-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
Slämmi ja rullaavuus
- Keskustelun aloittaja moukkunen
- Aloituspäivämäärä
- Tilanne
Lpylkkanen
Käyttäjä
- Liittynyt
- 7.8.2006
- Viestejä
- 352
Ei täällä ainakaan! On slämmiä ja rullaavuutta, mutta myös äänikuva on "kokemisen arvoinen"... 
Eiköhän se slämmi synny sillai et äänen aluke nousee nopeasti tai siis juurikin oikealla nopeudella. Tuo alukkeen nousu on tärkeää oikeastaan kaikille musikaalisen äänen osa-alueille. Sen ansiosta tai kautta syntyy instrumenttien erilliyys ja yhteen soivuus sekä sitä kautta tilan aitous sekä myös äänen materiaali eli soinnin luonnollisuus. Kyse on lopultakin juuri äänenmuodostuksen (aluke, äänes, jälkikaiku) pidäkkeettömyydestä, jota kautta musiikkiin aukeaa niin rytmit kuin sävykkyydetkin...
K
ksaunisto
moukkunen sanoi:
Joo, paitsi että kääntäisin tuon niin päin että äänitteen slämmi ja rullaavuus säilyvät sitä paremmin mitä vähemmän kajarien rakenne, sijoittelut ja akustiikka lisäävät äänikuvan syvyyttä epäsopivasti viivästyneiden heijastusten avulla, ja sillä kaistalla, joka vaikuttaa slämmiin ja rullaavuuteen. Mielestäni slämmiä ja rullaavuutta voidaan myös liioitella (äänitteeseen nähden), joka voi kostautua kun tarkastellaan luonnollisuutta naturellimmalla äänitteellä.
Susivatkain
Käyttäjä
Slämmin syntyy liittyy kaiuttimen lisäksi myös hyvin vahvasti vahvistin. Nopeatempoisella rytmimusiikilla musiikissa voi vajavaisella vahvistimella käydä niin, että esim. Bassorummun iskuäänet on lähellä toisiaan, jolloin äänen aluke ei ehdi nousta kun sen pitäisi jo sammua. Vahvistin ei siis pysy perässä ja äänet jäävät syttymättä kunnolla. Tästä seuraa se, että äänestä katoaa iskevyys eli slämmi.
K
ksaunisto
^Joo, mahdollisia ja käytännössäkin esiintyviä syitä on paljon jos tuosta äänikuva-asiasta tehdään irtiotto.
Mika K
Hifiharrastaja
Osaksi varmaankin ns. kuolevaisten seteissä juurikin näin. Ainakin omien kokemuksieni mukaan vain muutama setti on kyennyt uskottavaan kokonaisuuteen, niin ettei kummallakaan osastolla ole juuri toivomisen varaa.moukkunen sanoi:
H
hifihippu
Eiköhän se enimmäkseen synny siellä kuuntelijan korvissa ja niiden välissä majailevassa asenteessa.
Näilläkin palstoilla on samoista laitekokonaisuuksista hyvinkin eriäviä mielipiteitä tuosta slämmistä ja rullaavuudesta.
Kuka on oikeassa(muu kuin Ossi)
Terveisin Olli Leivo
Näilläkin palstoilla on samoista laitekokonaisuuksista hyvinkin eriäviä mielipiteitä tuosta slämmistä ja rullaavuudesta.
Kuka on oikeassa(muu kuin Ossi)
Terveisin Olli Leivo
K
ksaunisto
ollileivo sanoi:Eiköhän se enimmäkseen synny siellä kuuntelijan korvissa ja niiden välissä majailevassa asenteessa.
Näilläkin palstoilla on samoista laitekokonaisuuksista hyvinkin eriäviä mielipiteitä tuosta slämmistä ja rullaavuudesta.
Kuka on oikeassa(muu kuin Ossi)
Terveisin Olli Leivo
Kaikki on suhteellista, joten jokaisen arvioon vaikuttaa myös kokemustausta. Jos ei ole kuullut slämmäävää ja rullaavaa, voi siinä mielessä keskinkertaista pitää huippuna. Erojahan tuossa suhteessa on olemassa ja niiden akustisia aiheuttajia on kohtuullisen helppo myös demota. Laitteiden keskinäisiin eroihin ja mahdollisuuksiin ei pääse käsiksi kaappiin linnoittautumalla.
Littunatelkkari
Hifiharrastaja
Parasta slämmiä ja rullaavuutta kannatta mielestäni lähteä hakemaan ihan ensiksi tehokkalla huonemoodien eliminoimisella.
Ei tarvita kummostakaan piikitystä, kun bassot muuttuu peittoilmiön takia mössöksi.
Ei tarvita kummostakaan piikitystä, kun bassot muuttuu peittoilmiön takia mössöksi.
kaartovaara
Käyttäjä
- Liittynyt
- 1.8.2006
- Viestejä
- 710
Minusta slämi ja rullaavuus on enemmäkin lähteen ominaisuus. Tuossa taannoin kokeilin huippu CD-soitinta. Resoluutio todella korkea
ja uusia soittimia nousi esiin, mutta levyt tuntivat pyörivän astetta hitaammin ja se aiheutti kuunteluväsymystä varsin nopeasti.
Resoluution lisäys ei siis tuo slämiä ja rullaavuutta välttämättä.
