Dsp-avustettu bassorefleksikaiutin

Viiveet heittää joka tapauksessa häränpyllyä normaalissa huoneessa.
 
Viiveet heittää joka tapauksessa häränpyllyä normaalissa huoneessa.
Näin on. Jos kajari on suunniteltu fiksusti, voi akustiikaa parantamalla saada selvää parannusta. Jos kajarin suunnittelussa tehdään selkeitä virheitä, niin akustiikan parantaminen ei välttämättä paljoa auta...
 
Alkuperäinen asia oli alimman oktaavin vaihe ja viiekäytöksen optimointi. Puhutaan siis subbariosastosta. Akustisesti tuon aluen ratkaisuissa tärkeintä on seisovien aaltojen hajauttaminen ja eliminointi. Sillä tiellä keinot on sijoittelu ja usea kaiutin mikä on käytännössä se paras tie. On aivan sama mitä on vaihekäytös alimmalla oktaavilla jos sinne tulee iso nolla. Tässä mielessä kokonaisuus on tärkeämpi mutta jos rajataan asia vain kaiuttimen toimintaan niin tässä konseptissa vain vältetään jyrkkää ylipäästöä (sub-sonic suoto). Kun nyt kuitenkin sub-alueen vaste muokataan huoneessa aina samaksi, ei tällä tekniikalla loppujen lopuksi savuteta mitään. On ihan sama missä järjestyksessä vastetta muokataan
Eri asia on jos basson annetaan olla huoneessa se mikä siitä sattuu tulemaan.
 
Ei ole kyse 2db kuopasta, vaan vaiheen siirtymästä ja transientin venymästä.

Esimerkiksi tilanne jossa iskuäänen spektri venytetään pidemmälle ajalle, jolloin isku pehmenee.
45asteen viive mistä aiemmin puhuttiin on eri taajuuksillä eri aika mutta aina n.2db kyseisellä taajuudella.
Jos ja kun kyse on edelleen subbasen ja pääkaiuttimen välisestä taajuudesta on melko varmaa ettei iskuäänet kärsi.
 
Alkuperäinen asia oli alimman oktaavin vaihe ja viiekäytöksen optimointi. Puhutaan siis subbariosastosta.
Minun käsitykseni mukaan alkuperäinen aihe koski bassoelementin ylipäästöä refleksikaiuttimessa. Sikäli, kun aihetta ymmärsin, niin varsinaiset hyödyt tuosta audio expressin artikkelissa mainitusta suodosta saataisiin pienehköillä kaksitiekaiuttimilla. Tuo siis olisi tietynlainen optimointi, jossa saadaan maksimaalinen suorituskyky irti ilman lisäviiveen reilua nousua. Tuo lisäviiveen merkitys taas on kyseenalainen, jos puhutaan subbaritaajuuksista, mutta pienehkössä kaksitiepurkissa, jossa viritystaajuus ja alarajataajuus jäävät suhteellisen ylös, voisi tuosta olla todellista hyötyä.
 
katso liitettä 159322
Oheisesta animaatiosta näkyy miten kaksi signaalia summautuu, kun vaihetta siirretään. 180 astetta on täysi kumoutuminen.

Tuolla on Zipmanin tarinaa aiheeseen liittyen. Animaatio on hyvä.

 
Se häviävä potkun ja fysiikan tunne saattaa johtua siitäkin, kun vaste lanataan liian suoraksi tai bassojen kokonaistaso on liian neutraali muuhun ääniälueeseen verrattuna. Itse kun olen paljon käyttänyt DSP:tä, niin monesti korjaimia joutuu ottamaan hiukan takaisin päin siitä suorasta vasteesta, muutoin meno käy liian kuivaksi ja lihattomaksi, vaikka basso sinänsä kivasti napsahtaisikin. Tämä säätö on myös hyvin subbari/kaiutin kohtainen, että mikä toimii.
Juuri noin siinä usein käy. Vaakasuora vaste ei normaalihuoneessa ole usein se paras ja toisto jää vajaaksi bassopäästä. Just lanasin G4 -kaiuttmien vasteet suoriksi ja tarvitsi loppupeleissä 2...3 dB bassopäähän lisää, jolloin kuulostaa oikeanlaiselta.
 
Ei välttämättä osu nyt aihealueelle, mutta pakko kommentoida tätä:
Kaiuttimen ryhmäviive suunnittelupöydällä ja kaiuttimien mitatun huonevasteen ryhmäviiveen vertailu voi olla harhaan johtavaa. Oma kokemus Dualcoresta oli se tasainen vaste, mutta kärsinyt "potku". Myöskään messuilla kuultu demo firman uudemmasta laitteesta ei tarjonnut potkua alapään osalta. joissain tapauksissa on varmasti paras ensiapu, mutta ei välttämättä lopullinen ratkaisu. Muutenkaan en usko "lanaamiseen".


Tuo käytännön demo oli varsin valaiseva ja opettavainen, kiitos.
Käytännössä viiveen tuossa 100ms näytteessä havaitsi selvästi, mutta kahden muun erottaminen toisistaan ei ollut ihan "pässinlihaa".
Kuuntelin myös kuulokkeilla ja lopputulema oli likimain sama.

Tuo "80/20-hylly" on ollut käytössä nyt jo jonkin aikaa ja "potkua" on ollut jos sitä masteroinneilta on jäänyt. :)
Nuo DSP: t mittaavat nimenomaan kokonaisuutta, eli kaiutin + huoneen vaikutus -yhdistelmää ja Antimode pyrkii asettamaan ryhmäviiveen mahdollisimman tasaiseksi eri taajuuksilla laitteen toiminta-alueella.
 
Juuri noin siinä usein käy. Vaakasuora vaste ei normaalihuoneessa ole usein se paras ja toisto jää vajaaksi bassopäästä. Just lanasin G4 -kaiuttmien vasteet suoriksi ja tarvitsi loppupeleissä 2...3 dB bassopäähän lisää, jolloin kuulostaa oikeanlaiselta.
Mullakin on nyt dipoleissa kokonaisuudessaan 2.5db korostusta bassoissa verrattuna keskimääräiseen tasoon keskialueella. Muistaakseni DSP:ssä kaiuttimien outputeissa on 1db korostus ja DSP:n inputeihin laitettu koko signaaliin kaiuttimet+sub 1.5db korostusta koko bassokaistalle. Lisäksi diskanttien tasoa tiputettu 1db. Tämä nyt on tämmöistä hifistelyä, mutta näin sen sointivärin saa itselleen mieleiseksi. Jo tuommoiset 1db muutokset siellätäällä tekee sävyllisiä eroja. DSP jos on niin sitä kannattaa käyttää rohkeasti muuhunkin kuin bassojen jyräämiseen.

Se mitä tulee subbarin ja kaiuttimien väliseen vaiheen säätöön, niin nuiden dipolikaiuttimien kanssa kyllä kannatti ruuvailla karkean vaiheen jälkeen vielä noita millisekunteja. Minulla on nyt viivästetty 4ms kaiuttimia subbareihin nähden, tällä oli yllättävä vaikutus integroitumiseen. Oikeastaan viiveiden 0-asennolla tuli vielä pientä monttuakin vasteeseen jakotaajuuden ympäristössä. Koteloitujen kaiuttimien kanssa tuo on vähän niin ja näin, jos nyt vain subbari sijaitsee edes samalla seinällä kaiuttimien kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös