VituixCAD

[kimmosto]

VituixCAD on kautinsimulaattori, joka sisältää jakosuodinsimulaattorin (pääohjelma), kotelo+elementtisimulaattorin, lähi- ja etävasteiden yhdistäjän, vastelaskimen ja reunaheijastussimulaattorin.

Tässä ketjussa voidaan keskustella ohjelman ominaisuuksista, käyttöoikeuksista, esittää muutos- ja lisäystoiveita, antaa vinkkejä sekä laajempia ohjeita käyttöön, verrata vaihtoehtoisiin ohjelmiin, suunnittelutapoihin ja -filosofioihin, sekä esittää tiivistettyjä (1 viesti) suunnitteluesimerkkejä. Laajemmat projektien esittelyt omiin ketjuihin tai blogeihin.

Sovelluksen kotisivu, josta löytyy mm. ominaisuusluettelot ja linkki uusimman version käyttöohjeeseen:
VituixCAD

Asennus, koekäyttö ja lisensointi mahdollisine raha-asioineen ovat tällä hetkellä vapaasti ajelehtivassa tilassa. Niistä voidaan keskustella e-postin kautta, mikäli ohjelma kiinnostaa.

 

[kimmosto]

Baffelisimulaattorien eroja tuli pikaisesti tutkittua yhdellä kotelolla, jotta selviäisi onko omalla kötöstyksellä samoilla tonteilla muitten kanssa.

Pun=Edge
Ora=FRD Response Blender 2.0
Kel=LspCAD 5.25
Vih=LspCAD 6.40 Pro
Sin=VituixCAD 0.1.3

LspCADit ovat tunnottomia mikin etäisyydelle, joten steppi on lähikentässäkin 6.02 dB. Blenderissä on pari laskentavirhettä; vasteen keskiarvo normalisoituu +3dB tasoon, kotelon käännössä vaaka- ja pystysuunta ovat ristissä ja ilmeisesti myös hoikan kotelon ylä- ja alareuna saavat saman painoarvon kuin sivureunat. Blenderi ei myöskään laske vaihevastetta, joten se on hurautettava erikseen minimum phase extractorilla. Edge on herkkä söhertämään jos lähde ei ole riittävän tiheä, ja ohjelma hidastuu jos tiheys on hyvä. V-CADissa säteilijällä ei ole pyöreän säteilijän suuntavuusfunktiota vaan heijasteille tehdään 'normaali' amplitudin alipäästö, eikä reunaheijasteet ole muutenkaan minimivaiheisia.

Vain 1. kertaluvun heijasteita huomioivat ohjelmat eivät tee niin jyrkkää porrasta ja painottavat ylempiä taajuuksia ripauksen enemmän kuin mahdollisesti useampia kertalukuja laskevat tai pyöreän säteilijän suuntaavuusfunktiolla varustetut.

Kaikki vaikuttavat kuitenkin ajavan asiansa lähivasteen tai 2pi simulaation muunnoksessa etäkentän etuvasteeksi, mutta mistään ei ole apuja tehovasteen ja tarkan suuntakuvion simulointiin.

 

[kimmosto]

Vs: Tee itse kuulumiset

Kissa pöydälle ja mielipide ilmoille, miksi VituixCAD ei kelpaa? Onko syynä raha, ominaisuuksen puute, väärät painotukset, hitaus, käyttöliittymä, meikäläisen v-mäisyys vai se että maailma on jo valmis ja kaikilla on itselle riittävät työkalut plakkarissa? Onko mulla ja parilla muulla liian erilainen näkemys miten tätä homma kannattaa tehdä, vai onko tekeminen vajailla tiedoilla, epävarmuus lopputuloksesta ja iterointi kuuntelemalla niin oleellinen osa harrastusta, ettei sitä kannata tuhota liian tarkasti ennustavilla menetelmillä ja sovelluksilla?

Jotkut ovat varmaan huomanneet ettei V-CADin asunnuspaketti ole enää yleisessä jakelussa. Kokeilujaksot kuluvat loppuun ihan itsekseen, eikä uusia käyttäjiä tule ellei kiinnostuneilla ole rohkeutta ja aloitteellisuutta ottaa yhteyttä ja järjestää itselleen käyttöoikeutta. Toisaalta evvk, koska se ei mielestäni ole minun tappio. Latausmäärät pyörivät enimmillään noin 220/kk, joten epäilen että käyttäjämäärä saattaisi olla kohtalainen jos ohjelman saisi käyttöön anonyymisti ja ilmaiseksi. Ohjelmat kun eivät saa maksaa mitään, mutta kaikkeen muuhun voi työntää rahaa aivan h0m0na. Kaikki eivät luonnollisesti hoksanneet erikseen ilmoittamatta että kyseessä on edelleen DIY-projekti. Tuotekehityksen tulopuoli kun pyörii tällä hetkellä 0,20 €/tunti paikkeilla, ja netto suojauskulujen jälkeen noin 0,10 €/tunti.

 

[jjahifi]

Vs: Tee itse kuulumiset

^Mä olen vannoutunut ja tottunut LEAP 5 -käyttäjä. Mittaussoftat ja rautaromut tukee. Ehkä siinä on oma syyni. Toisaalta on mahdollisuuksia, jotka saisivat vaihtamaan, joskaan ei vielä ole innostanut.

t. jjahifi

 

[hoffa]

Vs: Tee itse kuulumiset

Kissa pöydälle ja mielipide ilmoille, miksi VituixCAD ei kelpaa? Onko syynä raha, ominaisuuksen puute, väärät painotukset, hitaus, käyttöliittymä, meikäläisen v-mäisyys vai se että maailma on jo valmis ja kaikilla on itselle riittävät työkalut plakkarissa? Onko mulla ja parilla muulla liian erilainen näkemys miten tätä homma kannattaa tehdä, vai onko tekeminen vajailla tiedoilla, epävarmuus lopputuloksesta ja iterointi kuuntelemalla niin oleellinen osa harrastusta, ettei sitä kannata tuhota liian tarkasti ennustavilla menetelmillä ja sovelluksilla?

Minä olen jumahtanut LspCAD:n eri versioihin, joilla kummallakin teen tietyt asiat. Se mitä en saa niillä selville, mutustuu päässäni hahmotellen ja käytännössä kokeilemalla. Sinänsä kyllä pitäisin pakollisena, että kokeilen ohjelmaasi ihan kunnioituksenkin takia. En vaan ole nyt saanut oikein innostuttua asiasta, kun ei ole sopivaa kajariprojektiakaan tullut mieleen. Arvostan kyllä tapaasi suunnitella.

*lisäys*

Kyllähän se tonninen euroja kirpaisi LspCAD:stakin muinoin, mutta mielestäni ohjelmista kuuluu maksaa tarpeen tullessa.

 

[tpikka]

Vs: Tee itse kuulumiset

Kissa pöydälle ja mielipide ilmoille, miksi VituixCAD ei kelpaa?

Asiasta mitään tietämättä, ehkä nimi on väärä. Tai sitten tuotteen ominaisuudet / hinta eivät kohtaa käyttäjiä. Joskus jopa 0€ tuotteet ovat "liian kalliita"

 

[jjahifi]

Vs: Tee itse kuulumiset

Asiasta mitään tietämättä, ehkä nimi on väärä. Tai sitten tuotteen ominaisuudet / hinta eivät kohtaa käyttäjiä. Joskus jopa 0€ tuotteet ovat "liian kalliita"

Juu, tuo on totta. Sama tuote tonnin hintalapulla on sopivan hintainen. Mutta noin se menee.

t. jjahifi

 

[kimmosto]

Vs: Tee itse kuulumiset

Kotimaassa nimi ei liene haitannut ketään, eikä siitä ole keskusteltu ulkomaalaistenkaan kanssa todennäköisesti sen vuoksi että se vaikuttaa keksityltä.
En myöskään lähtisi vertaamaan ison rahan tuotteisiin; LEAPiin ja LspCAD Pro, jotka ovat hankkineet omat pro asiakkaansa. Ammattilaisilla on työkalunsa, joilla jatkavat entiseen malliin riippumatta mitä joku harrastaja tekee vuonna 2015. Mullakin on LspCAD Pro, mutta sen omistaminen tuntuu tässä vaiheessa lähinnä hoidetulta velvollisuudelta. Käyttöä ei enää tule, eikä tulisi LEAPillekaan.

Kotimaassa potentiaali on pieni, joten ulkomaisten harrastajien toimintatavat ja ajatusmaailma ovat tässä varsinainen pohdinnan kohde.

 

[kimmosto]

Vs: Tee itse kuulumiset

Mulla on vahva usko >0 €:n syyllisyyteen. Esim. REW on mielestäni hyvä esimerkki ohjelmasta, jota ei olisi hankittu maailmassa muutamaa enempää 85 € kustannuksella. Ilmaisena sitä jopa kehutaan, vaikka ei ole mitään aihetta imo.

 

[Juhazi]

Vs: Tee itse kuulumiset

Minä en osaa käyttää eikä ole tarvetta/halua opetella suunnittelu/simulointisoftaa. Sen huomion olen tehnyt kv. foorumeilla, ettei juuri kukaan tunnu olevan kiinnostunut suuntaavuuden tarkasta mittaamisesta ja simuloimisesta ja DIn määrittämisestä. Kokeneet diy-suunnittelijat ovat varmaan asiasta tietoisia, mutta eivät kyllä asiaa kovin vahvasti tuo esille suunnitteluperusteena esim. Jeff Bagby, Jon Marsh, Jim Holz, Curt Campbell, Troels Gravesen. Saksalaisia ja ruotsalaisia se tuntuu kiinnostavan enemmän, brittejä ei lainkaan. Lopputuleman suuntaavuuskuvia kyllä näkee, että tämmönen sattui tulemaan...
-
Softia on paljon, uuden esille tuominen vaatii varmaan paljon puffausta eri foorumeilla, caseja ja julkista vuorovaikutusta käyttäjien kanssa. Googlen hauissa tulisi päästä myös suunnilleen 5 ens. sivulle esim. speaker simulation, speaker design (software) jne. Liiketaloudellinen kannattavuus tai jopa tuottavuus voi olla heikkoa monella muullakin rokrammilla...
-
Tsemppiä!

 

[kimmosto]

Vs: Tee itse kuulumiset

Kokeneet diy-suunnittelijat ovat varmaan asiasta tietoisia, mutta eivät kyllä asiaa kovin vahvasti tuo esille suunnitteluperusteena esim. Jeff Bagby, Jon Marsh, Jim Holz, Curt Campbell, Troels Gravesen.

Kokenut suunnittelija pystyy kyllä hanskaamaan kokonaissuuntaavuutta jälkikäteen tehdyistä mittauksista saadun palautteen perusteella kun konseptit pysyvät tuttuina. Edellyttää tietenkin että kokonaissuuntaavuutta tutkii, yrittää vetää johtopäätöksiä kuultuun saundiin ja oppia. Asiat eivät taida olla noin ainakaan jokaisella em. listan jampalla, joten kokemus ja nautittu arvostus eivät välttämättä korreloi suoraan ihan globaalisti.

En sitten tiedä pitäisikö diy-työkalun tekijällä olla joku guru-asema. Esim. Bagbyn excel-taulukoita käytetään todella paljon, mutta niitäkin pikaisesti kokeilleena jää mieleen lähinnä ilmaisuus. En kiellä etteikö taustalla olisi vankkaa laskentaa, mutta taulukko käyttöliittymänä on puistattava.

 

[kimmosto]

Vs: Tee itse kuulumiset

Sen huomion olen tehnyt kv. foorumeilla, ettei juuri kukaan tunnu olevan kiinnostunut suuntaavuuden tarkasta mittaamisesta ja simuloimisesta ja DIn määrittämisestä.

Tarkka on ehkä liioittelua myös V-CADin osalta, koska mittaukset ja simulointi tehdään vain kahdessa tasossa, ja simulointiin sisältyvien suuntien valinta jää täysin käyttäjän harteille (1...72 suuntaa per akseli). Eli voi olla yhtä laiska ja välinpitämätön kuin ennenkin - tai voi olla olematta. Mielestäni onnistuneita, enintään keskinkertaisesti suuntaavia konstruktiota kuitenkin yhdistää tasapainoisuus ja värittymättömyys vähintään tasaisesti jälkikaikuvassa tilassa. Pointti onkin lähinnä annetaanko korjauskierrosten, tuurin, onnistuneiden suunnitelmien imitoinnin tai kokemuksen ja tutuissa konsepteissa pitäytymisen hoitaa tuota epävarmuutta, vai yritetäänkö asialle tehdä jotain ennenkuin tartutaan jakarin komponentteihin ja kokoonpanotyökaluihin tai dsp:n potikkaan.

Simulaattorikuskiltakin edellytetään kokemusta, jotta asetettu tavoite tuottaisi halutun tuloksen. Eihän simulaattori itsekseen päätä mihin tilttiin ja ikkunaan mikäkin vaste yritetään taivutella.

 

[jlaakso]

Vs: Tee itse kuulumiset

V-Cadin puolestapuhujana (biased) ja monia muitakin simulaattoreita ainakin kokeilleena taasen ihmettelen miten joku edes harkitsee unohtaa suuntaavuuden ja tehovasteen suunnitellessaan kaiutinta. Monia syitä varmaan löytyy, noista mainituista konkareista harva julkaisee edes kattavasti vaakasuunnan mittauksia, saati että pystysuuntaa. Näin ollen oma oletukseni on, että ko. suunnittelijat ovat saaneet konseptinsa toimimaan yrityksen ja erehdyksen kautta ja sittemmin toistavat perstuntumalla samaa konseptia. Toisekseen kattavien kulmamittausten tekeminen ei ole helppoa, vaan vaatii välineitä, aikaa ja tarkkuutta. Oli miten oli, niin oma oppimispolkuni on saanu V-Cadin myötä ison boostin ja harppauksia syntyy koko ajan. Aluksi oli vaikeaa oppia pois etuvasteen tuijottamisesta ja painottaa suuntaavuutta ja tehovastetta. Ja toisaalta olen säästänyt paljon aikaa viimeisimmissä rakennelmissa ihan sillä, etten ole ajautunut yritys-erehdys -looppiin vaan olen pystynyt suht tarkasti simuloimaan kaiuttimen käytöstä ja tarkistuskierrosten suurin syy on mittausvaiheen epätarkkuuksien korjaaminen ts. eri kaistojen tasojen säätö.

 

[kimmosto]

Vs: Tee itse kuulumiset

Oma vaivansa ovat myös ohjelman koekäyttäjät, jotka eivät ole suunnitelleet koskaaan kajareita, eivät omista mittauslaitteita, aloittavat suunnittelun menemällä pers edellä puuhun (3D renderöinnillä), eivät lue ohjelman käyttöohjetta (pyydettäessäkään) ja tulkitsevat käyttöliittymää väärin, eivät ymmärrä sähkötekniikasta, ja kaiken kukkuraksi luulevat olevansa suuria ohjelmien testaajia eli omat mokat ja ymmärtämättömyys menee ohjelman piikkiin ja niitä kutsutaan bugeiksi. Tottakai olen vastannut tyylilleni uskollisena, että kaikki on tehty väärin päin invalidilla datalla eli työ on turhaa, ja bugi on käyttäjässä itsessään

 

[Jkaapu]

Vs: Tee itse kuulumiset

Terve,

Kysynnän määrä on todennäköisesti suoraan verrannollinen harrastajien määrään. Sanoisin, että Suomessa ei ole kovinkaan montaa harrastajaa, jotka suunnittelevat ja rakentamansa kaiuttimet alusta saakka itse.

Mitä tulee muihin maihin / maanosiiin, nuo jo mainitut Bagbyn excelit varmasti tyydyttävät suurta osaa harrastajista vaatimatta minkäänlaista investointia. Lisäksi esim LspCadista ja Leapista on saatavilla laittomia kopioita niin helposti, että kynnys simulointisoftan ostamisen harastajapiireissä kasvaa exponentiaalisesti.

Nettikeskusteluja lukiessa ainakin minulle jää edelleen sellainen kuva, että suuri osa harrastajista pitää kaiutinsuunnittelua lähes salatieteenä, joihin näillä "guruilla" on jokin salainen resepti yhdistettynä kultakorviin. Verkossa olevat suunnitelmat ovat todennäköisesti tarkoituksella heikosti dokumentoituja, koska nämä kaverit tekevät kustomisuunnittelua tilaustyönä, eivätkä halua paljastaa menetelmiään.

Vituixcad itsessään on todella hieno softa, josta hatunnosto Kimmolle. Olen vuosien saatossa käyttänyt Bagbyn exceleitä, Leapia, LSPLabia, Speaker workshopia ja lspcadin viitosta ja kuutosta.

Vcadin hankinnan jälkeen olen hylännyt muut softat tarpeettomia, koska konsepti on juuri sellainen mitä olen itse kaivannut.

Kyllähän tällainen softa vie himan hohtoa pois harrastuksesta kun se suurin vaiva on nykyään mittausten ottaminen

Jos Vituixcadiin saisi vielä integroitua yksinkertaisen mittasoftan tyyliin JustMLS niin paketti olisi lähes täydellinen kattaus.

 

[Legis]

Vs: Tee itse kuulumiset

Moon tehnyt pääasiassa vain niin isoja kajareita, että niistä on tullut kovin vattumaisia mitattavia. Toki tieto suuntaavuusominaisuuksista ja muusta on ollut suurin piirtein selvillä muita reittejä (simujen ideaali-approksimaatiot jne.). Todellisuudessa ao. ominaisuudet olisi vaikea mitata ja aidot etäkenttä-tulokset ei välttämättä olis täysin kurantteja etäkenttää lyhyemmillä kuunteluetäisyyksillä.

Mittauskelpoisemmilla kajareilla Vcad tulisi luultavasti enemmän tutuksi.

Xsim on mun go-to ohjelma passiivisuotosimuissa, se on niin helppo, nopea ja tarpeeks monipuolinen siihen hommaan ja voi simuta eksoottisia kytkentöjä. Esimerkiksi kompojen tehonkestovaatimusten selviäminen ja ajurin loop back -impedanssilaskenta on käteviä ominaisuuksia ao. softassa. Tuokin saattaa joskus laajentua varsinaiseksi kajarisuunnittelusoftaksi tekijän (bwaslon) kommenteista päätellen.

Vcadille pitää antaa risuja siinä, että mä en saanut siitä mitään passiivisuotosimua irti ~30 minuutin yrityksellä. Asenteella, että käyttöohjeet on nörteille ja oheismateriaalina vain elukan impedanssikäyrä ilman vastetta. Xsim-simuttelu on siinä mielessä taas ihan apinan hommaa.

