Käärmeöljyketju - räikeimmät esimerkit

Jos uuteen härpäkkeeseen törmätessään on yhtään epävarma niin yleensä joku muu on jo kuitenkin tutkinut ja miettinyt asiaa. Ennen tilausnappulan klikkaamista joku tämänkaltainen haku voi auttaa: https://duckduckgo.com/?q=is+voltbox+a+scam&ia=web
Eipä tulisi tuota tilattua muutenkaan kun on tullut opiskeltua sähkötekniikkaa joitain vuosia, eikä resistiivistä pätötehonkulutusta voi pienentää tuollaisella vehkeellä. Induktiivista loistehoa tuo näköjään kondensaattorilla pyrkii jonkin verran kompensoimaan, mutta loistehosta ei tavallista kuluttaja-asiakasta ole koskaan veloitettukaan. Suuria teollisia kuluttajia kyllä, mutta niillä on omat loistehon kompensoinnit käytössä.
 
Joo, meinasin, että yleensäkin näiden suurten keksintöjen kanssa kantsii googlailla ennen kuin pohtii liikaa tai varsinkaan käyttää rahaa.
 
Lisäksi tässä tulee eteen se sama kysymys kuin sen kotimaisen kaapelimerkin kohdallakin: Jos on tehty merkittävä innovaatio, niin miksi jäädä puuhastelemaan pienen hifistijoukon kanssa, kun isot rahat (ja jopa Nobel palkinto) olisi tarjolla energiasektorilla?
 
Aaposta löytyy paljon tietoa netistä, jos persoona itsessään kiinnostaa. Kolumnin tarkoitus ei ollut tarttua henkilöön, vaan ihan muuhun. Jos pointti karkasi syystä tai muusta ohi, niin ottaa ja tavaa kolumnin kerran tai kolme uudestaan - kyllä se jyvä sieltä on kaivettavissa :cool:.

Kiitos vain paljon, se on aina mukavaa kun joku suhtautuu itseen kuin tyhmään lapseen.

On kyllä tullut luettua vähän haastavampaakin tavaraa kuin kolumnisi - ja jopa ymmärretty joskus. Se vain sattuu olemaan niin että tämän Aapon henkilö(historia) on tässä se mikä minua kiinnostaa joten siitä tuli lausuttua mitä mieleen juolahti. Sitäpaitsi sanottu herra sopii käärmeöljyn käsitteen sisään vallan mainiosti jopa ilman että käsitettä tarvitsisi sitä varten laajentaa. Kolumniasi en kommentoinut, kerroin vain lukeneeni sen kuten Hesarin jutunkin kerroin lukeneeni.
 
Otaniemessä vaikutti aikanaan 80-luvulla oma Aaponsa, Kauko Armas Nieminen. Herra pyöri Alvarin aukion ympäristössä jalan reppu selässä ja kauppasi kirjojaan, joissa esitteli kehittämäänsä eetteripyörreteoriaansa. Ostinkin yhden kirjan, mutta se on jonnekin hävinnyt. Siitä on jäänyt mieleen kuvio, jossa eetterin hännät heilahteleepyörähtelee. Mielenkiintoinen verbi😆.

Wikipedian mukaan Kauko on oikeasti kouluja käynyt. Näkyy poistuneen eetteriin vuonna 2010.

 
Kiitos vain paljon, se on aina mukavaa kun joku suhtautuu itseen kuin tyhmään lapseen.

On kyllä tullut luettua vähän haastavampaakin tavaraa kuin kolumnisi - ja jopa ymmärretty joskus. Se vain sattuu olemaan niin että tämän Aapon henkilö(historia) on tässä se mikä minua kiinnostaa joten siitä tuli lausuttua mitä mieleen juolahti. Sitäpaitsi sanottu herra sopii käärmeöljyn käsitteen sisään vallan mainiosti jopa ilman että käsitettä tarvitsisi sitä varten laajentaa. Kolumniasi en kommentoinut, kerroin vain lukeneeni sen kuten Hesarin jutunkin kerroin lukeneeni.
Sillä lailla :cool:. Kolumni täytti siis kohdallasi tarkoituksensa eli herätti keskustelua/halua kommentoida. Kolumnin osalta tulkinta jää lukijan vastuulle, oli sitten kyseessä lapsi tai aikuinen :).
 
Otaniemessä vaikutti aikanaan 80-luvulla oma Aaponsa, Kauko Armas Nieminen. Herra pyöri Alvarin aukion ympäristössä jalan reppu selässä ja kauppasi kirjojaan, joissa esitteli kehittämäänsä eetteripyörreteoriaansa.
Muistan eetteripyörteet myös 90-luvulta kun opiskelin Helsingin yliopistolla. Vähänkin isommissa opiskelijatapahtumissa kirjaa oli kaupan vastaavalla metodilla. Esim. akateemiset varttijuoksut Senaatintorilla. Kirja jäi kyllä minulta ostamatta mutta jonkun toisen kappaletta muistan vilkaisseeni.
 
Eipä tulisi tuota tilattua muutenkaan kun on tullut opiskeltua sähkötekniikkaa joitain vuosia, eikä resistiivistä pätötehonkulutusta voi pienentää tuollaisella vehkeellä. Induktiivista loistehoa tuo näköjään kondensaattorilla pyrkii jonkin verran kompensoimaan, mutta loistehosta ei tavallista kuluttaja-asiakasta ole koskaan veloitettukaan. Suuria teollisia kuluttajia kyllä, mutta niillä on omat loistehon kompensoinnit käytössä.
Kesähommissa tuoreena ylioppilaana (vai olinko jo abirenttuna, en muista) olin paikallisella voimalaitoksella. Käyttöpäällikkö selosti sähköistä, turbiineista ja generaattoreista, ja kysyi tiedänkö mitä on loisteho? Kertoi että no me käytetään sitä salin valaistukseen, nääksää noi loiste(ho)lamput tuolla katossa? Hekoteltiin siinä hetki ja jatkettiin kierrosta :)

Tuo voltbox nyt on niin selvä huijaus että jos siihen joku menee niin menköön. Joku toinen ne rahat huijaisi kuitenkin. Tässä on joku hivenen koomisen kertojaäänen omaava sähkön suurlähettiläs purkanut vähän vastaavan kapistuksen:

 
Mielestäni tuossa piirikaaviossa on virhe mutta eipä sillä merkitystä, laite "toimii" niin kuin toimii.
 
Kesähommissa tuoreena ylioppilaana (vai olinko jo abirenttuna, en muista) olin paikallisella voimalaitoksella. Käyttöpäällikkö selosti sähköistä, turbiineista ja generaattoreista, ja kysyi tiedänkö mitä on loisteho? Kertoi että no me käytetään sitä salin valaistukseen, nääksää noi loiste(ho)lamput tuolla katossa? Hekoteltiin siinä hetki ja jatkettiin kierrosta :)
Eikös nuo loisteputket itse asiassa aiheuta loistehoa niissä olevien kuristimien takia ja teollisuushan joutuu vielä käsittääkseni maksamaan tuosta loistehosta, josta kuluttajat on vapautettu vai muistanko ihan väärin?
 
^ Joo, se sisältyi varmaan tuohon vitsiinkin yhtenä kulmana.
 
On tuo kuulo uskomaton instrumentti. Ihmisäänestä ei isoa näytettä tarvita, kun siitä jo melko luotettavasti toteaa että oliko puhuja mies vai nainen, nuori vai vanha, jopa virkeys- ja päihtymystilan.

Siinä mielessä ei lopulta ihmetytä että käytännössä samoin mittautuvat vahvistimet kuulostavat erilaisilta. Yksinkertaiset särö- ja taajuusvastemittaukset eivät paljasta noita eroja riittävän hyvin. Ehkä siihen tarvittaisiin niiden lisäksi keinoälyä.
Todella huono vertauskuva. Vahvistinten erojen havaitsemisen luotettavuutta voisi pikemminkin verrata siihen nettitestiin, missä kuuntelijan pitää tunnistaa julkimoita pelkän puheäänen perusteella; kun ei näe valokuvaa että kenestä on kyse. Jos henkilöllä ei ole todella omintakaista ääntä tai hän ei kuulu omiin suosikkeihin, niin aika usein menee metsään. Samalla tavalla aika usein menee metsään, kun jälkikäteen yrittää miettiä, että miltäs se toinen vahvistin kuulostikaan.
 
Miten laite voidaan "virittää vituilleen", jos äänenlaatu on epämääräinen termi? Tietenkin valmistajat suunnittelevat laitteensa omien käsitystensä mukaisiksi, ja siksi laitteissa onkin laadukkaassa setissä selvästi kuultavia eroja. Jos ajattelee vaikkapa Linn:iä, sen asiakkaat odottavat siltä tietynlaista soundia, joka on helposti tunnistettavissa. Täysin makuasia tykkääkö siitä vai ei, mutta ei siinä markkinavoimia tarvita asian toteamiseen.
No sanoisin että tämä on sitä käärmeöljyä. Linn-lahkon edustajat vaativat, että vahvistimessa on se "tyypillinen viritys", ja silloin sillä ei ole mitään väliä, mikä on laadukasta tai ei, kun kyse on ennalta määrätyn lopputuloksen saavuttamisesta. Jos pöydälle laitetaan jonkin toisen merkin vahvistin ja viritetään soundi jälkikäteen kuulostamaan samalta Kiinasta tilatulla kymmenen euron equlla, niin onko Linnin erikoinen soundi käärmeöljyä vai äänenlaatua? Vai ovatko ne itse asiassa sama asia?

Jos äänenlaadun määritelmä ei ole alkuperäisen signaalin vahvistaminen mahdollisimman muuttumattomana, niin silloin se on käärmeöljyä.
 
^^ Enemmänkin pitäisi verrata jonkun oman sukulaisen puheääneen, jos vahvistimen soundi on tuttu. Noin tutun äänen tunnistaminen ei ole mikään ongelma, vaikka aikaa olisi mennyt vähän enemmänkin. Ja tunnistaminen onnistuu, vaikka puhelimessa, jossa taajuuskaista on rajattu, kompressoitunut ja sitä maskaa ziljoonan prosentin särö.

Toinen juttu on se, että yleensä vertailussa on viive kohtuullisen pieni. Sellaisessa tilanteessa ei ole mikään ongelma tunnistaa sokkonakaan erilaisten vahvistimen ääntä. Vuosien jälkeen voisi olla jo aika haastavaa.

^ Ajatuskokeesi kiinalaisesta equsta on myös kummallinen. Jos tietäisimme kaiken mahdollisen mittausten ja kuullun korrelaatiosta, siinä olisi järkeä. Mutta kun emme tiedä.
 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
No sanoisin että tämä on sitä käärmeöljyä. Linn-lahkon edustajat vaativat, että vahvistimessa on se "tyypillinen viritys", ja silloin sillä ei ole mitään väliä, mikä on laadukasta tai ei, kun kyse on ennalta määrätyn lopputuloksen saavuttamisesta.
”Linn-lahkolla” viittaat ilmeisesti FE-harrastajiin. Eipä ole tullut vastaan Linnin laitteissa mitään tyypillistä viritystä. Kertoisitko lisää. Minä arvostan merkkiä aika paljon, vaikken laitteitaan omista. Kyseessä on tämän alan mittapuulla aika isosta lafkasta, jolta löytyy resursseja ja fasiliteetteja tehdä laadukasta suunnittelua. FE-jutuista voi olla montaa mieltä, mutta Linnin voi nähdä myös muulta kantilta.
Jos pöydälle laitetaan jonkin toisen merkin vahvistin ja viritetään soundi jälkikäteen kuulostamaan samalta Kiinasta tilatulla kymmenen euron equlla, niin onko Linnin erikoinen soundi käärmeöljyä vai äänenlaatua? Vai ovatko ne itse asiassa sama asia?

Jos äänenlaadun määritelmä ei ole alkuperäisen signaalin vahvistaminen mahdollisimman muuttumattomana, niin silloin se on käärmeöljyä.
Edelleen, onko sinulla jotain tietoa siitä, että Linnin laitteissa olisi vääristynyt taajuusvaste? Olisin aika pettynyt, jos näin olisi.
 
Tässä ketjussa on jo monet tunnetut Audiomerkit mainittu,Otsikon mukaanhan ne on sitä itseään...

Nyt Linn tuli mukaan tähän.
Linnin messudemoilut aina on kummastuttaneet minua.
New Yorkin messut joitakin vuosia sitten:Linn oli rahdannut Auton kuuntelutilaan.
Siellä yritettiin vanhan Bentleyn kanssa kuunnella musiikkia.
Eihän siitä tullut mitään.Kaikki vain seisokeli siellä.
Linn varoittaa tuomasta mitään resonoivaa kuuntelutilaan.Kuten Kelloja.
Linnin mielestä Bentley ei resonoi.

Taannoiset Pääkaupunkiseudun messut:Linn Soundi oli viritetty niin yläkireäksi,kun oli saatu.
Ja esittelijä sen kaiken äänellisen kirskunnan keskellä.Olikohan jo menettänyt Ylä-äänien kuulon...
 
Viimeksi muokattu:
Tässä ketjussa on jo monet tunnetut Audiomerkit mainittu,Otsikon mukaanhan ne on sitä itseään...

Nyt Linn tuli mukaan tähän.
Linnin messudemoilut aina on kummastuttaneet minua.
New Yorkin messut joitakin vuosia sitten:Linn oli rahdannut Auton kuuntelutilaan.
Siellä yritettiin vanhan Bentleyn kanssa kuunnella musiikkia.
Eihän siitä tullut mitään.Kaikki vain seisokeli siellä.
Linn varoittaa tuomasta mitään resonoivaa kuuntelutilaan.Kuten Kelloja.
Linnin mielestä Bentley ei resonoi.

Taannoiset Pääkaupunkiseudun messut:Linn Soundi oli viritetty niin yläkireäksi,kun oli saatu.
Ja esittelijä sen kaiken äänellisen kirskunnan keskellä.Olikohan jo menettänyt Ylä-äänien kuulon...

No tällä perusteella kannattaa kyllä välttää merkkiä viimeiseen asti. Taidanpa myydä omani.
 
Back
Ylös