Parasta slämiä kannattaa siis hakea valitsemalla soitin, joka on tunnettu slämistä ja rullaavuudesta. Sitä kuunnellan vuosi. Sitten verrataan "tavanoimaiseen" soittimeen. Asia alkaa varmasti hahmottumaan.
ja uusia soittimia nousi esiin, mutta levyt tuntivat pyörivän astetta hitaammin ja se aiheutti kuunteluväsymystä varsin nopeasti.
Resoluution lisäys ei siis tuo slämiä ja rullaavuutta välttämättä.
Parasta slämiä kannattaa siis hakea valitsemalla soitin, joka on tunnettu slämistä ja rullaavuudesta. Sitä kuunnellan vuosi. Sitten verrataan "tavanoimaiseen" soittimeen. Asia alkaa varmasti hahmottumaan.
Itsellä ihan samankaltaisia kokemuksia, joskaan ei nyt ihan "huippu"-soittimesta, mutta hyvätasoisesta kuitenkin. Blogistani voi lukea hiukan mietteitä, kun testissä oli Rega Apollo. Omassa setissäni lähteen merkitys oli valtava!kaartovaara sanoi:
K
ksaunisto
Mika K sanoi:
Vois myös pohtia miten tuollainen kokonaisuus saataisiin aikaan.
Slämmin aikaansaamiseksi vahvistimessa ja kajareissa pitää olla kapasiteettia laajakaistaisesti, jotta tavoiteltu äänenpaine saadaan aikaan ilman kompressoitumista. Kajarien pitää olla mahdollisiman vaihelineaarisia, jotta iskuenergia jää alukkeisiin eikä leviä ajallisesti pienentäen huippuäänenpaineita. Kajarien, sijoittelun ja akustiikan yhdistelmä ei saa synnyttää korostumia tai vaimentumia, jotka vaimentavat iskuääniä suhteessa muihin.
Rullaavuutta syntyy kun minimoidaan 3...5 ms akustiset viiveet. Joko kuunnellaan riittävän läheltä tai sijoitetaan kajarit alle 50 cm etuseinästä (etulevy) tai pari metriä irti. Pahin paikka tavanomaisille pienehköille kajareille on jossain 70...90 cm tienoilla etuseinästä kun kuunteluetäisyys selvästi yli 2 m. Myös kuuntelupaikan pitäisi olla reilusti irti tai lähes kiinni takaseinässä, jolloin takaseinä saisi olla kevyt ja bassoa imevä jos kajarit ovat täysbassoiset. Muuten syntyy nopeutta/rullaavuutta peittelevää jurnutusta, vaikkei varsinaista ajoitusongelmaa olisikaan.
Syvyyttä ei saada helposti säilytettyä jos kajarit ovat alle 50 cm etuseinästä (etulevy), joten tässä tapauksessa reilusti irti on todennäköisesti parempi vaihtoehto. Basso- ja alakeskialueen säteilijän olisi oltava etulevyltään mahdollisimman iso tai torvimainen, jotta potku ja kapasiteetti saadaan säilytettyä keskilattiasijoituksella. Keskialueelle siirryttäessä suuntakuvion pitäisi levitä - hiukan myös kajarin taakse, jotta syvyyttä saataisiin aikaan. Täysin ympärisäteilevän ja dipolin slämmi kevenee, joten suuntakuvio ei saa levitä liikaa. Linjamaiset ja tasomaiset säteilijät syövät syvyyttä, joten yläpään säteilijän pitäisi mieluiten olla pistemäinen.
Tuossa oman käsitykseni mukaisia rullaavan ja slämmäävän systeemia raaka-aineita. Pidemmälle kuunteluetäisyydelle säädettyjä systeemejä, joissa noita periaatteita olisi noudatettu, ei ole tullut vastaan ainuttakaan (eikä sitä löydy meiltäkään).
kaartovaara sanoi:
Soittimen vaikutus saattaa toki erottua siinä vaiheessa kun vahvistus, kajarit ja sijoittelu ovat tässä mielessä kunnossa. Mielestäni etupään painottaminen vastaa asioiden tarkastelua omassa kaapissa, onnellisen tietämättömänä kuinka vetelää p@sk@@ loppupäällä voidaan saada aikaiseksi.
M.O.
Käyttäjä
^ hieno kirjoitus, pitänee testailla himassa viikonlopun aikana noita sijoitusvinkkejä.
K
ksaunisto
^^Eilen kokeilin huvikseni linjalähteitä 50 cm etuseinästä (normaalisti 80 cm). Nyt disutorviaikakaudella yläpää ei mene niin sekaisin kuin nauhoilla, joten lopputulosta voi sentään kuunnella. Loputkin alunperin melko olemattomasta syvyydestä haihtui, mutta alapään nopeus parani ja slämmi lisääntyi jo kiinteistön hajotustasolle. Konsepti ei tue sekä syvyyden, rullaavuuden että slämmin lisäämistä. Vain yksittäisiä ominaisuuksia voidaan parantaa sijoitteluilla, mikäli kaikkia tavoitteita ei ole huomioitu kajarin akustisessa rakenteessa.
K
ksaunisto
pasi sanoi:
Ehkäpä olen itsekin kaapissa kun en ole koskaan kuullut niin huonoa etupäätä, jonka vaikutus olisi ollut edes kymmenesosa loppupäästä
kimmosto sanoi:Ehkäpä olen itsekin kaapissa kun en ole koskaan kuullut niin huonoa etupäätä, jonka vaikutus olisi ollut edes kymmenesosa loppupäästä
Jos vaihtaisit Usherin ja Accuphasen työtehtävät päikseen, niin voisitko elää lopputuloksen kanssa?
- Tilanne