 

[kimmosto]

Vs: Tee itse kuulumiset

..eivät ymmärrä sähkötekniikasta

Tästä esimerkkitarina. Käyttäjä kysyy e-postilla saako V-CADillä tehtyä (L||R)+C shuntin. Mukana on kuvakaappaus XSimillä tehdystä kytkennästä, jossa 2. asteella ylipäästetyn disun rinnalla on em. kytkentä. Vastaan että ei saa tehtyä suoraan, mutta L+R+C ajaa saman asian jos korkeilla ei tarvita rinnalle vastusta. Jos tarvitaan, voi laittaa (L+R+C)||R tai erilliset L+R+C ja R+C. No, päivän päästä tulee vastaus jottei onnistunut (eli ei ollut tajunnut vaihtaa komponenttiarvoja). Vastauksena laitoin LspCAD 6:lla simuloidun vertailun, josta ilmenee että pelkällä L+R+C:llä päästään 0.5 dB päähän, joka riittää hyvin siinä vaiheessa kun vastedata on muutenkin invalidia. Lisäksi vastasin, että moista kytkentää ei kannata tehdä, koska notchi on päästökaistalla ja aiheuttaa lähinnä oikosulkua. Sen jälkeen on ollut hiljaista...

Tässä aasinsiltaa myös mahdollisesti puutteena koettuun ominaisuuteen että passiiviverkon blokit ovat kiinteitä. Kieltämättä vapaalla verkolla on joskus tehtävissä parin euron säästö, mutta vastapainoksi se antaa aloittelijalle mahdollisuuden munailla entistä rankemmin tajuamatta yhtään mitä on tullut tehtyä.

 

[kimmosto]

Vs: Tee itse kuulumiset

Vcadille pitää antaa risuja siinä, että mä en saanut siitä mitään passiivisuotosimua irti ~30 minuutin yrityksellä. Asenteella, että käyttöohjeet on nörteille ja oheismateriaalina vain elukan impedanssikäyrä ilman vastetta. Xsim-simuttelu on siinä mielessä taas ihan apinan hommaa.

Joo, jomman kumman vasteen puuttuminen on saattanut aiemmin tökätä monella muullakin. En nyt muista oliko ohjelma jossain vaiheessa niin optimoitu että piti ladata myös taajuusvaste, jotta ohjelma laski suotimen siirtofunktion. Nykyisellä versiolla jakarin vaste saadaan kuitenkin posahtamaan aika reilustikin alle 10 sekuntiin, joten tällä hetkellä menee em. käyttäjän bugiksi.

Edit: Erillistä suotimen vaihevastetta ei ole, joten se joudutaan lukemaan akustiselta puolelta. Toisin sanoen SPL vaste pitää olla ladattuna jos näkyviin halutaan vaihevasteellinen suotimen siirtofunktio. Juuri tuollaisista asioista en ota risuja vastaan palstoilla ilman vastahaukkumisia. Pitäisi pystyä kysymään suoraan jos oma maalaisjärki ei toimi.

 

[jlaakso]

Vs: Tee itse kuulumiset

Juu, on se kamalaa, jos ei pelkkä impedanssivaste riitä jakarin suunnitteluun nimim. työnalla olevasta kolmitiestä 180kpl (60 per elukka) mittauksia, joista 3 on impedanssivasteita.

Mitä tulee muihin maihin / maanosiiin, nuo jo mainitut Bagbyn excelit varmasti tyydyttävät suurta osaa harrastajista vaatimatta minkäänlaista investointia. Lisäksi esim LspCadista ja Leapista on saatavilla laittomia kopioita niin helposti, että kynnys simulointisoftan ostamisen harastajapiireissä kasvaa exponentiaalisesti.

Bagby vaatii kuitenkin Excelin ja siihen vielä lisäkirjaston, ts. hintaa tulee enemmän kuin VtuixCAD:lle Toki Officepakettia voi käyttää muuhunkin kuin kaiutinsuunnitteluun

Nettikeskusteluja lukiessa ainakin minulle jää edelleen sellainen kuva, että suuri osa harrastajista pitää kaiutinsuunnittelua lähes salatieteenä, joihin näillä "guruilla" on jokin salainen resepti yhdistettynä kultakorviin. Verkossa olevat suunnitelmat ovat todennäköisesti tarkoituksella heikosti dokumentoituja, koska nämä kaverit tekevät kustomisuunnittelua tilaustyönä, eivätkä halua paljastaa menetelmiään.

