Tee itse kuulumiset

Samu_88

Käyttäjä
Liittynyt
26.6.2012
Viestejä
27
En tiedä kuuluuko tänne, mutta kirjoitellaan nyt sunnuntai-illan ratoksi. Sain vihdoin korjailtua ja modailtua DAC:ini.

Ostin joskus vuosiatakaperin viallisen Lite DAC-AH boardin halvalla ebaysta ja pitkään lojui laatikon pohjalla. Kesälomalla sain sen verran aikaa että rupesin kaivelemaan siihen puuttuvaa virtalähdettä ja koteloa. Yllättäen halvempaa olikin ostaa käytetty samankaltainen laite. Vaihdoin ehjän boardin tilalle viallisen ja paikallistin vian yhteen selvästi ylikuumenevaan TDA1543 dac piiriin. Samalla laittelin virtapuolelle Panasonicin FC konkat ja ohitin tuon oman vahvistinpiirin ja korvasin sen K75-10 2.2uf PIO konkilla, eli ns passiivi modi. Hieman lisätilaa tuli tehtyä siirtämällä muuntaja toiseen reunaan ja melko ahdasta siltikin on.

KUVA

Pahemmin muiden DACien saundeista ei ole kokemusta, mutta tämä ainakin kuulostaa pirun hyvältä ja äänenlaatu parani huolella perus DAC-AH:n soundiin.

EDIT: Tämä viesti siirrettiin toisesta DIY osiolta, joten näyttänee avausviestiksi sen takia ilmeisen kököltä.
 
Viimeksi muokattu:
5vregu_zpsb462a9c4.jpg


Tuli väkerrettyä simppeli 12V --> 5V jännitemuunnin akkuvirtalähteen jatkoksi, jolla saa jännitteen tipautettua DAC:ien ja DSP:n haluamalle tasolle. Mahdollisimman simppelisti, eli 22,000µF suotoa (Evox Rifa PEH200 + 0,1µF Wima MPK10) ja jokaisella laitteeella oma UA7805-regu.

Suht' tasaista jännitettä pukkaa. Mittauskytkennän, mittausympäristön, mittapään ja skoopin keskiarvoistettu jänniterippeli on ~16,2mVp-p ja kun akun plugaa kiinni mihinkään muuhun koskematta, niin rippeli kasvaa 17,8mVp-p:iin. Taitaa kelvata digihärpäkkeillekin. Ylläpitolaturin hakkurin epäsäännölliset ja -voimakkuuksiset piikit nostavat keskiarvoistetun rippelin 29mVp-p:iin. En tiedä mitä niille keksisi, taajuushan on periaatteessa todella helppo suotaa, mutta ei piikit silti tunnu jäävän suotokonkkiin ja reguun, mikä vähän hämmästyttää. Periaatteessa kytkeytymisreittikin voi olla toinen ja esim. alumiiniteippi ylläpitolaturin ympärillä jeesaisi, pitää kokeilla. Mutta eihän sitä ole pakko pitää päällä kriittisimmän kuuntelun aikana.
 
Viimeksi muokattu:
ihan tyhmänä kysymyksenä, miksi 7805, kun se on hemmetin kohinainen otus. LM317 olis jo paljon parempi, ja nykyaikana löytyy vielä tuostakin selkeästi parempia=pienikohinaisempia reguja.
Mitä suotoa sinulla on ihan reguissa kiinni? Ne kun kaipaa ihan viereen konkkaa (esmes sitä 100nF wimaa, mutta lähdössä voisi olla enempikin suotoa. Muistaakseni vain kohtuu isolla lähtökapasitansseilla nuo 780x regut oli kohtuu epästabiileja.

