Mitään selkeää raja-arvoa ei tietenkään ole olemassakaan, vaikka esim. tälläkin foorumilla usein puhutaan siitä, että mitattuna alle 0,3 sekunnin RT-60 aika olisi erittäin hyvä. Mutta 0,4 sekuntia on tietysti parempi kuin 0,6 sekuntia ja tämänkin eron kyllä korvin kuulee. Akustoimaton lastenhuone, mistä olen puhunut, niin siellä RT-60 on noin 0,6-0,8 s välillä ja akustoidussa olohuoneessani RT-60 on noin 0,1 sekuntia ja näiden välllä onkin sitten ihan järkyttävä ero. Täysin amatööri ja kokematonkin kuulee sen.
-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
Stereokuva kohdilleen
- Keskustelun aloittaja sihvis
- Aloituspäivämäärä
Tässä esimerkinomaisesti RT60 mittaus omasta tilastani.
Itse en ainakaan tuon perusteella pysty päättelemään mitään stereokuvan hyvyydestä, jotain muita asioita kenties kyllä mutta ne eivät ole tämän ketjun aiheena.
Onko sinulla toista huonetta, missä kuunnella myös? Vaikka tyhjennät sen kaikista huonekaluista ym., niin saat oikein kaikuisan huoneen? Sitten vaan vertailemaan, niin varmasti huomaat eron stereokuvassa. Ja paljon muussakin.
Tuo esimerkkisihän on selvästi keskivertoa parempi tila akustisesti.
Tuo esimerkkisihän on selvästi keskivertoa parempi tila akustisesti.
Joo, ei tarvise alkaa huonetta tyhjentämään. Akustiikan merkitys on hyvinkin tiedossa, sen verran olen asioiden kanssa "paininut". Nykyinen tila on kuitenkin, olosuhteiden pakosta, edellistä akustisesti huonompi. Akustointi nyt sinänsä auttaa moneenkin asiaan, varmasti stereokuvaankin.
Jäin kaipaamaan että mikä sinulla oli villakoiran ydin eli mitä siinä akustiiikassa pitää hieroa että saadaan stereokuvaa parannettua vai haluatko vain tuoda akustiikan merkitystä esiin ilman sen suurempaa annettavaa?
Jäin kaipaamaan että mikä sinulla oli villakoiran ydin eli mitä siinä akustiiikassa pitää hieroa että saadaan stereokuvaa parannettua vai haluatko vain tuoda akustiikan merkitystä esiin ilman sen suurempaa annettavaa?
Oman kokemuksen mukaan se aika ei ole ihan niin oleellinen, kun sen tasaisuus – joka vielä käytännössä tarkoittaa matalia taajuuksia kohti nousevaa jälkikaiunta-aikaa, jonka senkin pitää tapahtua tasaisesti. Stereokuuntelussa asiaan vaikuttaa myös omat preferenssit, eli se mihin on tottunut. Itselleni esim 0,4-0,3 on hyvä ja 0,2 on lähes aina kuulostanut tylsälle ja aika monessa tapauksessa jopa ponnettomalle.
Stereokuvan suhteen luonnollisesti symmetria, niin kaiuttimien sijoittelun kun ensiheijastuspisteiden suhteen, on merkittävässä roolissa.
Viimeksi muokattu:
Tärkein viesti on toki se, että akustiikkaa mahdollisimman paljon, niin stereokuva aina vaan paranee. Jos haluaa tehdä täsmä-akustointia, niin parhaiten stereokuvan kannalta auttaa se, että pyritään estämään vasemman kaiuttimen heijastuminen oikealta seinältä ja vastaavasti oikean kaiuttimen heijastuminen vasemmasta seinästä. Katon tai lattian kautta tulevat heijasteet eivät ole niin merkittäviä, koska nehän tulevat kuitenkin oikeasta suunnasta kaiuttimeen nähden.
Hifi-lehdessä oli joskus hauska tarina siitä kun joku puhuja oli tulossa kunnantalolle puhumaan ja hän kysyi taksikuskilta, että onko siellä hyvä akustiikka?
Taksikuski termistä mitään tietämättömänä vastasi: "En tiedä. Puhujat on tuoneet sen aina tullessaan."
Taksikuski termistä mitään tietämättömänä vastasi: "En tiedä. Puhujat on tuoneet sen aina tullessaan."
No nythän tämä alkaa avautumaan. Varhaiset heijastukset, niiden taajuus sisältö ja heijastusten voimakkuus sekä stereokuvan kannalta myös molempien kanavien symmetrisyys ovat olennaisia. Noita asioita ei näe RT60 tai taajuusvastekäyristä.
Vaikka olisi kuinka hyvä akustiikka niin kaiuttimien kääntö muutama sentti /siilleen pilaa hyvänkin stereokuvan ilman että akustiikka on muuttunut tippaakaan.
Minulla mielenkiintoinen tilanne, jossa oikeaa kanavaa pelkiltään kuunnellessa löytyy kohta jossa ääni kuulostaa tulevan reilusti kaiuttimen sivulta ja huomattavasti kaiutinta kauempaa.
Tuo tv:n äänellä, nyt pitäisi jaksaa selvittää kuinka tuon pystyisi hoitamaan myös toiselle kanavalle, saavuttaisi tilanteen jossa mikään ääni ei paikallistuisi kaiuttimiin, kuten normaalisti tapahtuu vain toiseen kanavaan miksatulla äänellä.
Ilmiö ri toteudu cd:ltä soitettaessa kuin siirtymänä kartion reunaan asti.
Tuota selittäisi hyvin, jos tv on psykoakustisesti pakattua materiaalia, jonka vaiheet siis heijasteissa hyvinkin poikkeavat cd äänestä.
Tuosta myös syntyy ajatus mahdollisuudesta, että pakattu materiaali antaa vahvemman stereokuvan tai ainakin erilaisen.
Tuo tv:n äänellä, nyt pitäisi jaksaa selvittää kuinka tuon pystyisi hoitamaan myös toiselle kanavalle, saavuttaisi tilanteen jossa mikään ääni ei paikallistuisi kaiuttimiin, kuten normaalisti tapahtuu vain toiseen kanavaan miksatulla äänellä.
Ilmiö ri toteudu cd:ltä soitettaessa kuin siirtymänä kartion reunaan asti.
Tuota selittäisi hyvin, jos tv on psykoakustisesti pakattua materiaalia, jonka vaiheet siis heijasteissa hyvinkin poikkeavat cd äänestä.
Tuosta myös syntyy ajatus mahdollisuudesta, että pakattu materiaali antaa vahvemman stereokuvan tai ainakin erilaisen.
Juurikin näin. Keskustelussa tuntuu menevän erilaiset akustiset parametrit hieman sekaisin – ketjun aihe huomioiden.
RT60 on vahvasti riippuvainen huoneen tilavuudesta. 0,2-0,3 s ei ole mitenkään epätavallinen pienissä huoneissa. Esim. meillä n. 12 m^2 ”TV-huoneessa” se on tuota luokkaa sohvan, maton, sekä muutaman ohuen akustiikkalevyn vaikutuksesta. Olohuoneessa taas pidempi jälkikaiunta, vaikka akustointia on kohtuullisesti.
Tässä yhteydessä RT60 merkittävyys on hieman vaatimaton kunhan nyt joku tolkun lukema on.
Se isompi tila sen sijaan antaa mahdollisuuden kasvattaa etäisyyttä rajapintoihin jolloin heijastusten viive ja vaimentuma kasvaa millä taas on positiivisia vaikutuksia stereokuvaan.
PS
Esimerkkitapuksessani tilan lattiapinta-ala on luokkaa 40m²
Se isompi tila sen sijaan antaa mahdollisuuden kasvattaa etäisyyttä rajapintoihin jolloin heijastusten viive ja vaimentuma kasvaa millä taas on positiivisia vaikutuksia stereokuvaan.
PS
Esimerkkitapuksessani tilan lattiapinta-ala on luokkaa 40m²
Juhani Manninen
Hifiharrastaja
Harrastajakaverilla on erinomainen 2-kanava käyttöön pieteetillä tehty kuunteluhuone,jossa on riittävästi kokoa, jotta isotkin kaiuttimet saadaan riittävän etäälle seinistä,ja akustointi on tehty taiten.
Tuossa tilassa kun käy kuuntelemassa, huomaa huoneen täydellisen hiljaisuuden.
Huonemoodit eivät vaivaa ollenkaan koska siellä oleva 4:n subbarin järjestelmä pitää siitä huolen,ja matalien taajuuksien
viiveettömyys,johon vaikuttaa kohtalaisen pienet elementin liikkuvat massat suljetussa kotelossa.
Itselläni ei ole aivan niin hyvää kuuntelutilaa,mutta täysin erilaiset kaiuttimet.
Kardiodi bassoissa toimii parhaiten elementit ,joissa on pienet liikkuvat massat löysällä kartion ripustuksella.
Tällä systeemillä bassot saadaan äänikuvassa sopivalla äänitteellä itse äänikuvan sisään täysin irti kaiuttimista.Bassot voivat tulla jostakin syvyydestä ilman minkäänlaista bassokuminaa.
Nuo elementi ovat itse tehtyjä lehtijousiripustuksella,joka on erittäin herkkäliikkeineen, ja lineaarinen.
Kardiodi suuntakuvio auttaa luomaan myös bassotaajuusilla korvien välisen vaiheeron.
Tuossa tilassa kun käy kuuntelemassa, huomaa huoneen täydellisen hiljaisuuden.
Huonemoodit eivät vaivaa ollenkaan koska siellä oleva 4:n subbarin järjestelmä pitää siitä huolen,ja matalien taajuuksien
viiveettömyys,johon vaikuttaa kohtalaisen pienet elementin liikkuvat massat suljetussa kotelossa.
Itselläni ei ole aivan niin hyvää kuuntelutilaa,mutta täysin erilaiset kaiuttimet.
Kardiodi bassoissa toimii parhaiten elementit ,joissa on pienet liikkuvat massat löysällä kartion ripustuksella.
Tällä systeemillä bassot saadaan äänikuvassa sopivalla äänitteellä itse äänikuvan sisään täysin irti kaiuttimista.Bassot voivat tulla jostakin syvyydestä ilman minkäänlaista bassokuminaa.
Nuo elementi ovat itse tehtyjä lehtijousiripustuksella,joka on erittäin herkkäliikkeineen, ja lineaarinen.
Kardiodi suuntakuvio auttaa luomaan myös bassotaajuusilla korvien välisen vaiheeron.
Siis että kun kuuntelee vain yhtä kaiutinta, niin sen ääni paikallistuu kaiuttimen ulkopuolelle vain yhdellä äänilähteellä, mutta ei toisella.
Sori mutta se on mahdotonta.
Tuo voisi periaatteessa johtua siitä, että sulla on tosi vahva heijastuma, jonka summautuminen suoraan ääneen aiheuttaa vaihesiirtymän, jolloin ääni tuntuu piirtyvän epämääräisestä suunnasta. Mutta se on akustinen anomalia, eikä siihen voi olla äänilähteellä mitään tekemistä.
Oletko varma, ettei telkkaria äänilähteenä käytettäessä ääni tule myös telkkarin omista kaiuttimista. Se sotkee äänikuvan ihan varmasti.
Ja toisekseen, jos moiseen vaihehässäkkään ottaa mukaan vielä toisenkin kaiuttimen kuten haaveilit, niin stereokuvan, saatika "phantom centerin" jossa ääni kuulostaa tulevan kaiuttimien välistä, voi unohtaa tyyten.
Minusta signaali josta on poistettu peittoilmiön perusteella informaatiota käyttäytyy erilailla, koska difraktio ja heijastukset eivät pysty nostamaan esille informaatiota kuten häviöttömällä signaalilla.
Kuin syntyisi signaali joka vastaisi kuulokkeissa äänen kuulumista pään ulkopuolelta, noitahan osataan tehdä vaihe ja taajuusvasteita muokkaamalla.
Kuin syntyisi signaali joka vastaisi kuulokkeissa äänen kuulumista pään ulkopuolelta, noitahan osataan tehdä vaihe ja taajuusvasteita muokkaamalla.
Kuulollaolija
Käyttäjä
Akustoinnista on tässä paljon keskustelua. En ole sitä harrastanut mutta olen ymmärtänyt akustoinnin olevan lähinnä tilan aiheuttamien ongelmien poistamista tai vähentämistä. Vielä enemmän yksinkertaistaen: kaikujen ja heijastusten vaimentamista. Onko näiin?
Jos näin on, niin voisi kuvitella, että akustiikan kannalta täydellinen tila olisi sellainen, jossa seinät (miksei myös katto ja lattia, mutta menee teknisesti vaikeaksi) ovat jossain satojen metrien päässä, niin että ääni ehtii vaimentua lähes olemattomaksi ennen osumistaan seinään.
Vai onko akustointi muutakin kuin vaimentamista? Ainakin bassojen osalta seinien tuoma (ja siis heijastuksiin perustuva) vahvistava vaikutus on kyllä usein jopa toivottavaa.
Mainittakoon vielä, että laitehankintojen osalta en ole itse juurikaan kohdannut ns. hellasäröä, ainakaan niin voimakasta etteilö se olisi ollut sopivin sanankääntein (no, lisäksi mm. subbarin väriä on pitänyt hieman katsoa) vaimennettavissa (siis akustoitavissa). Sen sijaan akustointimateriaalien hankkimisesta puhuessani särö on kasvanut sellaiseen voimakkuuteen, että olen todennut, että paras tapa pitää akustiikka hyvänä on olla puhumatta akustointimateriaaleista.
Jos näin on, niin voisi kuvitella, että akustiikan kannalta täydellinen tila olisi sellainen, jossa seinät (miksei myös katto ja lattia, mutta menee teknisesti vaikeaksi) ovat jossain satojen metrien päässä, niin että ääni ehtii vaimentua lähes olemattomaksi ennen osumistaan seinään.
Vai onko akustointi muutakin kuin vaimentamista? Ainakin bassojen osalta seinien tuoma (ja siis heijastuksiin perustuva) vahvistava vaikutus on kyllä usein jopa toivottavaa.
Mainittakoon vielä, että laitehankintojen osalta en ole itse juurikaan kohdannut ns. hellasäröä, ainakaan niin voimakasta etteilö se olisi ollut sopivin sanankääntein (no, lisäksi mm. subbarin väriä on pitänyt hieman katsoa) vaimennettavissa (siis akustoitavissa). Sen sijaan akustointimateriaalien hankkimisesta puhuessani särö on kasvanut sellaiseen voimakkuuteen, että olen todennut, että paras tapa pitää akustiikka hyvänä on olla puhumatta akustointimateriaaleista.
Ihanne ei ole täysin kaiuton huone. Kuunteluhuoneille on olemassa standardeja (IEC268-13, DIN 45 573), jotka on tarkoitettu esimerkiksi kaiuttimien kuuntelutesteille.
Stereokuuntelussa tarvitaan jonkin verran myöhäisiä heijastuksia huoneesta. Vaimentaminen on tyypillisesti se, jota tarvitaan eniten, mutta myös diffusointia hajottamaan heijastuksia, mutta säilyttämään jälkikaiuntaa.
Stereokuuntelussa tarvitaan jonkin verran myöhäisiä heijastuksia huoneesta. Vaimentaminen on tyypillisesti se, jota tarvitaan eniten, mutta myös diffusointia hajottamaan heijastuksia, mutta säilyttämään jälkikaiuntaa.
Lueskelin tuossa kaiutinten toe-innistä ja törmäsin tällaiseen ketjuun: https://forums.stevehoffman.tv/thre...-improve-your-stereo-playback-with-it.320990/
Sopinee hyvin tähän ketjuun. Onko joku kokeillut tuolla biisillä ja saavuttanut kyseisein efektin? Koitin spotifystä itse ja hiffaan mitä tuossa haetaan takaa mutta en ehkä saavuta ihan vastaavanlaista holografisuutta mitä ketjussa kuvaillaan, joskin jollain tasolla kuitenkin kuulen tuon efektin. Anyway, tuskinpa vain yhden raidan perusteella voi settiä viilata äänikuvan puolesta kohdilleen... vai voiko?
Sopinee hyvin tähän ketjuun. Onko joku kokeillut tuolla biisillä ja saavuttanut kyseisein efektin? Koitin spotifystä itse ja hiffaan mitä tuossa haetaan takaa mutta en ehkä saavuta ihan vastaavanlaista holografisuutta mitä ketjussa kuvaillaan, joskin jollain tasolla kuitenkin kuulen tuon efektin. Anyway, tuskinpa vain yhden raidan perusteella voi settiä viilata äänikuvan puolesta kohdilleen... vai voiko?
Kuuntelin tuon Waterloo Sunsetin. Naislaulajat tulivat ainakin vasemmalle sivulle laulamaan. Tulee vähän mieleen Q sound -efektit. En lukenut tuota foorumin tekstiä kovin pitkälle, että olisko tuosta pitänyt kuulla jotain muuta erityistä.