Kyllä kyseisillä suunnittelijoilla on myös kaupallisia vaikuttimia, Troelsilla on sponssinsa (nykyään ei edes julkaise jakosuotimia, ne voi ostaa sponsorilta komponenttien kera), Bagby suunnittelee mm. Meniscus-audiolle jne. Ja toinen tulokulma on arvostuksen hakeminen. Itsellekin suunnittelu oli salatiedettä, ennen kuin aloin oikeasti opettelemaan. Nettitiedon lisäksi on ollut ihan oikeitakin osaajia avittamassa eteenpäin kuoppaisella polulla. Vielä vuosi sitten uskoin, etten varmasti pysty suunnittelemaan kolmitietä, koska onhan se haastavaa ja isotkin pojat niin sanoivat. Nyt kuitenkin sain mittaukset poislukien kahden tunnin työllä leivottua jakosuotimen, josta viimeiset viilaukset tehdään tällä viikolla ja ne liittyvät lähinnä kaistojen keskinäisiin tasoihin. Eli ei se nyt ihan niin salatiedettä ollutkaan, varsinkin kun puhutaan tällaisista perusrakenteista joita nämä "gurut" ovat julkaisseet pilvin pimein.

Vituixcad itsessään on todella hieno softa, josta hatunnosto Kimmolle. Olen vuosien saatossa käyttänyt Bagbyn exceleitä, Leapia, LSPLabia, Speaker workshopia ja lspcadin viitosta ja kuutosta.

Vcadin hankinnan jälkeen olen hylännyt muut softat tarpeettomia, koska konsepti on juuri sellainen mitä olen itse kaivannut.

Kyllähän tällainen softa vie himan hohtoa pois harrastuksesta kun se suurin vaiva on nykyään mittausten ottaminen

Jos Vituixcadiin saisi vielä integroitua yksinkertaisen mittasoftan tyyliin JustMLS niin paketti olisi lähes täydellinen kattaus.

Sama. Kaikki oleellinen nähtävillä yhdessä selkeässä näkymässä. Käyttöliittymässä on vielä muutamia asioita, joista passiivisen aktivisesti joskus rutkutan. Toisaalta ne ovat asioita, jotka ovat pinnan kiillotusta. Nyt kun mukana on vielä difraktiosimu, niin paketti on täydellinen, minun tarpeisiini. Mittaussofta olisi toki kiva lisä, mutta veikkaisin sellaisen tekemisen olevan vähintään yhtä iso ponnistus kuin itse V-CAD:n ellei jopa isompi.

 

[Legis]

Vs: Tee itse kuulumiset

Juu, on se kamalaa, jos ei pelkkä impedanssivaste riitä jakarin suunnitteluun nimim. työnalla olevasta kolmitiestä 180kpl (60 per elukka) mittauksia, joista 3 on impedanssivasteita.

Mulle voi tässä vaiheessa tötteröiden säätökaarta riittää jo pelkkä suotimen sähköisen siirtofunktion muutosten näkeminen ruudulla selvästi ja nopeasti kun tietää mitä haluaa tehdä. Siihen ei tartte upata ainuttakaan vastekäppyrää softaan.

Ne käyttäköön polaarimittauksia apunaan, ketkä voivat purkkejaan mitata. Epäkeskeisillä elukoilla ja erilaisten etulevydiffraktioiden takia noita pitäs ottaa ainakin kolmelta akselilta, jos haluaa olla tarkka. Ne kenen kajareita ei voi helposti mitata säteilijän mittojen jne. takia, olkoot ilman sanottuja mittauksia.

Ps. silmällä kuvasta näkee kajarin akustisen potentiaalin parraiten ja kaikista helpoiten. Siinä ne mitattavissa olevat kajarit tuppaavat olemaan altavastaajan asemassa.