Mikä on hakkurin rippelin taajuus? suurinpiirtein?
 
ihan tyhmänä kysymyksenä, miksi 7805, kun se on hemmetin kohinainen otus. LM317 olis jo paljon parempi, ja nykyaikana löytyy vielä tuostakin selkeästi parempia=pienikohinaisempia reguja.
Mitä suotoa sinulla on ihan reguissa kiinni? Ne kun kaipaa ihan viereen konkkaa (esmes sitä 100nF wimaa, mutta lähdössä voisi olla enempikin suotoa. Muistaakseni vain kohtuu isolla lähtökapasitansseilla nuo 780x regut oli kohtuu epästabiileja.

Mikä on hakkurin rippelin taajuus? suurinpiirtein?

Minä olin katsovinani, että LM317 kohisisi enemmän kuin 7805. 317:n spekseissä ilmoitettaan, että kohisee 0,003 prosenttia ulostulojännitteestä (kaista 10Hz - 10kHz). Eli noin -90,45dB, joka on 5 voltista 0.00015 volttia eli 150 mikrovolttia. Jos laskin oikein.

7805:n kohinaksi ilmoitetaan ilman laskutoimituksia 40 mikrovolttia ja kaistakin on laajempi 10Hz - 100kHz.

Ripple rejection (jolla ei akkusovelluksessa ole pahemmin väliä) ja lähtöjännitteen regulointi on molemmissa tasan yhtä hyvä speksien mukaan.

- http://www.ti.com/lit/ds/symlink/lm117.pdf
- http://www.ti.com/lit/ds/symlink/ua7805.pdf

En ole kyllä hirveän perehtynyt reguihin. Nämä oli halpoja, ihan asialliset spekseiltään ja eivät vaadi ulkoisia kompoja halutun lähtöjänön säätöön eli helppoja. Mikähän olisi vähäkohinaisin regu mitä on tehny? Jännitettä saa toki pudotettua muutenkin kuin regulla, vaikka jännitteen jakajalla :D.

Hakkurin piikeistä ei saa oikein mitään otetta, koska ne ei ole jaksollista. Eri amplitudin piikkejä siellä täällä epätasaisin väliajoin. Maksimit on ollu 70mVp-p. Kuuntelin äsken Tripathilla suoraan akun navoista ylläpitolaturi ensin irti ja sitten kytkin seinään. En kuullut mitään vaikutusta ainakaan sillä. Tripathin pohjakohina on muuten huomattavasti alempi akulla kuin sen mukana tulleella 5A/12V hakkurivirtalähteellä, huh mikä ero.

Mulla on 0,1µF konkat suoraan kiinni regujen jaloissa piirikortin toisella puolella kuten datasheetti ehdottaa. Myös DAC:eissa ja DSP:ssä suotoa korteilla, mutta en oo kyllä jaksanu selvittää paljonko.
 
tietääkseni 78xx/79xx regujen referenssi on tehty zenereillä, 3x7 on tehty bandgapilla, ja nykyreguissa (matalakohinaiset) buried zener. Ja jonkunlainen nyrkkisääntö on ollut siitä, että ennemmin 3x7 kuin 78xx kampe, kohinan suhteen. toki voihan olla että 78xx sarjaa on kehitetty vuosien varrella.

Jännitteen jakaja ei ole kovin hyvä ... :)
mutta noissa aataminaikuisissa reguiissa on toki myös se ongelma, että niiden regulointikyky ei mene kovin korkeille taajuuksille.
Oliskohan hakkuri joku muu kuin perus pwm moduloinniltaan, jos siinä on PFM/PDM modulaatio, tai sitten toimii purskemoodissa.
laittaisin ehkä kuitenkin vielä jotain isompaa konkkaa regujen lähtöön, mutta mulla on nyt tapana muutenkin ripotella konkkia ihan lii... eikun sopivasti :D
 
tietääkseni 78xx/79xx regujen referenssi on tehty zenereillä, 3x7 on tehty bandgapilla, ja nykyreguissa (matalakohinaiset) buried zener. Ja jonkunlainen nyrkkisääntö on ollut siitä, että ennemmin 3x7 kuin 78xx kampe, kohinan suhteen. toki voihan olla että 78xx sarjaa on kehitetty vuosien varrella.

Jännitteen jakaja ei ole kovin hyvä ... :)
mutta noissa aataminaikuisissa reguiissa on toki myös se ongelma, että niiden regulointikyky ei mene kovin korkeille taajuuksille.
Oliskohan hakkuri joku muu kuin perus pwm moduloinniltaan, jos siinä on PFM/PDM modulaatio, tai sitten toimii purskemoodissa.
laittaisin ehkä kuitenkin vielä jotain isompaa konkkaa regujen lähtöön, mutta mulla on nyt tapana muutenkin ripotella konkkia ihan lii... eikun sopivasti :D

Kiepitin ylläpitolaturin alumiiniteipillä, otin skooppia vähän kauemmas sähkölaitteista ja kuljettelin mittaus- ja DC-piuhat vähän viksummin ja tulos 15,2mVp-p pelkkä mittauskytkentä ilman virtaa, 16,5mVp-p puhtaalla akkuvirralla ja 22,1mVp-p ylläpitolaturi seinässä. Mittauksen kohteena oleva regu on sama kuin aiemmin ja sen kuorma on kiinni. Piikit pieneni selvästi, melkein katosi, nyt sähkön "silmämääräinen" laatu ei oikeastaan muutu millään vaihtoehdolla vaikka keskiarvoistettu peak-to-peak arvo vähän nouseekin. Aiemmin suurin mitattu piikki oli vähän yli 70mVp-p, nyt 45mVp-p kun olen 10min kerännyt dataa.

Aika herkkää touhua tämä mittailu kun on hakkuri levittämässä mölyään myös ilmateiste.

Eikös "vanhoissa ja hyvissä" diodeissa oo junktiokapasitanssia hiukan enemmän mikä tekee niistä hitaampia, mutta siks myös eristetympiä korkeataajuisia häröjä vastaan. Tai mitenhän sen nyt ottaa.
 
Tuossakin ne laturin aiheuttamat häröpiikit todennäköisesti yhteismuotoista jossainmäärin, saattaapi näkyä, vaikka skoopin maaklipsin ja mittakärjen laittaa molemmat samaan piuhaan kiinni. Sopivaa commonmode filtteriä voisi tunkea laturin ja akun väliin.
 
Sain briteistä hankittua kaksi samanlaista Hammondin urkujen putkivahvistinta. Kohtuu järeä on muutamakiloinen virtamuuntajakin, kun kahta 3A rohmuavaa 5U4G putkea on käytetty ja taitaa 6.3v linjaanki kymmenisen amppeeria lähteä. Anodille 415-0-415. Toinen on vielä kasassa ja toisesta purin jo osat irralleen odottamaan tulevaa käyttöä. Vähän noissa muuntajien ulkopinnoissa on entisöimistä, mutta tulivat kaikkineen posteineenkin paljon halvemmaksi, kuin yksi vastaavankaltainen uusi virtamuuntaja.

Pääteputkiksi on tulossa 4kpl KT88, mutta muita käytettäviä putkia en paljasta, jos edes itsekään vielä tiedän. Kai noista jonkinlaista putkivahvistinta on jossain vaiheessa tarkoitus väkertää. Toisessa kuvassa vähän kokovertailua tölkkiin ulostulomuuntaja ja virtamuuntaja.
 

Liitteet

  • hammond.jpg
    hammond.jpg
    109,7 KB · Katsottu: 60
  • hammond muuntajat.jpg
    hammond muuntajat.jpg
    64 KB · Katsottu: 52
Sain briteistä hankittua kaksi samanlaista Hammondin urkujen putkivahvistinta...
Pääteputkiksi on tulossa 4kpl KT88...

Minkälainen pääteaste noissa on alunperin (pääteputket/lukumäärä) ?
Päätemuuntajan muuntosuhde ratkaisee millainen vahvistin noilla muuntajilla on mahdollista tehdä.
Tuleeko yhteen pääteasteeseen 2 vai 4 pääteputkea ?
Optimi impedanssi 2 x KT88:lle on n. 4 - 5k, ja jos näitä on 4 kpl/vahvistin, niin puolet edellisestä, eli n. 2 - 2,5 k.
 
6BQ5 putkia noissa hammondeissa on push pullina.

Muuntajatki sai jo väriä, etteivät näytä niin rähjäisiltä. Vähän olis vielä tehtävää, ennenku pääsee kuuntelemaan.
 

Liitteet

  • IMG_3416.jpg
    IMG_3416.jpg
    129,3 KB · Katsottu: 58
Viimeksi muokattu:
Nuo vahvistimet näyttävät olevan Hammondin D-100:sta.
Onko nuo alu-levylle asentamasi päätemuuntajat (kaksi oikeanpuoleista) bassokanavasta otettuja ? Jos ovat, niin ne ovat impedanssiltaan n. 8k:4 ohmia.

Ne kaksi pienenmpää päätemuuntajaa, joita viimeisessä kuvassasi ei näy, ovat treble-kanavista ja tehty korkeampia ääniä varten.
Niillä ei normaalissa hifi-vahvistimessa ole valitettavasti käyttöä. Bassot eivät tule läpi.



Ihan eivät nuo raudat ole KT88:eille "optimaaliset", valitettavasti.
 
Nooh, kokeillaan mitä tuosta tulee. Laitetaan vaikka 6F6set päätteeseen, jos ei saa mitään kuulumaan KT88seilla.
 
DIY levysoittimen lautasen nopeuden tunnistus toimii ja levysoittimen moottorinohjaus saa nopeustakaisinkytkennän. On se vaan niin hauskaa säätää näiden kanssa kun laite sopii pöydälle. Sitten alkaa se hauskuus että saa pyörintänopeuden mahdollisimman stabiiliksi.
 
Viimeksi muokattu:
Servot on tunnetusti niitä helppoja värkkejä... Onko kuminauhalla vai ilman? Jos tuohon yhtälöön vielä lisää sen kuminauhan kommervenkkilöiset, niin jännäksi voi mennä...
 
Ei sitä niin helpolla pääse että olisi valmis servo ohjaimineen, löysin pelkästään halpoja DC-moottoreita mistä tämä aivopieru on sitten jalostunut...
 
^ Eikäkö minä kahos käsitän tuollaisenkin takaisinkytketyn häppäskäkästyksenkin jo periaatteessa servoksi...
 
^Sellainen se onkin. Sellainen pienen budjetin tee se itse servo. Olen työelämässä noita kaupallisia servoja/ohjaimia käyttänyt ja taajuusmuuttajillakin rakennellut vastaavanlaisia systeemejä. Nyt on ihan virkistävää rakentaa ja perehtyä aiheeseen ihan palikkatasolta ylöspäin.
 
Sain viimein "valmiiksi" viimeisimmän vahvistinsätöstelyn. Ei voi kyllä mennä ääntä haukkumaan ainakaan päätepuolen triodikytkennässä, vaikkei ulostulomuuntajat yms ole kaikkein optimaalisimmat. 6F6S putket näkyy antavan ihan hyvin sinistäkin valoa ja niiden kanssa tehoa noin 2x13w, joten täysillä mennään niiden kanssa. KT88sit pääsevätkin huomattavasti helpommalla, ei valitettavasti kuvaa niiden kera vielä. Vahvistimessa mahdollisuus vaihtaa pääteputket pentodikytkennälle, mutta se voi vielä vaatia vähän säätöä tai sitten pentodikytkentä on vain vähän epähifi minun makuun. ;) Tämä nyt oli vähän tämmöinen kokeellinen juttu minulle.
 

Liitteet

  • IMG_6882.jpg
    IMG_6882.jpg
    43,4 KB · Katsottu: 69
  • IMG_6887.jpg
    IMG_6887.jpg
    108,9 KB · Katsottu: 78
Back
Ylös