BSC:n syvin olemus

  • Keskustelun aloittaja ksaunisto
  • Aloituspäivämäärä
kimmosto sanoi:
(Tämä kalikka kalahti ikävästi omaan nilkkaan, kun luotin pelkästään Zaphin mittauksiin, jotka antavat turhan ruusuisen kuvan esim. NeoCD2.0:sta. Eihän se ihan susi ole, mutta ominaisuuksia löytyy myös 2.8 kHz yläpuolelta).

Juurikin tuo elementti on aiheuttanut itsellä hämminkiä miten ihmeessä sen 3-5 harmoniset voisi käyttäyä tavalla joka näkyy Zaphin mittauksissa?
 
esuko sanoi:
Juurikin tuo elementti on aiheuttanut itsellä hämminkiä miten ihmeessä sen 3-5 harmoniset voisi käyttäyä tavalla joka näkyy Zaphin mittauksissa?

Tuo on sitä aikaa kun tsapilla taisi leikata mikserin tuloaste liian kovan äänenpaineen vuoksi. Ainakin blogissa oli tuohon liittyvää jälkiselittelyä. Särömittauksissa pieni musta potikka pitää olla tiukasti -10 dB asennossa. Osa muidenkin nauhojen tuloksista vaikuttaa mittaussysteemin leikkaukselta. Suurin osa vastaan tulleista nauhoista on kakkaa, eli surkea tulos on jopa todennäköistä.
 
kimmosto sanoi:
Suurin osa vastaan tulleista nauhoista on kakkaa, eli surkea tulos on jopa todennäköistä.

Kait niillä nyt edes subjektiivisesti saa aikaan kivan kolmiulotteisen, ison äänikuvan :D
 
kimmosto sanoi:
1) Mikä on sopiva kotelon leveys?
2) Kuinka paljon suoran etuvasteen tasoa on laskettava kaistalla, jolla kaiutin säteilee 1/2-avaruuteen?
3) Pitääkö etuvaste silotella täysin suoraksi kaistalla, jolla säteily siirtyy kokoavaruudesta puoliavaruuteen?
4) Miten kaiutin on mitattava kotioloissa, jotta sen käytöksestä saataisiin oikea tieto?

Eikös kukaan muukaan ole suunnitellut tavallisia 2-tie pömpeleitä kun näihin ei ole löytynyt selviä vastauksia, mielipiteitä eikä opettavaisia tarinoita omista projekteista?

Kohtaan 4 voisin kaivaa esimerkin:
spl_L&R.jpg

Tämähän on Gravesenin CSM 18W/8545K00:lla, josta nappasin ideoita omaan tuotokseen. Yläpään mittaus tehty MLS:llä alle 4 ms aikaikkunalla ja liimattu 350 Hz kohdalta bassokeskarin lähivasteeseen. Eli tuossa ei ole nimeksikään etäkentän faktaa alle 600 Hz taajuuksilla. Siitäkin huolimatta näillä kippuroilla saatetaan uskotella itselle ja muille, että toisto on tasapainossa, vaikka kajarit kuulostaisivat ohuilta kilkattajilta.
 
kimmosto sanoi:
Tämähän on Gravesenin CSM 18W/8545K00:lla, josta nappasin ideoita omaan tuotokseen. Yläpään mittaus tehty MLS:llä alle 4 ms aikaikkunalla ja liimattu 350 Hz kohdalta bassokeskarin lähivasteeseen. Eli tuossa ei ole nimeksikään etäkentän faktaa alle 600 Hz taajuuksilla. Siitäkin huolimatta näillä kippuroilla saatetaan uskotella itselle ja muille, että toisto on tasapainossa, vaikka kajarit kuulostaisivat ohuilta kilkattajilta.

Katsoin tuon Gravensenin tekeleen samalla 18W/8545K00:lla. Ainakin suodossa oli käytetty vain 1mH kelaa, jo fiilispohjalta tuo näyttää pienehköltä, toisaalta kaiutin saattaa toimia hyvinkin kerrostalossa lähempänä seinää. Jos ajattelet omaa tilannettasi pystyisitkö nostamaan kelan arvon 2.2mH vai alkaisiko >1kHz olla liian alhaisella tasolla?
 
Sarjakela ei ole kummassakaan väline BSC:n tekemiseen, vaan L+C+R elementin rinnalla. Sarjakela määrittelee lähinnä taajuuden, jolla lopullinen alipäästö halutaan tehdä. Liitteenä CSM:n ja KS-132:n simuloidut suotimen vasteet bassokeskarin navoissa. Tuosta näkee ainakin sen, että Troels haluaa equttaa mitatun etuvasteen suoremmaksi, ja tyytyy >1 kHz alueen tason perusteella noin 1 dB vähäisempään BSC:hen.
 

Liitteet

  • CSMvsKS-132_Net-1_Gain.png
    CSMvsKS-132_Net-1_Gain.png
    15,8 KB · Katsottu: 371
kimmosto sanoi:
Sarjakela ei ole kummassakaan väline BSC:n tekemiseen, vaan L+C+R elementin rinnalla. Sarjakela määrittelee lähinnä taajuuden, jolla lopullinen alipäästö halutaan tehdä. Liitteenä CSM:n ja KS-132:n simuloidut suotimen vasteet bassokeskarin navoissa. Tuosta näkee ainakin sen, että Troels haluaa equttaa mitatun etuvasteen suoremmaksi, ja tyytyy >1 kHz alueen tason perusteella noin 1 dB vähäisempään BSC:hen.

Ohoh, ei tullut tosiaan tarkasti katsottua elementin rinnalla olevia arvoja L+C+R :-\ Minkä takia muuten tällainen suodin? Luulin että yleisin tapa näissä 2-tie oli BSC kelalla ja konkalla lopullinen suoto jakotaajuudella, vai olenko tässäkin väärässä ???
 
esuko sanoi:
Ohoh, ei tullut tosiaan tarkasti katsottua elementin rinnalla olevia arvoja L+C+R :-\ Minkä takia muuten tällainen suodin? Luulin että yleisin tapa näissä 2-tie oli BSC kelalla ja konkalla lopullinen suoto jakotaajuudella, vai olenko tässäkin väärässä ???

Juu ja ei. BSC voidaan tehdä pelkällä kelalla jos jako on sopivalla taajuudella BS:n rajataajuuteen nähden tai elementin induktanssi suosii noin yksinkertaista kytkentää. Toinen tapa on laittaa alipäästökelan kanssa sarjaan kelan ja vastuksen rinnankytkentä. AWE on joskus "pokkana" jättänyt alipäästökelan pois eli sarjassa on vain L||R ja konkka hoitaa loput. Kolmas tapa on virittää imupiiri suurimman diffraktiopatin taajuudelle. Kaikilla on omat puolensa. Varmin tapa onnistua on L+L||R, mutta se suurentaa elementin syöttöimpedanssia ja -vastusta, jotka taas heikentävät herkkyyttä ja vaimennuskykyä. Pelkkä L asettaa vaatimuksia jaon tai Le:n suhteen. Imupiiri ei heikennä vaimennuskykyä, joten se on näistä tavallaan hiquendein toteutus. Imun keskitaajuus ei kuitenkaan voi olla liikaa jakotaajuuden alla, jotta imurilla olisi vaikutusta eikä se pelkästään vetäisi impedanssia alas.
 
Kiitos noista selityksistä. En ollut tosiaan pistänyt paljoa arvoa noille imupiireille aikaisemmin paitsi resonanssien tapossa. Aina oppii uutta.
 
Laitanpa vielä sekaan LDC6:n suodinvasteen. Punaiset ristit kuvaavat jakotaajuutta. Noita ei voi verrata lopullisen BSC:n puolesta ihan suoraan, koska LDC6 on suljettu ja muut refleksi. BSC tehdään pelkällä 3 mH kelalla, joka pakottaa jaon tiettyyn kohtaan. Suljettuna BSC:n pitäisi olla täysi (kajari on päästy mittaamaan labrassa).
 

Liitteet

  • KS132+CSM+LDC6_Net1_Gain.png
    KS132+CSM+LDC6_Net1_Gain.png
    21 KB · Katsottu: 255
Vaikkei noita ihan suoraan voi verrata luulisi tuon LDC6 olevan lähempänä totuutta, siis täyttä BSC. Variaatiolle olisi kaippa tilaa 1-3dB 1kHz kohdalla?
 
esuko sanoi:
Vaikkei noita ihan suoraan voi verrata luulisi tuon LDC6 olevan lähempänä totuutta, siis täyttä BSC. Variaatiolle olisi kaippa tilaa 1-3dB 1kHz kohdalla?

Niin luulisi, vaikka pikkuisen haiskahtaa jopa ylikorjatulta. Tätä tukee myös Juha K:n kommentit LDC6:n äänestä. Elementin ominaisuuksia ja diffraktion vaikutuksia ei ainakaan ole yritetty korjata.
Aika pitkään harkitsin pelkän 2.2 mH kelan (ja 1 ohm + 10 uF elementin rinnalle) laittamista, mutta se olisi sulkenut oven 500...1500 Hz equtukselta, johon on tarvetta vähintään elementin puolelta. BS:n siirtymäkaistan equtus on asia erikseen, ja sitä yritetään ratkaista kysymyksellä 3)
 
Kuulostaa siltä että nykyinen balanssi olisi soundimieltymyksesi mukainen, mikset hakisi lisää voimaa viemällä kaiuttimia lähemmäs etuseinää?
 
esuko sanoi:
Kuulostaa siltä että nykyinen balanssi olisi soundimieltymyksesi mukainen, mikset hakisi lisää voimaa viemällä kaiuttimia lähemmäs etuseinää?

Jossain taisin jo kirjoittaa ettei etuseinästä saa merkittävästi voimaa. Kipsilevytetty väliseinä pilaa vain äänikuvan. Ulkoseinää vasten tilanne paranee oleellisesti, koska takimmaisena on tiiliverhous.
Itse asiassa mulla ei todennäköisesti ole mitään ongelmaa - ainakaan sellaista jota en saisi ratkaistua omin voimin. Tämä ketju on perustettu lähinnä BSC:n ja 2-teiden hallitun suunnittelun yleistä filosofointia varten.
 
Törkkäisempä lusikkani soppaan. Menkööt osastoon "yleinen filosofointi". Olen jo ties kuinka pitkään veivannut dipolien ja CA22RNX:ien kanssa. Lopullista totuutta vaan ei tunnu löytyvän ja nyt mielessä pyörii perinteinen 2-tie suljettu lattiapönttö. Tilavuutta tuo vaatisi reilun 50 litraa. Etulevylle ajattelin leveyttä 30cm ja korkeutta 80cm. Elementti noin 50cm lattiasta. Sijoitus noin 70 cm seinästä. Aktiivijaolla olisi tämäkin viritys tarkoitus tehdä.

Ratkaisua vailla on vielä järkevä jakosuodin ja tarkoituksenmukainen vasteiden oikominen. EDGE simulaatio lupailee "baffle step"-piikin osuvan noin 750 hertsiin. Tarvitaanko erillistä imupiiriä reilun 1.5dB nyppylän oikaisuun vai riittääkö perinteinen hyllykorjaus? Auttaako etulevyn viisteet vielä tuolla taajuudella? Ajattelin aluksi kokeilla 1. asteen jakoa suunnileen kahdessa kilohertsissä kuitenkin niin että diskantilla on päätteen jälkeen "suojakonkka" viritettynä noin 300Hz taajuudelle.

Onko järkee vai ei? Tyytyäkkö nykyiseen vai tavoitellakko kuusenlatvoja? Nykyinen dipoli on kyllä ihan jees mutta vaatii subbasen alimmalle oktaaville. Suljettu 2-tie taas yksinkertaistaa elektroniikkaa ja tilankäyttöä mutta tuo lisää huoneongelmia... Auttakee.

Pekka
 
pjl sanoi:
EDGE simulaatio lupailee "baffle step"-piikin osuvan noin 750 hertsiin. Tarvitaanko erillistä imupiiriä reilun 1.5dB nyppylän oikaisuun vai riittääkö perinteinen hyllykorjaus? Auttaako etulevyn viisteet vielä tuolla taajuudella?

