Slämmi ja rullaavuus

[Jari]

...vaihdoin soittimeen toiset putket..., kertoili Jarppa.

Eikö Mellotroneissakin ollut putkia, ja Hammondeissa?

Sori, missä mun takki on...

 

[Legis]

Millä purkeilla ja vahvarilla Jarppa soittelet?

LaJazzin kanssa samaa mieltä tuosta kartiopinta-alan vaikutuksesta slämiin.

Rullaavuudella en tiedä mitä kaikkea sillä käsitetään, mutta tähän mennessä musiikki on ollut aina rullaavaa sortiltaan . Itse kokisin rullaavuuden yhtenä "helppo kuunnella" -ominaisuuden osatekijänä. Tummempisoundista settiä "voi vain kuunnella" kiinnittämättä sen enempää yksityiskohtiin huomiota. Jos diskantti taas pomppaa silmille rasittavasti, kiinnittää se alitajuisesti huomiota itseensä ja rullaavuus/soljuvuus voi kärsiä.

 

[ksaunisto]

IMO ei saa. Menee mielestäni aika lailla päinvastoin. Rullaavuuteen pystyy mielestäni vähintään kohtalaisella tasolla aika moni kaiutin jos etupää on kunnossa. Toki kaiuttimilla on suuri merkitys tähän myös mutta kokemukseni mukaan juuri ne isot, kalliit ja joidenkin mielestä hyvät kaiuttimet eivät juuri rullaa.

Älä sotke kalliita ja väärin sijoiteltuja kaiuttimia hyviin ja oikein sijoitettuihin. Digilähteellä ei ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa todellisiin laatutekijöihin kuten ajoitukseen, joten soittimen rullaava saundi on vain mielipide jostain lillukan varresta tai itselle sopivasta vääristymästä. Aiemmin just sanoit että kysymyksessä olisi ajoitus, joten katseet kannattaa suunnata niihin tekijöihin, jotka todella vaikuttavat ajoitukseen.

 

[kaksonen]

Slämmi syntyy siitä että on paljon kartiopinta-alaa, joka tuo yläbasson suoraan rintakehälle. Huono, kaikuisa huone ei slämmää. Kuulokekuuntelu ei slämmää koska fyysinen tunne jää pois.

Rullaavuus on enemmän sisältöasia. Hemmetin hienosti rullaava musiikki välittyy vaikka matkaradion kautta (1-tieratkaisu!). Kunnon hifisetissä rullaavuus heikkenee, jos eri taajuusalueiden vaihekoherenssi on pielessä (usein huonosti toteutettu 2-tie tai 3-tieratkaisu!). Huonolla etupäällä ja hyvillä kaiuttimilla saa minusta paremmin rullaavan kokonaisuuden kuin hyvällä etupäällä ja huonoilla kaikattimilla.

Nämä nyt vaan ovat tällaisia omakohtaisia kokemuksia, ei mitään tiedettä.

No tässähän oli varsin mielenkiintoinen hajatelma, hyvä. Toki noilla äänilähteilläkin eroja, mutta taas jos purkit on 'heikot' niin noin sitten, ihan mielenkiintoinen heitto.

Mitä mieltä ollaan isoista Geneistä, noillako rullaa ja släimää? Minä luulen niin...

 

[ikis60]

IMO ei saa. Menee mielestäni aika lailla päinvastoin. Rullaavuuteen pystyy mielestäni vähintään kohtalaisella tasolla aika moni kaiutin jos etupää on kunnossa. Toki kaiuttimilla on suuri merkitys tähän myös mutta kokemukseni mukaan juuri ne isot, kalliit ja joidenkin mielestä hyvät kaiuttimet eivät juuri rullaa.

ter.reiska

 

[LaJazz]

Mitä mieltä ollaan isoista Geneistä, noillako rullaa ja släimää? Minä luulen niin...

Mulla on kokemusta vain 2-tie Geneistä. Pikkuiset 8020:t rullaa ihan jees lähikentässä, mutta hukkaa tuottamansa äänen koherenssin pahasti jo parissa metrissä, eivät myöskään slämmää ollenkaan kaukaa kuunneltuina. Isommat 8030 -> 8050 toimii jo useampiin metreihin asti. Vaikuttaako disusuuntaimen koko yhdessä bassokeskiäänisen kartion koon kanssa tähän asiaan, mene ja tiedä?

Mutta Genet rullaa hienosti, ihan A-ryhmää siinä mielessä. Kerran kuuntelin Sonyn MD-Walkmania (MiniDisc) suoraan 1030A Geneihin kiinnitettynä. Hiton hieno rullaavuus, ei pienintäkään häippää rytmin seurattavuuden tai taimin kanssa. Taajuusakselilla ja syvyyssuunnassa majailikin sitten niitä ongelmia...

 

[crescendo]

Tarkoitatko nyt etupäällä äänilähdettä vaiko vahvistintä? Mihin laitteeseen vaihdoit putket?

Kyllä se huono kaiutin voi slämmin tappaa hyvästäki laiteistosta... eiköhän kaikella liene merkitystä. Itse kallistun kaiutinten suuntaan...

Jees, olen samaa mieltä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen tässä slämmi ja rullaavuus asiassa; jopa kaapelit. Testailin tossa hiljattain omassa setissäni eri kaiutinkaapeleita tarkoituksena vaihtaa vanhat lakut uusiin. Erityisesti kuuntelin eri ääninäytteillä basarin nuijan läiskettä: eli miltä soundaa ja kuinka ajoittuu rytmisesti basson ja komppikitaran kanssa. Jos bassorummun iskukalvo on mikitetty äänityksessä myös pedaalin puolelta, niin nuijan isku pitäisi kuulua äänitteessä selkeänä puolimärkänä läjähdyksenä.

Yllätyin, kuinka suuria eroja eri kaapeleilla on. Omat vanhat kaapelini jäivät hännille erityisesti slämmin ja myöskin rullaavuuden toistossa. Vanhoilla kaapeleillani basarin nuijan iskut kuullostivat tuhnuilta ja ne tulevat viiveellä ja koko bassopuolen rytmiikkaa kuullosti epäselvän suttuiselta erityisesti nopeatempoisissa hevi-biiseissä (joissa rumpali polkee vimmatusti tuplabasareita) verrattuna parhaimpien uusien kaapeleiden toistoon. Ero oli niin selvä, että kyllä mun vanhat lakut menee vaihtoon. Nimimerkki "kimmosto" on mielestäni oikeilla jäljillä, kun hän kehoittaa kiinnittämään huomiota ajoitukseen vaikuttaviin seikkoihin.

 

[LaJazz]

Toki kaiuttimilla on suuri merkitys tähän myös mutta kokemukseni mukaan juuri ne isot, kalliit ja joidenkin mielestä hyvät kaiuttimet eivät juuri rullaa.

Ymmärrän mitä tarkoitat, ja monesti se ei ole kaiuttimien vika vaan niiden sijoittajan = huoneen.
Näissä turinoissa todellakin unohtuu turhan usein se, että hyviä kaiuttimia on monenkokoisia ja -hintaisia. Liian iso/kallis ei sovi väärään paikkaan ollenkaan.

 

[Jarppa]

Totta kai kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos etupään laitteisto on tuhnu niin et kajareistakaan saa muuta kun sitä tuhnua.
Kajarit ei saa tuhnua laitteistoa slämmääm eikä draivaan. Etupäästä se lähtee jos on lähtiessään, ja välikaapelit täytyy tietysti olla kunnossa että saa siittä kaiken irti. Edellyttää myös että kajarit on sitä tasoa että ne toistaa sen mitä sinne syötetään.

 

[LaJazz]

Etupäästä se lähtee jos on lähtiessään, ja välikaapelit täytyy tietysti olla kunnossa että saa siittä kaiken irti. Edellyttää myös että kajarit on sitä tasoa että ne toistaa sen mitä sinne syötetään.

Juuri näin. Huone ja kajarit ensin kuntoon ja etupäällä hoidetaan se lopullinen fiilaus.

 

[ksaunisto]

Nimimerkki "kimmosto" on mielestäni oikeilla jäljillä, kun hän kehoittaa kiinnittämään huomiota ajoitukseen vaikuttaviin seikkoihin.

Tiedä häntä... Vaikuttaa vahvasti siltä että ainakin rullaavuus voi merkitä mitä tahansa fiilistä tuottavaa juttua, ilman pienintäkään parannusta ainakaan ajoituksissa. Niin, ja kaapelit eivät tosiaan paranna ajoitusta ellei alkutilanteessa ole ollut jotain järkyttävää kuraa. Todellista parannusta tuottavissa ratkaisuissa kun saadaan jopa dB-luokan iskupaineen kasvuja ja ms-luokan ajoituksen täsmentymistä.

Tässä vaihteeksi demo, jossa kellon ääni on ajettu 4-tie-kajaria vastaavan LR4 suodon läpi, jaot 200, 800 ja 3200 Hz. Vaihesärö on siis samaa suuruusluokkaa kuin esim. Linnin ja Kefin isoilla. Maksimipaine putoaisi lähes 2 dB, hyydyttäen kellon klangia iskuttoman sävelen suuntaan.
Alkuperäinen: bell_001.wav
4-tie suodin: bell_001_4-way-simu_200-800-3200_LR4.wav
Hyvistä ajoituksista puhuminen on jo vähän komedian puolella 3-4-teillä, joissa on 4.asteen akustiset suodot. Kajarin akustisella rakenteella ja sijoittelulla voidaan menettää/voittaa vieläkin enemmän, muttei tuokaan ole ihan merkityksetön juttu.

 

[LaJazz]

Vaikuttaa vahvasti siltä että ainakin rullaavuus voi merkitä mitä tahansa fiilistä tuottavaa juttua, ilman pienintäkään parannusta ainakaan ajoituksissa.

Minusta rullaavuus on hyvä termi sinänsä: tekee mieli mennä rytmiin mukaan, tanssia, vispata jalkaa, hytkyttää hartiaa jne. Mutta psyykellä on tässä(kin) jutussa veto-oikeus.

 

[Lpylkkanen]

^ Tämä ralli levyltä kuultuna aiheuttaa aina noita yllä mainitsemiasi oireita..

http://www.youtube.com/watch?v=29yzwEkxcEU

 

[Littunatelkkari]

Komppaan tässä vahvasti LaJazzin näkemyksiä.

 

[coolmeester]

Tiedä häntä... Vaikuttaa vahvasti siltä että ainakin rullaavuus voi merkitä mitä tahansa fiilistä tuottavaa juttua, ilman pienintäkään parannusta ainakaan ajoituksissa. Niin, ja kaapelit eivät tosiaan paranna ajoitusta ellei alkutilanteessa ole ollut jotain järkyttävää kuraa. Todellista parannusta tuottavissa ratkaisuissa kun saadaan jopa dB-luokan iskupaineen kasvuja ja ms-luokan ajoituksen täsmentymistä.

Tässä vaihteeksi demo, jossa kellon ääni on ajettu 4-tie-kajaria vastaavan LR4 suodon läpi, jaot 200, 800 ja 3200 Hz. Vaihesärö on siis samaa suuruusluokkaa kuin esim. Linnin ja Kefin isoilla. Maksimipaine putoaisi lähes 2 dB, hyydyttäen kellon klangia iskuttoman sävelen suuntaan.
Alkuperäinen: bell_001.wav
4-tie suodin: bell_001_4-way-simu_200-800-3200_LR4.wav
Hyvistä ajoituksista puhuminen on jo vähän komedian puolella 3-4-teillä, joissa on 4.asteen akustiset suodot. Kajarin akustisella rakenteella ja sijoittelulla voidaan menettää/voittaa vieläkin enemmän, muttei tuokaan ole ihan merkityksetön juttu.

http://www.linn.co.uk/files/5b6eba18/letters_1024x768.jpg
http://www.linn.co.uk/files/35a7dce0/jelly_1024x768.jpg

 

[Littunatelkkari]

Komppaan myös Kimmostoa. Hänellä on tietämystä, joka ohittaa uskon. Peukkua miehen näkemykselle.

Edit: Typo

 

[esuko]

Tässä vaihteeksi demo, jossa kellon ääni on ajettu 4-tie-kajaria vastaavan LR4 suodon läpi, jaot 200, 800 ja 3200 Hz. Vaihesärö on siis samaa suuruusluokkaa kuin esim. Linnin ja Kefin isoilla. Maksimipaine putoaisi lähes 2 dB, hyydyttäen kellon klangia iskuttoman sävelen suuntaan.
Alkuperäinen: bell_001.wav
4-tie suodin: bell_001_4-way-simu_200-800-3200_LR4.wav
Hyvistä ajoituksista puhuminen on jo vähän komedian puolella 3-4-teillä, joissa on 4.asteen akustiset suodot. Kajarin akustisella rakenteella ja sijoittelulla voidaan menettää/voittaa vieläkin enemmän, muttei tuokaan ole ihan merkityksetön juttu.

Onko tuossa muuten pelkän suotimen aiheuttama vaihevääristymä vai heititkö mukaan myös säteilijöiden etäisyyseroja?

 

[isojussi]

ter.reiska

Hihii itelles .

Ymmärrän mitä tarkoitat, ja monesti se ei ole kaiuttimien vika vaan niiden sijoittajan = huoneen.
Näissä turinoissa todellakin unohtuu turhan usein se, että hyviä kaiuttimia on monenkokoisia ja -hintaisia. Liian iso/kallis ei sovi väärään paikkaan ollenkaan.

Totta tuokin. Pienistä ja isoista kaiuttimista löytyy molemmista hyviä ja vähemmän hyviä. Toki kaikki isot pömpelit ei ehkä silti toimi vaikka ne olisi optimaalisesti sijoitettukaan, ei toki kaikki pienetkään. Riippuu toki paljon kuuntelijan preferensseistä tämäkin.

Yllättäen tästäkin samaa mieltä .


Minusta rullaavuus on hyvä termi sinänsä: tekee mieli mennä rytmiin mukaan, tanssia, vispata jalkaa, hytkyttää hartiaa jne. Mutta psyykellä on tässä(kin) jutussa veto-oikeus.

 

[isojussi]

Älä sotke kalliita ja väärin sijoiteltuja kaiuttimia hyviin ja oikein sijoitettuihin. Digilähteellä ei ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa todellisiin laatutekijöihin kuten ajoitukseen, joten soittimen rullaava saundi on vain mielipide jostain lillukan varresta tai itselle sopivasta vääristymästä. Aiemmin just sanoit että kysymyksessä olisi ajoitus, joten katseet kannattaa suunnata niihin tekijöihin, jotka todella vaikuttavat ajoitukseen.

Ja lähteellä ei mielestäsi ole merkitystä ajoitukseen vaan pelkäästään kaiuttimen sijoituksella optimaalisesti? Pyh sanon minä . Ei noi munkaan mielipiteet ainakaan mun mielestä ole mitään lillukanvarsia vaan perustuvat ihan omiin kuuntelukokomuksiin. Totta toki on että lähes kaikki kuulevat ne asiat eri tavalla. Kyllä niihin ajoituksiin vaikuttaa mielestäni ihan yhtä lailla se äänilähteen laatu kuin kaiuttimien laatu ja oikea sijoitus samoin kuin miljoona muutakin asiaa. Ei voi yleistää jotain kaavaa millä varmasti hyvät ajoitukset saa vaan kyllä se pitää ihan kuuntelemalla kokeilla ja todeta.

 

[ksaunisto]

Onko tuossa muuten pelkän suotimen aiheuttama vaihevääristymä vai heititkö mukaan myös säteilijöiden etäisyyseroja?

Pelkkä suoto. Säteilijät ovat samassa pisteessä.