digitaalisen äänen siirtotiet

Asiallinen, eikä ollenkaan ylimielinen vastaus Markus Peuhkurilta.
 
Kuluttajan sivuilta lainattua..

Asiantuntijan mukaan liittimen ominaisuuksilla ei ole vaikutusta äänenlaatuun.Teksti: Janne Arola Kuvat: Kuvankaappaus Jorma Designin verkkosivuilta
Esimerkiksi tamperelainen Hifihuone myy ruotsalaisen Jorma Designin USB-kaapelia. Kaapelia kuvaillaan sanoilla ”ultimate-tason kaapeli USB-väylän musiikin puhtaaseen siirtoon”. Metrin pätkä kaapelia maksaa peräti 3 100 euroa.

USB-liitännän (Universal Serial Bus) avulla tietokoneeseen, televisioon, vahvistimeen tai muuhun vastaavaan laitteeseen voi liittää esimerkiksi ulkoisen tallennusmuistin tai musiikkisoittimen. Metrin tavallista, kodinkoneliikkeessä tai marketissa myytävää USB-kaapelia saa tyypillisesti alle 10 eurolla. Mitä sellaisia ominaisuuksia ”ultimate-tason kaapelilla” voi olla, että siitä kannattaisi maksaa monisatakertainen hinta?

Aalto-yliopiston tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen laboratorioinsinööri Markus Peuhkuri tuntee työnsä puolesta USB-kaapeleiden toimintalogiikan erittäin hyvin. Hän sanoo, että Jorma Designin kaapelien valmistukseen on luultavasti käytetty parasta mahdollista johdinta ja eristettä, mikä voi tuoda kaapelille mekaanista kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä.

Markkinointiväite musiikin ”puhtaasta” siirtymisestä on kuitenkin ongelmallinen, koska se sisältää ajatuksen, että jokin toinen kaapeli ei siirtäisi musiikkia puhtaasti. Peuhkuri kertoo, että digitaalisissa USB-johdoissa signaali joko siirtyy virheettömästi tai ei siirry ollenkaan. Kaapelin ominaisuudet eivät vaikuta siihen, kuinka puhdasta musiikin siirtyminen on.

Peuhkuri sanoo olevansa vakuuttunut, että jos verrattaisiin Jorma Designin 3 000 euron kaapelia ja tietokoneliikkeestä hankittavaa vastaavaa 5 euron hintaista tavanomaista USB-kaapelia, musiikin siirto
olisi molemmissa virheetöntä.

”Ei ole mitään teknistä syytä, miksi tämän kaapelin kautta musiikin äänenlaatu olisi parempi kuin muissa kaapeleissa”, Peuhkuri summaa.

Jorma Designin kaapeleita myyvän Hifihuoneen Ari Niemen mukaan signaalin laadukkuuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa kaapelin liittimillä, materiaalivalinnoilla ja esimerkiksi häiriösuojauksella. Niemen mukaan asia kulminoituu loppujen lopuksi ihmisen kuulohavaintoon.

Niemen mukaan asiakkailla on mahdollisuus kokeilla kaapelia kotona ennen ostopäätöksen tekemistä. Tuhansien eurojen USB-kaapeleita ostavat hänen mukaansa lähinnä ihmiset, jotka ovat valmiita panostamaan musiikkilaitteistoihinsa kymmeniätuhansia euroja.
Kieltämättä ihmetyttää, mihin kysymykseen Hifihuoneen Ari Niemen kommentit ovat olevinaan vastauksia.
 
Noniin nyt tuli tämä USB kaapeli testi mitä olen odottanut. Kuningas Nordostin yli 1000 taalan USB piuha vastaan geneerinen 7$ piuha. Ylläri, ei eroja lainkaan. Ei sitten pienintäkään.
Tuossa videossa omakohtaisestikkin koettu, että vaihtamalla jälkimmäinen kuulosti paremmalta, mutta kun vaihdon teki siten, että voimakkuus nostettiin nollasta joka vaihdon jälkeen hävisivät erot.

Jos ei vaihtoa voi tehdä ilman havaittavaa katkosta, muuttuu havainto hyvin nopeasti merkityksettömäksi.
Kuulon sopeutumista voi kokeilla ottamalla cdkotelon ja sillä peilaa ääntä heiluttamalla korvan läheisyydessä, kun liikuttaa hyvin hitaasti/ kerran parissa sekunnissa ei vaikutus juurikaan ole huomattavissa, mutta mahdollisimman nopealla heiluttelulla vaikutus on huomattava.
 
^Ero kahden staattisen sekä jatkuvasti muuttuvan tilan välillä on merkittävä, eikä sitä selitä kuulon adaptoituminen. Esimerkiksi lisäviiveen aiheuttama vaihe-ero ei ole testien mukaan kuultavissa kovinkaan helposti (en nyt muista millisekunteja/taajuuksia), mutta muuttuva vaihe kuullaan helposti.
 
^Ero kahden staattisen sekä jatkuvasti muuttuvan tilan välillä on merkittävä, eikä sitä selitä kuulon adaptoituminen. Esimerkiksi lisäviiveen aiheuttama vaihe-ero ei ole testien mukaan kuultavissa kovinkaan helposti (en nyt muista millisekunteja/taajuuksia), mutta muuttuva vaihe kuullaan helposti.
Esimekissäni muutos on kummassakin tapauksessa jatkuvaa, mutta nopeudeltaan erilaista ja mielestäni kuvaa sitä, että olemme tosi huonoja erottamaan taajuusvasteen hitaita muutoksia, mutta koemme äänen muuttuneen jos kuulokokemus keskeytyy.

Muuttuvaan vaiheeseen pitäisi mielestäni panostaa enemmän ja mm. tutkia monitiekaiuttimien sointujen toistumista eri taajuuksilla.
 
Esimekissäni muutos on kummassakin tapauksessa jatkuvaa, mutta nopeudeltaan erilaista ja mielestäni kuvaa sitä, että olemme tosi huonoja erottamaan taajuusvasteen hitaita muutoksia, mutta koemme äänen muuttuneen jos kuulokokemus keskeytyy.

Muuttuvaan vaiheeseen pitäisi mielestäni panostaa enemmän ja mm. tutkia monitiekaiuttimien sointujen toistumista eri taajuuksilla.
Minä käsittelin hidasta muutosta käytännössä staattisena, koska liike oli niin pientä verrattuna äänen nopeuteen ja kuuloaistin toimintaan. Esimerkiksi soitin tunnistetaan äänen syttymisvaiheessa (tai alukkeessa), joka kestää tyypillisesti joitain kymmeniä millisekunteja. Sävelkorkeus määrittyy vasta tämän jälkeen. Nopea liike vaikuttaa alukkeen spektriin ja muuttaa myös sointivaiheen yläsävelsarjojen painotuksia. Hidas liike kuuluu siis staattisena, eikä se vaikuta äänenväriin, kun taas nopea liike huojuttaa harmonisten kerrannaistaajuuksien amplitudia ja myös heijastuneen äänen taajuutta doppler-ilmiön vuoksi.
 
Jos mitataan yleensäkin eri kaapeleita,eihän niissä ole kummosia eroja,vaikka äänellisesti erot tulevat hyvin esille kymmenien tuhansien hintaisissa seteissä.
Minä ainakin kuulen eron Jorma Design verkkokaapelin,ja muutaman euron verrokin välillä,vaikkakin paljon suuremmat erot ovat virta,väli,ja kaiutinkaapeleilla.
Kun on kokemusta kaiutin elementtien rakentamisesta,vaikka mittauksissa ei olisi juurikaan ero, niin musiikissa erot ovat varsin suuria.
 
"Minä ainakin kuulen eron Jorma Design verkkokaapelin" No tuo on jo sellainen temppu että siitä on itseasiassa luvassa miljoona taalaa jos siihen kykenee.
"The amazing meeting" järjestää tuota verkkokaapelin kuulemista ja kukaan ei ole siinä vielä onnistunut.

"
No claimant - "Demonstration test"Ethernet cables that are claimed to be "directional"Volunteers were played sound twice and were asked to determine which cable had the highest sound qualityFailed

 
Jos mitataan yleensäkin eri kaapeleita,eihän niissä ole kummosia eroja,vaikka äänellisesti erot tulevat hyvin esille kymmenien tuhansien hintaisissa seteissä.
Minä ainakin kuulen eron Jorma Design verkkokaapelin,ja muutaman euron verrokin välillä,vaikkakin paljon suuremmat erot ovat virta,väli,ja kaiutinkaapeleilla.
Kun on kokemusta kaiutin elementtien rakentamisesta,vaikka mittauksissa ei olisi juurikaan ero, niin musiikissa erot ovat varsin suuria.
Jos kaiutin mittauksessa ei saa huomattavia eroja niin mittausmenetelmä on väärä.
Digikaapelin ero jos kuuluisi niin eikö parempi ratkaisu olisi panostaa vastaanottavaan elektroniikkaan?
 
"Minä ainakin kuulen eron Jorma Design verkkokaapelin" No tuo on jo sellainen temppu että siitä on itseasiassa luvassa miljoona taalaa jos siihen kykenee.
"The amazing meeting" järjestää tuota verkkokaapelin kuulemista ja kukaan ei ole siinä vielä onnistunut.

"
No claimant - "Demonstration test"Ethernet cables that are claimed to be "directional"Volunteers were played sound twice and were asked to determine which cable had the highest sound qualityFailed

Ehkä testissä pitää olla käytössä vähintään miljoonan taalan vehkeet ennen kuin eroja pystyy kuulemaan?
 
Mielenkiintoinen sikäli nuo verkkokaapeleiden erot... Eikös tuommoinen suoratoisto ole kuitenkin ns.internetin raakadataa, eli se ei ole vielä streamerille/dacille/pc:lle tullessaan missään toistettavassa muodossa. Vasta softa ja rauta kasaa tuosta raakadatasta sen varsinaisen toistettavan tiedoston. Ymmärrän siinä vaiheessa kaapeleiden eroja, kun musiikki kulkee jo toistettavassa (digitaalisessa) muodossa kaapelia pitkin.
 
Kaapelit toimivat antenneina keräämällä ja välittämällä häiriöitä toistoketjun eri komponentteihin. Tutkimukset millä painotuksella mikäkin kaapelin ominaisuus kuten geometria, materiaalit tai suojaus vaikuttavat koettuun äänenlaatuun näkevät ymmärrettävästi harvoin päivänvaloa isommassa mittakaavassa kaupallisista intresseistä johtuen.
 
Esimekissäni muutos on kummassakin tapauksessa jatkuvaa, mutta nopeudeltaan erilaista ja mielestäni kuvaa sitä, että olemme tosi huonoja erottamaan taajuusvasteen hitaita muutoksia, mutta koemme äänen muuttuneen jos kuulokokemus keskeytyy.

Muuttuvaan vaiheeseen pitäisi mielestäni panostaa enemmän ja mm. tutkia monitiekaiuttimien sointujen toistumista eri taajuuksilla.
Minulla on vain tavanomaiset kaiutinmittauslaitteet,ja osaan niitä mielestäni käyttääkin .CLIO 10.
Lasermittauslaite olisi varmasti hyödyllinen ,mutta sellaisen hinta on täysin duunarin tavoimattomissa.
 
Kaapelit toimivat antenneina keräämällä ja välittämällä häiriöitä toistoketjun eri komponentteihin. Tutkimukset millä painotuksella mikäkin kaapelin ominaisuus kuten geometria, materiaalit tai suojaus vaikuttavat koettuun äänenlaatuun näkevät ymmärrettävästi harvoin päivänvaloa isommassa mittakaavassa kaupallisista intresseistä johtuen.
Tämä selittäisi ainakin näennäisesti sähköisten piuhojen erot. Ei kuitenkaan esimerkikis optisten kaapelien eroja. Toisekseen piuhan toimiminen antenneina on ihan yleisesti tiedossa oleva ilmiö. Ongelma onnistutaan taklaamaan yleensä filtteröinnillä, mutta jostain syystä ilmeisesti audiolaitteita suunnittelevat digi-insinöörit, eivät aiheeseen ole perehtyneet. Kuitenkin monessa DACissa on myös piirilevyllä galvaaninen erotus digi- ja analogipuolen välillä, joka entisestään hankaloittaa antennihäiriöiden päätymistä analogipuolelle, joten ilmeisesti hajulla kuitenkin ovat olleet aiheesta. Asynkroniseen digisignaaliin saa kaiken lisäksi vielä datan integriteetin tarkistuksen, jolloin voidaan olla myös varmoja siitä, että bittivirheitä ei moiset antennijännitetteet pääse aiheuttamaan. Vähän itseltäni loppuu ideat kesken sen suhteen miten moiset ongelmat pääsisivät luikertelemaan analogitoteutukseen asti digilaitteissa.
 
Kaapelit toimivat antenneina keräämällä ja välittämällä häiriöitä toistoketjun eri komponentteihin. Tutkimukset millä painotuksella mikäkin kaapelin ominaisuus kuten geometria, materiaalit tai suojaus vaikuttavat koettuun äänenlaatuun näkevät ymmärrettävästi harvoin päivänvaloa isommassa mittakaavassa kaupallisista intresseistä johtuen.
Tällä tavalla on tietysti mahdollista esittää "näyttöä" minkä tahansa asian puolesta.
 
Itse bittiin ulkoiset häiriöt eivät voi vaikuttaa... Tai voi, mutta sitten signaali katoaa kokonaan tai alkaa kuulua mulahtelua tai räpsyjä (huono tv-lähetys). Aina kun on metallista johdinta, niin se on samalla antenni. Toisaalta... Näin ajateltuna itse laitteetkin kerää häiriöitä ympäristöstä. Tämä kuuluu sitten taustamölynä. Jos ajattelee bittiä, niin se voi kulkea erilaisia kaapeleita pitkin, sekä ilmateitse tuhansia kilometrejä ennen päätymistä jonkun laitteeseen osaksi kuuluvaa ääntä. Silti se toistuu lopulta täydellisesti.
 
Jep eli ei noissa LAN ja USB kaapeleissa voi tulla mitään muutoksia siihen dataan mitä se välittää. Jos ajatellaan että voisi muuntaa sitä dataa joka on koodattua ääntä sen piuhan pitäisi osata purkaa se data, editoida se ääni sitten digitaalisesti ohjelmassa, koodata takaisin dataksi ja siirtää se eteenpäin.
Aivan kuin joku väittäisi että USB piuha muuntaa minun kissavideo kuin ne olisi kuvannut itse Spielberg.
Video ja sen sisältämä ääni on niin ikään koodattu ja kaikki kuvan ominaisuuden (tarkkuus, värit, kontrasti jne) on editointi vaiheessa leivottu dataan sisään ja sitä ei pysty muuttamaan kuin sitten editointiohjelmassa tai TV säädöissä.
Myöskin sen videon sisältämä ääni on editoidessa muokattu ja dataan leivottu kiinni.
Tässä ei ole mitään ihmeellistä ja siihen ei ole mitään hokkus pokkus juttuja olemassa esim hopea kaapelia joka voisi soundstagea laajentaa tai muokata bassoista tiukempia. Ne pitää muokata sitten jollain DSP:llä tai muulla EQ:llä DAC:in jälkeen.
Näin +40 vuotta tietokoneiden ja IT:n kanssa ammatikseen touhunneena näiden "audiophile data kaapelien" väittämät on jo täysin huijjausta ja minusta näin ollen jopa rikollista touhua.
 
Jep eli ei noissa LAN ja USB kaapeleissa voi tulla mitään muutoksia siihen dataan mitä se välittää. Jos ajatellaan että voisi muuntaa sitä dataa joka on koodattua ääntä sen piuhan pitäisi osata purkaa se data, editoida se ääni sitten digitaalisesti ohjelmassa, koodata takaisin dataksi ja siirtää se eteenpäin.
Aivan kuin joku väittäisi että USB piuha muuntaa minun kissavideo kuin ne olisi kuvannut itse Spielberg.
Video ja sen sisältämä ääni on niin ikään koodattu ja kaikki kuvan ominaisuuden (tarkkuus, värit, kontrasti jne) on editointi vaiheessa leivottu dataan sisään ja sitä ei pysty muuttamaan kuin sitten editointiohjelmassa tai TV säädöissä.
Myöskin sen videon sisältämä ääni on editoidessa muokattu ja dataan leivottu kiinni.
Tässä ei ole mitään ihmeellistä ja siihen ei ole mitään hokkus pokkus juttuja olemassa esim hopea kaapelia joka voisi soundstagea laajentaa tai muokata bassoista tiukempia. Ne pitää muokata sitten jollain DSP:llä tai muulla EQ:llä DAC:in jälkeen.
Näin +40 vuotta tietokoneiden ja IT:n kanssa ammatikseen touhunneena näiden "audiophile data kaapelien" väittämät on jo täysin huijjausta ja minusta näin ollen jopa rikollista touhua.
Ei esim. USB-piuhojen eroissa ole kyse siitä kulkeeko data virheettömänä perille vaan siitä että piuha voi kytkeä vaikkapa tietokoneen hifeihin mitä kautta aivan varmana kulkee ties mitä shittiä laitteistolle. Oman kokemuksen perusteella jos kahden laitteen välillä on sähköinen kytkentä, on mahdollista että kuultavia eroja syntyy kun tätä kytkentää muutetaan. Optisilla piuhoilla ja suojaamattomalla ethernetillä, jotka eristävät lähteen kytkettävästä laitteesta, en ole onnistunut kuulemaan minkäänlaisia eroja. Sen sijaan USB-kaapelilla, koaksiaalikaapelilla ja suojatulla ethernet-piuhalla olen.

Mutta joo nämä keskustelut on tässä vuosien saatossa käyty vähintään kymmenen kertaa tälläkin foorumilla.
 
Back
Ylös