, niin mitä mä lopussa saavutan ja kuka siitä varovaisesti elämisestä palkinnon antaa. Ei kukaan!

Se mitä tällä elämällä tehdään, pitää tehdä nyt, koska jos olen 25 vuoden päästä elossa vielä, niin luultavasti syön perunavelliä ja yritän miettiä että kukas olikaan presidenttinä. Se on sitten myöhäistä alkaa miettimään, että mitä sitä voisi vielä kokeilla. Monesti olen tähänkin mennessä joutunut ihmettelemään, että miksi eroja kuuluu vaikka ei pitäisi olla . Ehkä se on psykologiaa, ehkä ei. Ketä kiinnostaa, kun se sama soundi signature kuuluu vuosien päästäkin kun kokeilee taas vaihtaa jotain toista komponenttia tai piuhaa tilalle...siis avoimesti kuunnellessa. Mä olen tätä samaa tarinaa toistanut jo ties kuinka kauan, mutta ei se vaan mene jakeluun.

Ei ne erot mihinkään sula tai katoa, mutta sokkona, en usko, että kuulen edes semmoisia eroja, joiden pitäisi kuulua. Pitäisi joskus tehdä testi, millä voisi testata, että kuinka paljon THD:tä tai muunlaista virhettä voi biisiin ympätä mukaan ennenkuin huomaa sokkonakin eron riittävän luotettavasti. Sokko-ABX testin ongelmana on se vertailu. Se on mulle ainakin vaikeaa ("onko X A vai B?"). Kun tahkoaa jotain sama kohtaa, mistä eron pitäisi kuulua, niin jonkun ajan päästä kuulo ikäänkuin "puutuu" ja keskittyminenkin alkaa herpaantumaan. Monesti virheitä alkaa tulemaan enemmän sokkotestin loppupäässä.
Jatketaan tästä sokkokuunteluosuudesta. Olen toisinaan miettinyt että sokkokuunteluun pitäisi "upottaa" sekaan vertailukohteita joiden erojen tiedätään olevan selvästi ja/tai marginaalisesti kuulokynnyksen yläpuolella. Näitä "referenssejä" analysoimalla voitaisiin todentaa hukkaako sokkotesti todellisia eroja ja voitaisiin analysoida eri sokkotestaajien kykyä tuottaa luotettavia havaintoja. Ongelmaksi saattaa muodostua että jos nämä "referenssit" poikkeavat selvästi analysoitavista eroista niin niiden mukana olo saataa maskeerata analysoitavia eroja, varsinkin jos ne ovat havaintokyvyn rajoilla.
 
Otin? ihmistyypit mukaan siksi, että kerroin jokaisen saavan tehdä ihan vapaasti omat valinnat. Ja olkoot käärmeöljy kenelle mitä hyvänsä. Lähtökohtaisesti se ei tee hifiharrastukselle hyvää. Eikä minusta kukaan sitä täällä ole puolustellutkaan. On vain oikeastaan kiistelty mikä tai mitkä tuotteet ovat sit itseään ja mikä on tämän termin määritelmä.
 
Mutta mikä nyt sitten on käärmeöljyä loppujen lopuksi jos hyväksytään myös mahdollisesti psykologian kautta manipuloidut erot, kuultavina eroina. Jos ainoa kriteeri on, että samat erot kuuluu ajan päästäkin. Ja jos sokkotesti hävittää todistuksen siitä mitä kuuluu normaalisti musiikkia kuunnellessa, niin se ei ole välttämättä pelkästään erojen olemattomuutta vaan ehkä myös sen sokkotestin vika.

Sitten on ns. huutoäänestys siitä, että mitkä erot kuuluvat ja mitkä ei ja sen mukaan sitten määritellään, että mikä on käärmeöljyä ja mikä ei. Mun ei tarvi kuin vaihtaa MDAC+Grado225x settiin, niin en mä silläkään enää erota monia niistä eroista edes DSP puolella (siis eroista jotka oikeasti on siellä), jotka kuuluu kajarisetillä aivan selvästi. Eli jos olisin kyseisen kuulokesetin varassa, niin en varmaan uskoisi mihinkään eroihin. Ja semmoinen aika harrastuksessa on ollutkin...ei vaan ollut vermeet tarpeeksi tarkat ja tuoneet esiin pieniä eroja.

Päädytään siihen, että käärmeöljyn määrä on sen mukaan, että kuinka paljon sattuu olemaan harrastajia joiden setillä ei voi edes kyseistä eroa kuulla ja sitten ollaan skeptisenä vähän kaikille eroille.
 
Tämä keskustelu otsikon aiheesta on omasta mielestäni ylittänyt reippaasti ne mittasuhteet, joita sillä pitäisi olla - ja reippaasti. En ymmärrä lainkaan sitä innostusta, jota aihe herättää. Samalla on todettava että ketjussa on ollut asiallista keskustelua aiheen vierestä.

Käärmeöljystä keskustelu ei ole varmaankaan minkään muun harrastuksen puitteissa yhtä ”innostavaa” ja laajaa kuin täällä meillä. Miksiköhän? Mä luulen, että syynä ovat ne muutamat innokkaimmat käärmeöljyksi sitä sun tätä teilaavat, joiden mielipide poikkeaa reilusti useimmista tavallisista pitkän linjan harrastajista.

Jotenkin tämä koko keskustelun lähtökohta Ei ole niinkään harrastaminen vaan se että halutaan lyödä maanrakoon niitä, joiden mielestä jokin twiikki, laite tms. on heille hyvä, vaikka sen markkinointimateriaali, kehut netissä tai muu selite tai peruste olisi käärmeöljyksi kutsuvan mielestä erittäin kyseenalaista ja vaarallista koko meidän harrastukselle.