Ettei olis 570 Hz eikä 750? Ainakin 34400/30/2 = 573 Hz, johon myös LspCAD paiseen sijoittaa. Joka tapauksessa olen nykyään sitä mieltä ettei paisetta kannattaisi leikata, vaan tyytyä hyllyyn.

Elementti on niin alhaalla, jotta lattia miksaa koko homman uusiksi. Mikäli paisetta ilmestyy, se saattaa lopulta nousta noin 850Hz kohdalle. BSC-tarve alkaisi ilmetä vasta tuon yläpuolella, ja lienee kokoluokaltaan vain 2 dB paikkeilla. Tämä vaan LspCADin kristallipalloon katsomalla.
 
kimmosto sanoi:
Ettei olis 570 Hz eikä 750? Ainakin 34400/30/2 = 573 Hz, johon myös LspCAD paiseen sijoittaa. Joka tapauksessa olen nykyään sitä mieltä ettei paisetta kannattaisi leikata, vaan tyytyä hyllyyn.

Elementti on niin alhaalla, jotta lattia miksaa koko homman uusiksi. Mikäli paisetta ilmestyy, se saattaa lopulta nousta noin 850Hz kohdalle. BSC-tarve alkaisi ilmetä vasta tuon yläpuolella, ja lienee kokoluokaltaan vain 2 dB paikkeilla. Tämä vaan LspCADin kristallipalloon katsomalla.

EDGE on vakaasti 750Hz:n kannalla. Voisiko olla ettei ota lattiaa ollenkaan huomiion? Vaikutus lienee aika suuri jos LspCAD antaa noin erilaisen tuloksen? Kuunteluetäisyys olisi sellaiset 2 metriä.

Pekka
 
pjl sanoi:
EDGE on vakaasti 750Hz:n kannalla. Voisiko olla ettei ota lattiaa ollenkaan huomiion? Vaikutus lienee aika suuri jos LspCAD antaa noin erilaisen tuloksen? Kuunteluetäisyys olisi sellaiset 2 metriä.

Ei se ota muuta kuin reunat huomioon. Panes laskien mikki kottelon puoliväliin ja etäisyys 100 m, niin näet varsinaisen etukeilan simulaation. Ja tuloksia saa yhtä monta kuin on simulaattoreita, joten korjaukset on varmin tehdä yleisellä tasolla. Yksittäiseen suuntaan mitattu tai simuloitu ei kuvaa systeemin antamaa tehotasoa, joten tulosta kannattaisi tarkastella monelta suunnalta sekä simuloiden, mitaten että kuunnellen.
 
Olen kehitellyt aatosta Hawthornen 15" koksuista dipolissa pääosin, mutta erikoisempana mausteena lisännyt monopolin niihin syömään takasäteilyä.

diappolitoHawthorneSLS.jpg


Monopolissa olisi diappolitona kaksi 8" SLS:ää alipäästettynä 1. astetta 150 hertsistä.

Pitäisi saada nuo Hawthornet lunastettua niin pääsisi protoilemaan miten dipoli toimii tuommoisella takarakenteella. BSC toteutuisi noilla kahdella monopolilla ja niiden arpominen kaistalla kohdalleen ei varmaankaan onnistu muuten kuin kokeilemalla.

Ainakin 12" Jensen ja L21RN4X/P kardioidiviritelmä toimi kardioidina sinne 150 hertsiin asti moitteetta. Voi olla että BSC:tä kaipaisi jo vähän ylempää kuin 150 hertsistä, mutta se jää nähtäväksi. En ole vielä kauheammin mallintanut tuota kombinaatiota.
 
kimmosto sanoi:
Yksittäiseen suuntaan mitattu tai simuloitu ei kuvaa systeemin antamaa tehotasoa, joten tulosta kannattaisi tarkastella monelta suunnalta ekä simuloiden, mitaten että kuunnellen.
Näinhän se on. Rakentamalla selviää lopullinen totuus. Vaan liekö iso 2-tie oikeasti rakentamisen arvoinen? Pääsisikö jollain muulla rakenteella parempaan tahi enemmän itseä miellyttävään tulokseen? Se selvinnee vain kokeilemalla...

Pekka
 
Back
Ylös