VituixCAD

Hyvää joulua ja uutta vuotta myös täältä kaakon suunnalta päin molemmille !

Todella erinomaista työtä olet ohjelman kanssa tehnyt.

Itse pääsin eläkkeelle , mutta nyt pitää olla pää kylmänä ettei aloita mitään uutta kaiutin projektia , vaan tyytyy nykyiseen kaupalliseen ostokseen.
 
Minulla on ajatuksena tänä vuonna ottaa tavoitteeksi opetella VituixCADin käyttö. Mielenkiinnolla olen seurannut pitkään ohjelman kehitystä ja mitä ihmiset ovat sillä saaneet aikaan. Viime vuosina on tullut rakenneltua useita putkivahvistimia, nyt voisi kokeilla jotain uutta kaiutinrintamalla. 90-luvun alussa olen suunnitellut yhden parin kaiuttimia omaan käyttöön dos-pohjaisella Calsod-ohjelmalla, josta oli aikanaan juttua Hifi-lehdessä. Ihmeen hyvät kaiuttimet niistä tuli ilman mitään mittavehkeitä, käyttämällä elementinvalmistajan datalehtiä. Toistakymmentä vuotta kuuntelin niitä tyytyväisenä🙂.

VituixCADin ominaisuusluetteloa kun katsoo, niin säteilysimulaattorin kohdalla on torvien kohdalla punainen ruksi, eikä listassa ole mainittu dipolisäteilijää. Nykyiset kaiuttimeni ovat OB:t, miten jakosuotimen suunnittelu onnistuu kuvatulla mittausproseduurilla? Entä Klipsch Cornwall-tyyppinen herkkä kotelokaiutin kompressiodrivereilla ja torvilla?

VituixCADia varten piti ostaa uusi Windows-pc nykyisen vanhan Macin tilalle. Ensi viikolla varmaan postissa, niin pääsee asentamaan ohjelmaa.
 
Torven suuntaavuuteen kannattaa ensisijaisesti katsoa valmistajan datalehteä ja sitten mitata itse kun on jotain koteloa mihin sen kiinnittää. Sitten suunnitella jakotaajuutta sopivan kokoiseen seuraavaan elementtiin, jottei tule suuntaavuudessa äkillistä heittoa elementtien kesken. Kompressoriajuri toimii kuten muutkin.

Torven kanssa voi tosin jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon torven syvyys ja siten nähdä tarve viiveensäädölle (dsp:llä) tai alkaa kikkailla vaiheilla erityyppisillä jakosuotimilla ja sitten tuijottaa taajuus- ja tehovasteiden simulointia. Elementtien väliset etäisyyden joka akselilla kannattaa siis syöttää VCadiin, koska se kertoo heti jos jotain ongelmia on odotettavissa.

Hyviä torvia saa eri valmistajilta mutta niitä voi tehdä myös itse, diyaudio.comissa oli pitkä ketju simulaatiosoftasta ja sitten vaikka 3D-printterillä tai jostain palvelusta torvea suoltamaan. Itse suunnitellun torven etuna voidaan pitää mahdollisuutta sovittaa torven suuntausta ja oman kaiuttimen etulevyyn sopivaksi ja jakotaajuuden hinaamiseksi sopivaan kohtaan elementtien toistokaistoja ajatellen. Onpa tehty torven simuloinnilla EQtakin. Myös ulkomitoille voi olla säätövaraa omalla designilla.
 
^ Tuttua asiaa, muttei vielä ollenkaan ajankohtaista. Kysymykseni koski lähinnä sitä, miksi torvet on punaisella ruksilla VituixCADissä? Ja miksi dipolia ei ole listattu?
 
Punaiset ruksit (Transmission line, Horn, Wave guide, Leaking ports) ovat fiitserilistalla 'Radiator simulation' -ryhmässä, joka tarkoittaa käytännössä Enclosure toolia. Tuossa on vain yritetty antaa Enclosure toolille joku yleisempi nimitys heille, jotka eivät ole vielä lukeneet käyttöohjetta.

