Tee itse kuulumiset

Hyvältä näyttää.
Saisitko skeman vielä ihmeteltäväksi ?
 
Jonkinlaisen kytkentäkaavion voin ehkä joskus liittää, jos sellaisen saan paintilla piirrettyä. Jätän tuon salaisen "pentodi" vaihtoehdon siitä pois näkyvistä kuitenkin.

Sain alkeellisella laitteistollani vähän taajuusvasteita mittailtua ja näytti pentodi kytkennässä bassot vaimenevan jonkin verran, jonka nyt kyllä kuuli helposti ilman mittaamistakin. Pentodi triodina näyttää vaimenevan diskanttipuolelta. Muuttelinkin vähän suojahilan kytkentää, ja nythän tuo "pentodi" moodi parani kertaheitolla. Särö putosi alle puoleen ja taajuusvaste parani huomattavasti. \o/ Nythän siitäkin tuli käyttökelpoinen, jos joskus ei muka triodina meinaa teho riittää.
 
deville62 sanoi:
Mistä tuo "sinisilmäinen" virtakytkin on peräisin? Onko kytkin vai ohjaako relettä?

Jouni
Napsauta laajentaaksesi...

Mulla on itselläni myös noita "sinisilmäisiä" päätteissä käytössä. Eivät ole verkkovirran kestäviä, joten ohjaavat mulla ainakin relettä/soft start-korttia. Yritin jossain vaiheessa etsiä noita samoja kytkimiä 250V -versiona, mutta ei muistaakseni löytynyt kuin ilman lediä. Tai tämä oli toimeksianto, enkä muista oliko toiveena nimenomaan leditön versio. Nuohan ovat siis näitä vandalismin kestäviä painikkeita. Mulla on ylimääräisenä pari kappaletta oranssilla ledillä olevia, sinisetkin toki joutaa jos tarve on, itse olen ajatellut luopua ledien käytöstä noissa kytkimissä, niin se on se ja sama minkä väriset ledit jätän kytkemättä :D

Kuvassa näkyy oikeassa reunassa, vähän heikosti, moinen kytkin.

_img1280.jpg

EDIT: Omani olen tilannut ainakin eBaysta (siniset) ja orannsit tuli jostain "normaalista" verkkokaupasta, ehkä Mouserilta. En muista. Mutta "vandal proof switch" jos laittaa hakusanaksi niin voisi jotain löytyä.
 
5A 250v nuo mun vandaalikytkimet kestää. Ledille olen laittanu 6.3v hehkulta 1k vastuksen kera. Uraltonelta olen noita ostellut.
 
Siinäpä tuo kytkentäkaavio suunnilleen nyt on. Volumepotikkana on 500k log ja noita konkkia ja vastuksiakin olen käyttäny, mitä nyt sattui itsellä valmiiksi olemaan... Etuputkena toiminee 12AZ7, 12AU7, ECC83 yms tuon lisäksi. B+ syötössä on tuo hammondin 2.5H kela ja 15uF 500v ennen sitä ja 100uF 500v sen jälkeen ja tästä 68ohm 5w vastuksella 100uF 500v. Tasasuuntausputkena 5U4G, joka on aika kovilla, mutta oppiipahan olemaan. Olis kyllä ollu mahdollisuus käyttää kahta tasuriakin. KT88 putken lepovirta oli jotain 65mA luokkaa. 470uF 450v konkka on molemmille kanaville.
 

Liitteet

  • skema.jpg
    skema.jpg
    64,1 KB · Katsottu: 87
Viimeksi muokattu:
Voisiko joku selventää suojahilan ja anodin välisen vastuksen merkitystä? Tässä olen nähnyt variaatioita 0 ohm - 1 kohm.
 
MPS sanoi:
Voisiko joku selventää suojahilan ja anodin välisen vastuksen merkitystä? Tässä olen nähnyt variaatioita 0 ohm - 1 kohm.
Napsauta laajentaaksesi...

