Dsp-avustettu bassorefleksikaiutin

Se häviävä potkun ja fysiikan tunne saattaa johtua siitäkin, kun vaste lanataan liian suoraksi tai bassojen kokonaistaso on liian neutraali muuhun ääniälueeseen verrattuna. Itse kun olen paljon käyttänyt DSP:tä, niin monesti korjaimia joutuu ottamaan hiukan takaisin päin siitä suorasta vasteesta, muutoin meno käy liian kuivaksi ja lihattomaksi, vaikka basso sinänsä kivasti napsahtaisikin. Tämä säätö on myös hyvin subbari/kaiutin kohtainen, että mikä toimii.
Normi huoneeseen, jota ei ole juurikaan akustoitu, on korkeita taajuuksia kohti hiljalleen laskeva vaste yleensä hyvä. Suora vaste jää lähes poikkeuksetta bassopäästään vajaan kuuloiseksi. Ainakin vähintään bassopäätä joutuu korostamaan.
 
Normi huoneeseen, jota ei ole juurikaan akustoitu, on korkeita taajuuksia kohti hiljalleen laskeva vaste yleensä hyvä. Suora vaste jää lähes poikkeuksetta bassopäästään vajaan kuuloiseksi. Ainakin vähintään bassopäätä joutuu korostamaan.
Akustoimattomassa huoneessa bassopää tuntuu jäävän vajaaksi siksi, koska korkeampien äänien heijastukset alkavat sotkea ja volaa ei pysty nostamaan riittävästi, että bassopää pääsisi mukaan leikkiin.

Itse olen saanut suoralla vasteella tosi messevän bassotoiston kun ei bassomoodit eikä ylätaajuuksienkaan kaikumiset sotke kuuntelua. Se vaan vaatii volaa mut sehän ei ole ongelma, potikastahan sitä saa lisää.
 
Tässähän on kysymys myös kaiuttimen tehovasteesta. Diskantteja kohden laskeva tehovaste mielletään sopivaksi. Tasainen diskanttipään tehovaste kuullaan monesti liiallisena kirkkautena tavallisessa huoneessa. Kaiuttimen tehovaste kertoo monesti vapaakenttävastetta paremmin sen, millainen kaiuttimen sointi ja yleisbalanssi on huoneessa. Ainakin itse vertailen lehdissä olevista mittauksista tehovasteita kaiuttimien kesken.

Itsellä on nyt bassoalue 200hz alaspäin n. 2-3db lämmin verrattuna keskialueeseen. Tällä ainakin saa bassorumpuun vähän potkaisuakin eikä vain semmoista kuivaa kopsetta. Toimii ainakin Gradienteissa. Tähän vaikuttaa myös se, että kerrostalokuuntelua. Täällä ei juuri korvatuntumalta yli 90db äänentasoja voi käyttää... yleinen voimakkuus ehkä n.80db tuntumassa.
 
Viimeksi muokattu:
Itsellä on nyt bassoalue 200hz alaspäin n. 2-3db lämmin verrattuna keskialueeseen. Tällä ainakin saa bassorumpuun vähän potkaisuakin eikä vain semmoista kuivaa kopsetta. Toimii ainakin Gradienteissa.

Evidenceissä itsellä vähän sama. Laitoin basso-osalle erillisen päätteen, jonka edessä on dsp. Equtettua yleistasoa on jonkin verran boostattu. Equilla poistin myös kaikki yli 200Hz taajuudet. Lisäksi gyprocympäristössä teki hyvää myös vaimentaa 200Hz.
 
Evidenceissä itsellä vähän sama. Laitoin basso-osalle erillisen päätteen, jonka edessä on dsp. Equtettua yleistasoa on jonkin verran boostattu. Equilla poistin myös kaikki yli 200Hz taajuudet. Lisäksi gyprocympäristössä teki hyvää myös vaimentaa 200Hz.
Mulla menee kaiuttimet minidsp:n läpi. Bassot on lanattu 200hz alaspäin, muuhun alueeseen ei ole kajottu. Minä tein niin, että lanasin keskialueen mukaan ja lopulta otin korjaimia 3db takaisinpäin. Ehkä nyt aavistus on semmoista kumahtelua ja isottelua bassossa, mutta sopii näiden luonteeseen. Näitä jaksaa kuunnella vaikka koko päivän.
 
Evidenceissä itsellä vähän sama. Laitoin basso-osalle erillisen päätteen, jonka edessä on dsp. Equtettua yleistasoa on jonkin verran boostattu. Equilla poistin myös kaikki yli 200Hz taajuudet. Lisäksi gyprocympäristössä teki hyvää myös vaimentaa 200Hz.
Miten kompensoit DSP:n viiveen suhteessa keskiääneen?
 
Dsp oli huono termi, koska tarkkaanottaen kyseessä on räkkieq. En kuule äänessä viivettä.

E: laitteen kyljessä lukee näköjään dap eli digital audio processor.
DSP-laitteissa on tyypillisesti n. 4 millisekunnin prosessointiviive. Neljä millisekuntia on 1,372 metriä ja jakotaajuuden 200 Hz aallopituus on 1,715 metriä. Tuosta viiveestä tulee siis n. 288 astetta vaihe-eroa lisää jakotaajuudelle. Ei se ainakaan paranna sovitusta keskiäänen kanssa.
 
Taisi olla että 45 asteen ero subbarin ja pääkajareiden välillä ei ole juurikaan kuultavissa matalilla taajuuksilla.
 
Totta puhuakseni ei edes tullut mieleen tuo. Etenkin kun ottaa huomioon kuinka paljon stereokuva ja ääni parani kun basso-osasta sai tapettua sähköisesti ne taajuudet joita sieltä ei kuulu kuulua. Ja toisekseen kun portaattomalla param equlla pystyy asettamaan seisovan aallon vaimentamisen säädön huipun juuri oikeaan nuottiin.
 
Viimeksi muokattu:
Kuinkahan kuuluva tuommoisessa on se ajallinen ero? Tuommoinenhan tekee ainakin teoreettisesti ryhmäviiveeseen kummun jakotaajuuden ympäristöön. Tosin eihän kaikki kaiuttimet ole itsessäänkään mitään absoluuttisen vaihekoherentteja. Ideaali ryhmäviivehän on tasaisesti bassoja kohden nouseva. Monestihan kaiuttimien mittauksissa näkee, että ryhmäviive kiemurtelee hieman.
 
Ei ne yksittäiset millisekunnit niin kuulu, mutta kymmenet alkaa jo kuulumaan. Bassotaajuuksilla siis tämä. Korkeammilla kyllä kuulee kanavien viiveiden erot mikrosekunteissa mitattuna.
 
Olisikohan tässä viiveasiassa se "pehmeys" keskeisimpänä havaintona myös ylemmillä? Joku kompura-cone(yhdistelmä) voisi subjektiivisesti jopa hyötyäkkin tästä...

Tämän viiveen aiheuttaman pehmeyden voi kuulla aiemmin esitetyistä linkeistä.
 
Viimeksi muokattu:
2db kuoppa sopivalla kohtaa keskialueella tuo varmasti pehmeyttä ääneen. Tuo helposti sitten myös loudness-efektin kun basso jyskää ja diskantti säksii.
 
2db kuoppa sopivalla kohtaa keskialueella tuo varmasti pehmeyttä ääneen. Tuo helposti sitten myös loudness-efektin kun basso jyskää ja diskantti säksii.
Ei ole kyse 2db kuopasta, vaan vaiheen siirtymästä ja transientin venymästä.

Esimerkiksi tilanne jossa iskuäänen spektri venytetään pidemmälle ajalle, jolloin isku pehmenee.
 
Olisikohan tässä viiveasiassa se "pehmeys" keskeisimpänä havaintona myös ylemmillä? Joku kompura-cone(yhdistelmä) voisi subjektiivisesti jopa hyötyäkkin tästä...

Tämän viiveen aiheuttaman pehmeyden voi kuulla aiemmin esitetyistä linkeistä.
Taitaa 200hz jakotaajuudella tehdä vain hyvää tyypillisessä gyprockämpässä?
 
Back
Ylös