Siis mitä? Ihanko oikeasti näin sateenkaaren aikakaudella meillä on edelleen harrastajia, joiden mielestä kaikkien muiden pitää toimia samoista yksilöllisistä lähtökohdista kuin äänekkäimpien kritisoijien. Kuulostaa populismilta. Kuulostaa rasismilta ja syrjinnältä.

Olisko ihan oikeasti mahdotonta hyväksyä muita erilaisia näkökulmia tähän yhteiseen harrastukseen?
 
Pahin käärmeöljy on sellainen harrastaja joka ei ymmärrä Ihmisen psykologisten ja fyysisten aistien rajoja. Siis kumoaa luonnonlait. Eroja eri komponenttien välillä sekä niiden kesken varmasti on. Mutta aivotkin meitä huijaa jatkuvasti. Myös hifissä. Kannattaa muistaa sekin totuus.
 
Jos minun kirjoitukset närästää, niin pahoittelut. Rauhaisaa Juhannusta!
 
Tämä keskustelu tarjosi kai kanavan ajoittain toistuvalle subjektivistiobjektivistiväännölle. Muutamien toimesta silloin tällöin yritettiin ehdottaa aiheeseen palaamista, mutta ilmeisesti tälle keskustelulle oli taas tilausta. Se täytyy sanoa, että keskustelu on tällä kertaa käyty varsin sivistyneesti.
 
Näin sivusta seuranneena tästä ollaan kuljettu yksittäisen twiikin/tuotteen arvioimisesta koko harrastuksen arvioimiseksi.
Niinkuin tuppaa käymään.
 
Ilman hopöpuheita et saa peruskaapelia myydyksi tonnilla. Höpöpuhetta on myös se nuoli joka kertoo vaihtovirran suunnan... Korvat ovat yllättävän huono aistielin tehdä luotettavia havaintoja ylipäätään. Kuuntelussa vuorokaudenaika ja tapahtumat ennen kuuntelua senhetkisistä tunnetiloista puhumattakaan vaikuttavat aistimuksiin varmaan sata kertaa enemmän kuin mikään vaikkapa kaapeleihin liittyvä. Tämähän ei tarkoita ettei mitään eroja olisi olemassa, itsekin niitä luulen/kuulen
Onko höpöpuhetta, jos suunnan tilalla olisikin ilmoitettu kaapelin maadoituspää🤔
 
Ehdotan että kaikki harrastajat huljauttavat juhannussaunan päälle iholleen tuhdin annoksen käärmeöljyä. Siitä nahka tykkää!

Sokkotestiä haluavat voivat pyytää puolison avuksi niin, että tämä sivelee puolet harrastajan kropasta tummelilla ja toisen puolen käärmeöljyllä. Harrastajalle ei kerrota mitä siveltiin minnekin. Aamulla sitten katsotaan kumpi puoli kropasta kukoistaa ja kumpi kukkii.
 
Levylautanen kuten ei klamppikaan saa soida. Niiden pitää olla riittävän haäviöllisiä. Kumipäällyste klampissa on hyvä ja lautasen matto tai itse lautanen olisi hyvä myös olla sellainen ettei sillä ole mitään tiettyä resonanssitaajuutta.
Tämähän on ihan perustason fysiikkaa.
 
^Ei siinä tapauksessa, jos niiden halutaankin soivan. Haetaan erilaisista resonansseista se omaa korvaa miellyttävä.
 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
Levylautanen kuten ei klamppikaan saa soida. Niiden pitää olla riittävän haäviöllisiä. Kumipäällyste klampissa on hyvä ja lautasen matto tai itse lautanen olisi hyvä myös olla sellainen ettei sillä ole mitään tiettyä resonanssitaajuutta.
Tämähän on ihan perustason fysiikkaa.
Menee vähän aiheen ohi mutta kommentoin tähän.
Oraclen klampissa on sellainen rengastiiviste joka tekee kontaktin levyn kanssa, itse klamppi on alumiinia mutta keskitappiin kiertyvä osa on jotain nylon/BOM-materiaalia. Tavoitteena on juuri tuo häviöllisyys. Käyttämäni levymatto on materiaaliltaan lähellä vinyyliä. Samankaltainen materiaali edesauttaa värähtelyjen siirtämisessä. Materiaalien välinen mekaaninen impedanssisovitus on silloin parhaimmillaan. Mikä sitten on milloinkin paras ratkaisu riippuu siitä mikä on tavoitteena, vaimentaa jotain vaiko johtaa värähtelyitä jonnekin muualle, esimerkiksi suurempaan massaan. Alkuperäinen levymatto on mielestäni sysijaska, se on erittäin vaimentavaa materiaalia tyyliin sorbotaani. Värähtelyiden hallinta on se mikä on olennaista. Ehkä halutaan vaimentaa, ehkä johtaa muualle tai muilla tavoin keskittää värähtelyjen taajuudet sopivalle taajuusalueelle, haitallisten sijaan haitattomiksi. Joskus voi olla kyse samasta kuin säröissä yleensäkin, jos kaikkea ei voida haitatta poistaa, pyritään luomaan spektri joka koetaan miellyttävänä.
Sinänsä kaikilla kappaleilla ja rakenteilla on värähtelynsä, tarvittaessa niitä pitää hallita.
 
Epäilemättä vaikuttaisi settiini positiivisemmin kuin Denon pma-800ne.
Se on tietenkin totta. Mutta kaikkiin Denonia huonomman vahvistimen sisältäviin setteihin se tuo parannuksen, toisin kuin tuo kyseessä oleva 10kg painoisen vahvistimen arvoinen pikku härpäke, joka ei paranna kenenkään setin äänenlaatua.
 
Back
Ylös