En tiedä osaanko paremmin selittää, mutta ideana on kai suojata suojahilaa suuremmilta virtapiikeiltä. Triodikytkennässä vakiintunut on kai tuo 100ohm ja muissa viritelmissä suositellaan kai 1kohm vastusta suojaamaan liiallisilta virroilta KT88 putkien kanssa. Esim pentodikytkentä 5kohm B+sta noin 22uF konkan kera ja sen jälkeen 1k vastuksella suojahilalle.
 
Marantz cd42 on nyt luovuttanut vajaan kourallisen turhia komponenttejaan pois signaaliireitiltään ja ääni ei ainakaan huonompaan mene. Huomenna lähtee lisää turhuuksia ja katsotaan tulisiko tästä ihan hyväkin vielä :)
 
Jee. Mute poistettu, Dacin ja dekooderin juttelu muutettu suoraan toisilleen, ylimääräisiä konkkia poistettu ja kuulokelähtö poistettu. Yhtään uutta osaa ei ole tarvinnut ostaa ja erottelevuutta tullut huimasti lisää, basso parani, laulaja ja soittimet tulee paremmin esille. Todella hauska laite tämä Marantzin CD42. Sitten saisi varmaan alkaa ostamaan jo jotakin mikäli meinaa parannella virtapuolta.
 
MPS sanoi:
Voisiko joku selventää suojahilan ja anodin välisen vastuksen merkitystä? Tässä olen nähnyt variaatioita 0 ohm - 1 kohm.
Napsauta laajentaaksesi...

Artsin mainitsemien asioiden lisäksi mulla on vaikuttanut myöskin kaistanleveyteen. Eli isompi arvoinen vastus nostaa suojahilapiirin impedanssia ja hajakapasitanssit vaikuttavat enemmässä määrin ylärajataajuutta laskevasti. Tämän takia joissain kytkennöissä liian pieni arvo voi aiheuttaa värähtelytaipumusta.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos vastauksesta, muistaisin nähneeni ko paikassa myös kelan vastuksen tilalla. Mahdollistaisiko tälläinen induktanssin käyttö laajemman kaistanleveyden ilman pelkoa värähtelystä vai miten?
 
^Tuo liittyy jo hyvin pitkälti takaisinkytkentään. Yleensä jos vahvistimessa ei ole takaisinkytkentää otettu päätteeltä aiemmille asteille, eivät nämä aiheuta värähtelytaipumusta. Jos takaisinkytkentä kuitenkin on, täytyy asia selvittää ihan tapauskohtaisesti, koska siihen vaikuttavat jo itse takaisinkytkennän parametritkin, käyttöjännitesyöttöjen ulostuloimpedanssi korkeilla taajuuksilla jne.

Luulisin että kelan tarkoitus on juuri kuvailemasi asia. Olen nähnyt myöskin että noiden kelojen rinnalla olevan usein kuitenkin jonkin arvoinen vastus, eli se estää vaihesiirtoa kasvamasta liian suureksi hyvin korkeilla taajuuksilla, joka voisi mahdollisesti aiheuttaa epästabiilisuutta yms.

Itse kokeilisin asian käyttämällä keinokuormaa ja oskilloskooppia, putkikoneissa harvemmin mitää hajoaa jos vaikka hetken värähtelisikin. Eräs muu tekniikka on verrata kaksikanavaskoopilla sisääntulon ja ulostulon välistä vaihesiirtoa ja amplitudeja takaisinkytkentä irrotettuna. Eli vaihe-eron ollessa 180 astetta jos jännite vahvistus on yli 1 kytkentä varmasti värähtelee.
 
Viimeksi muokattu:
Kyseisen päätteen vahvistuskaistanleveys (-3dB) on 12Hz-120kHz mikä vaikeuttaa värähtelytaipumuksen arviointa, eikö se yleensä tapahdu toistokaistan yläpäässä tai korkeammalla?
Taajuusvaste @1W teholla on 0,5Hz-200kHz (-3dB), nämä speksit asettavat juurikin kytkennän komponenteille ja niiden mitoitukselle vaatimuksia jossa putkien kapasitanssit ja yleinen layout ovat kriittisiä, käsittääkseni.
 
^Oskilloskoopilla voi helposti todeta ainakin sen värähteleekö kytkentä vai ei, semmonen kokonaan loistava suorakulmio tms. näkyy ruudulla kun pyyhkäisynopeus vastaa audiotaajuuksien luokkaa. Usein värähtely tapahtuu noin megahertsin kieppeillä olevalla taajuudella (myös niissä vahvistimissa joiden -3dB ylärajataajuus on esim. 50kHz), mutta tarkka värähtelytaajuus ei toimenpiteiden kannalta ole mielestäni kuitenkaan kovin oleellinen asia jos se tapahtuu kuitenkin hyvin korkeilla taajuuksilla. Oleellista on että kytkee oskilloskoopin oikeaan pisteeseen, eli varsinkin trankkukoneissa ennen imupiirejä, putkikoneessa ei ole niin paljoa merkitystä kun ei ole lähdössä päätemuuntajan jälkeen sarjakeloja, esim. kunhan on päätemuuntajan jälkeen. Ei tuon verran korkeampi taajuus mielestäni vaikeuta tätä mittausta, mutta vahvistimen stabilointi itsessään voi olla tarkempi homma. Tokikin jälkimmäinen mainitsemani mittaus vaatii funktiogeneraattorin josta saa hyvinkin korkeita taajuuksia, skoopeissa kaistat yleensä riittää muutenkin näihin hommiin.

Toinen hyvin oleellinen asia on varmistua mahdollisimman kattavasti ettei kone värähtele eri tilanteissa. Esim. eri suuruiset tai reaktiiviset kuormat voi vaikuttaa jos ollaan aivan rajoilla värähteleekö kone vai ei. Olen kokeillut lopuksi vielä ettei värähtele myöskään ilman kuormaa, mutta päätemuuntajallisissa koneissa silloin ei saa olla mitään sisääntulosignaalia kytkettynä ja toisaalta ulostuloon voi tällöin kytkeä vaikkapa diodipatterin sarjavastuksilla suojelemaan pääteputkia ja päätemuuntajaa ylijännitteiltä jos kone värähteleekin.

Muuta huomioitavaa on, että ulostulossa on imupiirit (=yleensä konkka ja vastus sarjassa kytkettynä kaiutinlinjasta maihin, trankkukoneissa vielä yleensä sarjakela joka ohitettuna vastuksella näiden jälkeen). Tuo konkan kanssa sarjassa oleva vastus usein palaa jos kytkentä värähtelee joitain sekunteja kauemmin. Lisäksi nämä imupiirit ovat myöskin hyvin oleellisia kytkennän stabiilisuuden kannalta, eli jos tämä vastus on poikki niin moniin kytkentöihin riittää jo sekin että kytkentä alkaa värähdellä. Vastuksen saa usein helpostikin poikki esim. toistamalla funktiogeniksellä 100kHz taajuuttaa suurella amplitudilla. Myös imupiirin komponenttien arvot vaikuttavat ainakin joissain tilanteissa stabiilisuuteen, mutta myöskin vahvistimen näkemään kuormaan ja säröarvoihin.

Tuo lienee OTL spekseistä päätellen. Mittauksen kannalta OTL on jokseenkin enemmän trankkukoneiden kaltainen.
 
Valitettavasti puuttuu niin skooppi kuin funktiogeneraattorikin :p

No toisaalta mitään ongelmaa ei olekaan, kyselen vaan ihan yleisestä mielenkiinnosta. Mukavaa kun joku tietää ja viitsii vielä vastakin.

Kyseinen vahvistin ei ole OTL vaan ihan tavallinen ulostulomuuntajallinen putkipääte.
Kytkistä ei ole enkä tiedä mistä löytyisi ehkä valmistaja myy kysyttäessä..
Tässä vielä linkki jos tuosta nyt jotain kommentoitavaa vielä löytyisi (huom. mkII):
http://www.arcdb.ws/VT200/VT200.html
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös