^Oskilloskoopilla voi helposti todeta ainakin sen värähteleekö kytkentä vai ei, semmonen kokonaan loistava suorakulmio tms. näkyy ruudulla kun pyyhkäisynopeus vastaa audiotaajuuksien luokkaa. Usein värähtely tapahtuu noin megahertsin kieppeillä olevalla taajuudella (myös niissä vahvistimissa joiden -3dB ylärajataajuus on esim. 50kHz), mutta tarkka värähtelytaajuus ei toimenpiteiden kannalta ole mielestäni kuitenkaan kovin oleellinen asia jos se tapahtuu kuitenkin hyvin korkeilla taajuuksilla. Oleellista on että kytkee oskilloskoopin oikeaan pisteeseen, eli varsinkin trankkukoneissa ennen imupiirejä, putkikoneessa ei ole niin paljoa merkitystä kun ei ole lähdössä päätemuuntajan jälkeen sarjakeloja, esim. kunhan on päätemuuntajan jälkeen. Ei tuon verran korkeampi taajuus mielestäni vaikeuta tätä mittausta, mutta vahvistimen stabilointi itsessään voi olla tarkempi homma. Tokikin jälkimmäinen mainitsemani mittaus vaatii funktiogeneraattorin josta saa hyvinkin korkeita taajuuksia, skoopeissa kaistat yleensä riittää muutenkin näihin hommiin.
Toinen hyvin oleellinen asia on varmistua mahdollisimman kattavasti ettei kone värähtele eri tilanteissa. Esim. eri suuruiset tai reaktiiviset kuormat voi vaikuttaa jos ollaan aivan rajoilla värähteleekö kone vai ei. Olen kokeillut lopuksi vielä ettei värähtele myöskään ilman kuormaa, mutta päätemuuntajallisissa koneissa silloin ei saa olla mitään sisääntulosignaalia kytkettynä ja toisaalta ulostuloon voi tällöin kytkeä vaikkapa diodipatterin sarjavastuksilla suojelemaan pääteputkia ja päätemuuntajaa ylijännitteiltä jos kone värähteleekin.
Muuta huomioitavaa on, että ulostulossa on imupiirit (=yleensä konkka ja vastus sarjassa kytkettynä kaiutinlinjasta maihin, trankkukoneissa vielä yleensä sarjakela joka ohitettuna vastuksella näiden jälkeen). Tuo konkan kanssa sarjassa oleva vastus usein palaa jos kytkentä värähtelee joitain sekunteja kauemmin. Lisäksi nämä imupiirit ovat myöskin hyvin oleellisia kytkennän stabiilisuuden kannalta, eli jos tämä vastus on poikki niin moniin kytkentöihin riittää jo sekin että kytkentä alkaa värähdellä. Vastuksen saa usein helpostikin poikki esim. toistamalla funktiogeniksellä 100kHz taajuuttaa suurella amplitudilla. Myös imupiirin komponenttien arvot vaikuttavat ainakin joissain tilanteissa stabiilisuuteen, mutta myöskin vahvistimen näkemään kuormaan ja säröarvoihin.
Tuo lienee OTL spekseistä päätellen. Mittauksen kannalta OTL on jokseenkin enemmän trankkukoneiden kaltainen.