I-baffle dipolin yksinkertaistettu simulaatio on Diffraction simulation -ryhmässä, joka meinaa käytännössä Diffraction toolia. Tarvitaan tietysti myös elukan simulaatio Enclosure toolilla. Muille dipolirakenteille ei ole simulaatiota, koska ovat tavallisesti kaksi- tai toispuoleisia siirtolinjoja eli tarvitsevat huomattavasti kehittyneempää matriisilaskentaa akustista domainia varten. Sellaista ei VituixCADistä löydy.

Ohjelman peruskivi on jakarisimulaatio, joka käyttää mittausdataa. Niin vähän simulaatiota kuin mahdollista. Jos suunnittelija haluaa simuloida proton tai lopullinen akustista rakennetta ennen valmistusta niin sitä varten pitää kaivaa esim. akabak, jossa on em. matriisilaskennat akusteen domainiin. En ole tuollaiseen vielä ryhtynyt, koska ainakaan toistaiseksi ei ole suunnitelmissa tehdä itse suunniteltuja torvia tai suuntaimia. Otetaan valmis, mitataan, hylätään tai hyväksytään ja jatketaan eteenpäin. Kotelokajarit syntyvät pelkällä maalaisjärjellä.
 
Olen tässä viikon tutkinut mahdollisuutta rakentaa omat lattiakaiuttimet ja opetellut winISD:n ja Xsim:n käyttöä, mutta meillähän on ihan kotitekoinen ohjelmistokin saatavilla, jossa tekijä vastaa viesteihin omalla kielellä, joten tämä on pakko ladata myös itselle! Pitää kahlata läpi tämä ja tuo htguiden ketju, että oppii perusjutut ennen kuin alkaa kyselemään. Hienoa työtä Kimmosto!
 
Itselle jossain määrin mysteeri miksi XSimiä ylipäänsä enää käytetään ja siitä kirjoitetaan. Pelkkä sähköinen siirtofunktio kerrottuna jollain taajuusvasteella voi tietenkin riittää johonkin kokeiluun, mutta samaan hintaan saa muutakin kuin pelkkiä puutteita :)
 
kimmosto sanoi:
Itselle jossain määrin mysteeri miksi XSimiä ylipäänsä enää käytetään ja siitä kirjoitetaan. Pelkkä sähköinen siirtofunktio kerrottuna jollain taajuusvasteella voi tietenkin riittää johonkin kokeiluun, mutta samaan hintaan saa muutakin kuin pelkkiä puutteita :)
Napsauta laajentaaksesi...
Itse käytin sitä aluksi juurikin siitä syystä, että siitä keskusteltiin ja se oli kohtuullisen helppo käyttää. Tämä ohjelmisto on taas moninkertainen hyppäys parempaan ja tarkempaan simulaatioon. Tässä on sen verran laajuuttaa, että heikkompaa alkaa huimaamaan. Yritän tuossa vkl tutustua tarkemmin ja opetella käyttöä siten että saisin aikaan jotain järkeviä crossovereita.
Helkkarin hyvältä ohjelmalta vaikuttaa, hyvää työtä (y):)
 
Onhan tuossa kynnystä aika monelle, eikä asiaa ole yhtään helpottanut se että ohjelma on kasvanut pikkuhiljaa muutamasta pienestä ja ankeasta erillisestä sovelluspalikasta täysin ilman suunnitelmaa/määrittelyä mitä tulee sisältämään, miltä näyttää ja miten toimii. Lisätty kittiä sinne ja tänne sitä mukaa kun ominaisuuksia on toivottu tai itse tarvinnut. Välillä tuettu hiukan perustuksia että jatkokehitys ja ylläpito eivät ajaisi päin seinää. Jotkin/monet ominaisuudet saattavat vaikuttaa päälle liimatuilta tai epästandardeilta tai epäyhtenäisiltä kokonaisuuden sisällä. Eka C# projekti, josta voi arvata ettei ole sisäisestikään joka paikassa kaunista, fiksua ja samanlaista.
 
kimmosto... sulle ei jostain syystä voi laittaa viestiä, mutta sanon tässä nopeasti, että olet tervetullut kuulolle kun kulmilla liikut ja jos pienet mittausvälineet haluat mukaan ottaa niin ei haittaa sekään... Anteeksi, jatkakaa!
 
^Joo, suunnitelma visiitistä on hautomossa. Mittausvälineet viihtyvät parhaiten kotona ;)
 
Isot pojat sanoi, että analogisella suotimella saa tehtyä ihkaoikeata viivettä signaaliin ja tarjosivat jopa screenshotin simuloinnista.
1644874056937.png
Latoin tuon VCadiin, mutta sehän ei taida näyttää simulaationa sinisignaalin muotoa ajan funktiona, kuten tuossa kuvassa? Kuvassa oleva piiri onpi 2 alipäästösuodinta peräkkäin ajettuna vastukseen, mutta nyt en ihan hoksaa tuleeko siihen oikeasti viivettä, miten paljon milläkin taajuudella ja esittääkö VCad tätä infoa jossain (GD? riitääkö tarkkuus?)? Vai onko yo kuvan ohjelma vain ongelmallinen tuon alun suhteen?

Onko järkevä lisä VCadiin näyttää simuloitua sinisignaalia? Tämähän menee enemmän signaalinkäsittelyn puolelle, mutta toisaalta, jos näkisi esim. jakotaajuuden ympäristössä useamman ajurin kautta toistettavan siniaallon simuloidun muodon, sillähän voisi huvitella vaikka kokonaisen viikonlopun?
 
Noinhan se menee, analogisuotimet siirtää vaihetta ja jos viiveet esittäisin vaiheen siirtymänä kullakin taajuudella olisi se helpompi mieltää.
 
JHM sanoi:
Isot pojat sanoi, että analogisella suotimella saa tehtyä ihkaoikeata viivettä signaaliin ja tarjosivat jopa screenshotin simuloinnista.

Latoin tuon VCadiin, mutta sehän ei taida näyttää simulaationa sinisignaalin muotoa ajan funktiona, kuten tuossa kuvassa? Kuvassa oleva piiri onpi 2 alipäästösuodinta peräkkäin ajettuna vastukseen, mutta nyt en ihan hoksaa tuleeko siihen oikeasti viivettä, miten paljon milläkin taajuudella ja esittääkö VCad tätä infoa jossain (GD? riitääkö tarkkuus?)? Vai onko yo kuvan ohjelma vain ongelmallinen tuon alun suhteen?

Onko järkevä lisä VCadiin näyttää simuloitua sinisignaalia? Tämähän menee enemmän signaalinkäsittelyn puolelle, mutta toisaalta, jos näkisi esim. jakotaajuuden ympäristössä useamman ajurin kautta toistettavan siniaallon simuloidun muodon, sillähän voisi huvitella vaikka kokonaisen viikonlopun?
Napsauta laajentaaksesi...
Vaihesiirtoa ja ryhmäviivettä taajuuden funktiona voi katsella GD & Phase kuvaajasta. Mikäli kytkentä on jo monitie niin laittaa mutelle ne kaistat, joita ei ryhmäviiveeseen halua. Vaihesiirrot näkyvät kaistoittain.

Siniaallon transientin käynnistymisen katselusta yhdestä kaistasta ei tosin kostu yhtään, joten moista analyysiä ei ohjelmaan tule. Harva kun kuuntelee esim. pelkästä subbarista siniaaltoa, joka avataan mutelta justiin nollakohdasta. Kyseessä on laajakaistainen transientti, joka vaatii kaikkien kaistojen päälläolon ulostuakseen kuten kajari sen pystyy ulostamaan. Yksittäinen kaista ulostaa siitä vain oman - siirtofunktionsa määrittelemän osuuden.
 
Viimeksi muokattu:
Tuota vähän ounastelinkin. Elementtien (torvineen) etäisyyksien kompensointiin riittää "pikkukajareissa" muutaman sadan mikrosekunnin korjaus. VituixCadin GD kuvaaja näyttää 0.1 millisekunnin tarkkuutta, mikä ei yksin ihan riitä kyseiseen käyttötarkoitukseen. Mutta kun ottaa avuksi vaiheen ja FR:n niin kokonaisuus kyllä toimii.

Yleinen kysymys aiheesta: miten pitkää viivettä analogisella jakarilla on mielekästä puuhata? Meneekö esim. se 15 cm kompensointi liian pitkäksi jossain 1,5 kHz jakotaajuudella? Onko siihen olemassa muita hyviä vaihtoehtoja kuin kunnon viive dsp:llä tai kompromissinä sopivasti eritasoiset lpf/hpf suotimet vaiheiden kanssa pelaamiseen?
 
JHM sanoi:
kuvaaja näyttää 0.1 millisekunnin tarkkuutta, mikä ei yksin ihan riitä kyseiseen käyttötarkoitukseen.
Napsauta laajentaaksesi...
Mitä? Kuvaajaan saa noin mikrosekunnin reson, joka riittää aivan varmasti lisäviiveen tasaustarkoituksiin. Pienimmällä spännillä käyrä heittää yleensä koko kuvaajan korkeudella >150 Hz vaikka olisi lineaarivaiheiset FIR-suotimet.
 
kimmosto sanoi:
Mitä? Kuvaajaan saa noin mikrosekunnin reson, joka riittää aivan varmasti lisäviiveen tasaustarkoituksiin. Pienimmällä spännillä käyrä heittää yleensä koko kuvaajan korkeudella >150 Hz vaikka olisi lineaarivaiheiset FIR-suotimet.
Napsauta laajentaaksesi...
Näköjään asetuksista group delay span 1 ms on pienin, mikä siihen menee. Tällä asetuksella mouseover crossover tabilla ja enclosure toolissa näyttää millisekunnin sadasosia, eli 10 mikrosekunnin tarkkuutta, myös tuplaklikattuna "full" screeniin. Onko tässä vielä joku asia, mitä en osaa? Tosin tämä tarkkuus alkaa olla jo hyvä, se vastaa yhden samplen pituutta 96 kHz ratella.
1644961201544.png
Päivitin eilen uusimman version.
 
kimmosto sanoi:
^Jotenkin tuoksahtaa ettei sinulla ole aitoa Windows-konetta, vai miksi pitää osua viivaan tai liikuttaa hiirtä tai katsoa kahta asteikkoa, jotta näkisi arvot? On tietysti osuttava kohdalleen jos haluaa tarkat lukemat, koska standardi hiirikursori ei pysy käyrällä itsekseen.

En kiellä etteikö yksi hiirellä liikuteltava pystykursori ja sen kohdalla olevien arvojen näyttö lähellä hiirikursoria olisi paras, mikäli kuvaajassa on vain yksi "virallinen" käyrä tai yksi erittäin helposti kuten hiiren rullalla valittava ja lihavoituna näkyvä käyrä. Moinen on jo tehty ja tutustuttavissa Waterfall kuvaajassa. Sama tekniikka on siirrettävissä myös Line charteihin eli tukemaan kuvaajia joissa voi olla kaikki 360 käyrää. Se tekniikka ei käy polarmapiin eikä täydellisesti surfaceen, jossa ei ole akseleita.

Jos tutkittava käyrä valitaan hiirtä klikkaamalla (kuten Power&DI tai Directivity Line chartina nykyään) menee homma turhan klikkailuksi.

Muistaakseni versiossa 0.1 oli arvojen näyttö muualla kuin hiirikursorin vieressä (kuten WinISD tai CLIO). Se on huono - huonoin vaihtoehto jos ei ole täyskorkeaa pystykursoria.
Napsauta laajentaaksesi...
Tämä ominaisuus näyttäisi tulleen viime päivityksen jälkeen. Kiitos siitä. Toteutus on hyvä ja luonteva käyttää.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös