Refleksiputki

"Active LFC must be used to achieve laminar flow across larger distances from the leading edge. The main means of achieving active LFC is to remove a portion of the turbulent boundary layer with a suction mechanism that uses porous material, slots in the wing, or tiny perforations in the wing skin."

http://www.nasa.gov/centers/dryden/about/Organizations/Technology/Facts/TF-2004-12-DFRC.html

Kertoilee nasa turbulenssin ehkäisystä, toiminee vain valonnopeudella..
 
Voi olla myös "pystyaskelmia" Rikkovat tuulen aiheuttaman resonanssin. Saman, mikä saa autoantennipiiskan ulisemaan/ väräjämään. Tässä on vain mittakaava ja massaerot.
Mutta putkeen; Miks´ei putken sisäpinta voisi olla vuorattu jollain pehmeällä. Vaikka ohuella huopakankaalla. Olisiko mitään etuja. Ajatellen putkessa liikkuvan ilmamassan liikkeitä ja värähtelyjä. Josko saisi jotain vaimennettua. Ammoin sitten kehuttiin jäykkää pahvirööriä akustisesti kuolleena? Eikä maksa paljon. Rättikaupasta tyhjiä rullia, n. metrin mittaisia. Riittääkö sitten poikkipinta.
 
K J Manner sanoi:
Pinnan pyöreisiin koloihin muodostunee pieniä pyöriviä 'ilmakuulalaakereita'. Taidanpa lähteä naputtelemaan Volvoa kuulapäävasaralla. :)

Saat tulla harjotteleen meikäläisen sitikkaan! 50 centtiä per harjotuskolo. Tarjouksena 3000 koloa ja auton saat sitten pitää.

Mutta eikös tuo aiemmin pähkäilty hassukotelo ole jo melkein transmissiolinja?
 
Tarjolla siis 1500 euroa ja auto pientä työtä vastaan. :D Jos siinä on muovinen konepelti, pitää ottaa mukaan myös tohotin.

Mitä hassua on Jensen -kotelossa? Kyseessä taitaa olla hyvin vanha ja tunnettu rakenne. En näe juurikaan yhtäläisyyttä transmissiolinjaan toisin kuin bassorefleksiin.

Tuomela, Tee itse hifikaiuttimia: "Transmissiolinjassa on elementin takaa alkava, yleensä vähitellen kapeneva kanava, joka avautuu kotelon ulkopuolelle." Kuvatekstissä: "Transmissiolinjassa on kotelon ulkopuolelle johtava pitkä ja vaimennettu kanava."
 
K J Manner sanoi:
Charge Jensen http://www.supravox.fr/anglais/kits.htm

jensen.jpg


Refleksiaukot ovat 38mm leveitä ja 900mm korkeita, pituuden ollessa noin 384mm. (Noin koska miten tuon nyt tarkasti mitata voisi sekä ulko- että sisäpään muodon takia. Lisäksi suuaukolla on kolme palikkaa pienenä tukkeena puolin ja toisin.)

Hieman viistot putken tai bassotorven suuakot aiheuttivat joskus päänvaivaa, mutta kanavan mitta on likimain sen keskilinjaa pitkin kuljettuna akustisesti oikea.(lla tontilla :D) Jensen kotelon r-putken sisäpää näyttäisi tekevän 90 asteen kulman ennen loppumistaan ja ulkopää 22.5 astetta kohtisuoraan verrattuna. Lisäviisaus on pinta-alan jakaminen verraten litteisiin osiin (8kpl) jolloin keskitaajuudet kuuluvat kokemukseni mukaan vähemmän läpi kanavista. Palikat yleensä jatkuvat takaseinään asti.

K J Manner sanoi:
Kuvat.

index.php

index.php



Onko tällä rakenteella etuja ja eroja tavanomaiseen refleksiputkella viritettyyn verraten?

On etuna helppo hienoviritys (tukkimalla yhden osan kerrallaan) ja kotelon sivuseinien tukeminen (rimoitus koko kyljen matkalta), sekä suuri virtauspinta-ala -> matala ilmannopeus, eli ei "koskaan" puhise isollakaan teholla. Matalan viritystaajuuden yhdistäminen suureen virtauspinta-alaan on helpompaa littanalla kanavalla. Littana on helpompi taittaa kulkemaan kahta tai useampaa kotelon seinää pitkin.

Huomioi kuitenkin mutkan sisä- ja ulkolaidalle tarvittava pyöristys (tai edes viiste vrt Jensen), muutoin isolla ääniteholla kulmat alkavat viheltää. Etenkin pitkäiskuiset (auto)elementit tykkäävät aiheuttaa outoa korinaa ja puhinaa.

Haittana tulee lisää litratilavuutta.

Haittapuolina etenkin kaksitiekaiuttimessa on elementin takasäteilyn mahdollinen kuuluminen keskiäänialueella refleksiputkista. Verrattuna elementin suoraan sätelyyn eteenpäin on putkesta heijastuva ääni kulkuaikaviiveessä joten transienttitoisto huononee.

Alakeskialueella kuuluvia (ei toivottuja?) värittymiä kanavasta voi yrittää tappaa toisella Hemholtz-resonaattorilla joka asennetaan refleksikanavan keskitienoille. Rakenne vain tulee monimutkaiseksi ja minusta ratkaisutapa muistuttaa liikaa laastarin syömistä vatsahaavaan. Jos kaappia ei asenneta kiinni takaseinään on helpointa suunnata r-kanava taaksepäin.

Sekä transmissiolinjan kaltainen resonanssi (1/4aaltores.) , joka syntyy helpommin pitkään putkeen.


Näistä elävä esimerkki Martin F-12 kaiutin, josta kuuluvaa outoa muminaa etsimme mittaamalla toverini kanssa. Syylliseksi paikantui refleksikanava 250Hz alueella. Ko. kaapin viritystaajuus on kuitenkin n.55 Hz eli vain n.45-80Hz kaistan pitäisi vahvistua. (verrattuna suljettuun)

Kaapin muotoilussa on otettu huomioon sen mahdollinen käyttö lavamonitorina eli lattialla, joten takaseinään on tehty iso viiste, jonka varassa kaappi pysyy kyljellään n.45 asteen kulmassa. Hypoteesini oli äänen heijastuminen tästä viisteestä refleksiputken kautta ulos. Kotelon vaimennusaineena on 50mm polyesterimattoa kaikilla pinnoilla paitsi etulevyn takapinnalla.

K J Manner sanoi:
Ajattelin tehdä kokeiluversion tavanomaisella refleksiputkella. Itse asiassa samalla siis suljettu ja refleksiputkellinen pönttö kokeiluun. Jos refleksiviritys tuntuu tarpeelliselta, tekisin tuon piirustusten mukaan jo ihan puutyön haastavuuden takia.

Mistä löytäisin refleksikotelon laskurin tai ohjelman, johon voi syöttää myös nelikanttisia putken muotoja? Joskus sellaista käytin, mutta olen hukannut ja unohtanut täysin. 38*900*384mm pitäisi mielenkiinnosta siihen syöttää.

WinISDpro mallintaa näppärästi yhden tai useita suorakulmaisia tahi pyöreitä kanavia. Itse olen vähentänyt suurten putkien ja kanavien kuluttamat tilavuudet kotelon tilavuudesta ja kotelot ovat toimineet lähes poikeuksetta aiotulla tavalla. Eli Jensen kotelossa sisäleveys(mitta A)* sisäkorkeus * sisäsyvyys=kotelotilavuus

-Antti
 
kimmosto sanoi:
Originaali sivuportisto lisää todennäköisesti systeemin suuntaavuutta ja saattaa rakentaa sopivasti musikaalisia resonansseja keskialueelle, joten mielestäni se olisi parempi lähtökohta kuin pyöreät putket.

Porttien sisälle piirretyt mustat kalikat vaikuttavat 38x58 mm rimoilta, jotka tukevat portin sisäseinää (sekä kotelon ulkoseinää) koko vajaan 400 mm matkalla.

K J Manner sanoi:
Vai että musikaalisia resonansseja! Yllättävä termi sanoisin. ;) Kiitos Kimmosto.

kimmosto sanoi:
Ääni ei luonnollisestikaan synny pelkästä elementistä. Esim. Tannoy Prestige -sarjan kajauttimilla en edelleen oma vintage-saundinsa, jonka luojana keskialueen osalta pidän kotelon portistoa. Porteista tulee tavallisesti melkoiset resonanssit, ja ne kuuluvat selvemmin kun portit osoittavat päin kuuntelijaa. Jensen-kotelon tapauksessa ensimmäinen porttiresonanssi on WinISD:n mukaan 430 Hz paikkeilla. Porttiresonanssien lisäksi myös alimmat koteloresonanssit (alkaen 190 Hz) tulevat porttien läpi, ennenkuin portin alipäästön vaimennus nousee riittäväksi niiden hillitsemiseen.

Tylsä ja kliininen hifisaundi ei liene tavoitteena, joten antaa vaan palaa :D

A2laine sanoi:
Haittapuolina etenkin kaksitiekaiuttimessa on elementin takasäteilyn mahdollinen kuuluminen keskiäänialueella refleksiputkista. Verrattuna elementin suoraan sätelyyn eteenpäin on putkesta heijastuva ääni kulkuaikaviiveessä joten transienttitoisto huononee.

Alakeskialueella kuuluvia (ei toivottuja?) värittymiä kanavasta voi yrittää tappaa toisella Hemholtz-resonaattorilla joka asennetaan refleksikanavan keskitienoille. Rakenne vain tulee monimutkaiseksi ja minusta ratkaisutapa muistuttaa liikaa laastarin syömistä vatsahaavaan. Jos kaappia ei asenneta kiinni takaseinään on helpointa suunnata r-kanava taaksepäin.

Sekä transmissiolinjan kaltainen resonanssi (1/4aaltores.) , joka syntyy helpommin pitkään putkeen.

-Antti

Kokeiltavahan tämä ehdottomasti on, enkä nyt anna teoriassa tulevien haittojen rajata kokeilua ja kokemusta. Kiitos hyvistä vastauksista, joista oli hyvin apua.
 
sihvis sanoi:
Rakenteen tukevoittamiseksi, muutoin, kuten ennen noita ulokkeita kävikin, piippuu taittuu nurin kovemmassa tuulessa.

Väärin mielestäni. Käyppäs katsomassa oman paikallisen voimalan piippua. Ne kierteet ovat ihan onnetottamat. Ne ovat sitä varten, että tuulen kohdistama voima ei ole niin voimakas. Ilmeisesti tuuli lentää ylöspäin ja muutenkin hajoaa. Ei rakenteellinen vahvike.
 
Niin, näillä spiraalimaisilla kierteillähän tuulikuorma ohjataan ympäri piippua, jolloin kohtisuoraan piippua kuormittavasta voimasta, saadaan uudelleen ohjauksen ansiosta myös piippua muista suunnista tukeva voima.

Luonnollisesti kun DIY-puolella ollaan, niin kaikki savupiippumallisia pienikoppaisia ja alasviritettyjä väsäämään! :D
 
Ainakaan tämän tutkimuksen mukaan golfpallomaisesta pinnan epätasaisuudesta ei ollut hyötyä särömielessä, arvelu oli että virtausnopeus ei ole vielä tarpeeksi suuri että hyötyä saataisiin.

t. Jamme
 
eemeli sanoi:
Niin, näillä spiraalimaisilla kierteillähän tuulikuorma ohjataan ympäri piippua, jolloin kohtisuoraan piippua kuormittavasta voimasta, saadaan uudelleen ohjauksen ansiosta myös piippua muista suunnista tukeva voima.

Mitä mielenkiintoisimpia teorioita on spiraaleista esitetty tällä palstalla, mutta ainoastaan "ealab" osui sinnepäin muut olivat kyllä aika lailla pielessä.

Kun savupiippuun kohdistuu tuuli, pienellä tuulennopeudella virtaus piipun pinnassa pysyy laminaarisena, mutta kun tuulennopeus vähän kasvaa, jossakin vaiheessa virtaus irtoaa hetkeksi piipun pinnasta palatakseen taas takaisin laminaariseksi.
Virtauksen irtoaminen synnyttää hetkellisen alipaineen piipun pintaan, joka taas aiheuttaa piippua taivuttavan voiman.
Tasaisella tuulella ilmiö tapahtuu tietyllä taajuudella ja jos tämän herätteen taajuus sattuu olemaan sama kuin piipun mekaaninen ominaistaajuus syntyy resonanssitilanne.
Resonanssissa tavallisen vaikkapa 70 metriä korkean piipun värähtelyamplitudi saattaa olla parikin metriä. Yllättävää kyllä tavallisen kokoisilla piipuilla ilmiö tapahtuu nimenomaan melko pienillä tuulennopeuksilla ja aina tuulensuuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa.

Spiraalit tavallaan rikkovat piipun pinnan muodon niin, että säännöllistä pyörteenmuodostusta ei pääse syntymään. Suomessa on ilmiön vuoksi ainakin yksi piippu jouduttu purkamaan ja muutama läheltä piti tilanne on myös ollut.

Spiraaleja pidetään nykyään kuitenkin epäluotettavana tapana estää värähtely ja lisäksi koska ne lisäävät piipun tuulipinta-alaa ja näin ollen piipun kuormitusta kovalla tuulella ne tulevat myös kalliiksi.

Uusien määräysten mukaan spiraaleja ei saa enää käyttää vaan värähtely vaimennetaan muilla menetelmillä.

Lisää tietoa aiheesta löytyy Googlella hakusanalla "vortex shedding"

Alla pari linkkiä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Vortex_shedding

http://www.mecaenterprises.com/Vibration vortex_shedding.htm

Tässä "spiraalittomia" vaimentimia:

http://www.mecaenterprises.com/Vibration TLD.htm

http://www.mecaenterprises.com/Vibration TMD.htm
 
Taisi mennä hieman puurot ja vellit sekaisin täällä, kun tuon spiraalin toisen tyylikkään merkityksen tähän jotenkin sotkin. kovin varmanakin tuossa olin näemmä ollut... :D Kiitokset helmmanille oikaisusta, jonka ealabkin tosiaan jo aiemmin tiesi.
 
Nostan vähän vanhaan aihetta.

Onko mitään mutuilua tai havaintoja voisiko refleksiputken virtausvastus/-nopeus oikeasti kuulua äänessä?

Tarkastelin yhtä esimerkkiä jossa 7" midbasso on koteloitu (maltillisesti) 15 litran 38 Hz virityksellä. Paljon matalampaa viritystä ei oikein saa järken ja tarkoituksen mukaisen suurella (5cm) putkella. Esim. 95 dB piikkipauksella (jossa bassoalue toistuu noin 85-90 dB:lla) on ilmavirtaus putkesta koko bassoalueella yli 3 m/s ja alle 50 Hz:lla yli 11 m/s. Mä en ole virtausoppia kovin tarkasti lukenut (jotain perusteita), mutta voisi kuvitella että kyllä se putkikin "ahtautuu" jossain kohtaa painetason kasvaessa. Varmasti ei toimi lineaarisesti äänenpaineen funktiona.
 
Suosittelen jokaikiselle bassorefleksikaiutinkotelon ja sen refleksiputken sen kotelon sisäpuolisen refleksiputken viimeisen kolmen-neljän sentin toteuttamaan siten että kierrät noin 3-5-6 millin kovaa "huopaa" sen putken päähän (ei saa olla tuon paksumpaa!!!) liimaamalla sen siihen tiukasti ympäri. Se kolmensentin yli menevä huopa putken päästä ei saa sitten missään nimessä olla liian löysä/lerputtava. Mutta kun se on liimattuhyvin sä saat paremman laadun refleksikanavasta ulos ja luukuttamalla musaa ei tuosta kanavasta kuulu mitään ylimääräistä sivuääntä. Muista että se huopa ei saa koskea kaiutinkotelon pohja/takalevyyn, ja sen ja tuon huovan välille kannattaa jättää noin kaksi-kolmesenttiä myös tyhjää tilaa väliin..

Tärkeintä on että loppupää tuosta refleksikanavasta etulevyyn ulos tullessa bassonvirtausäänet on sitten suhteellisen sileetä/lineaarista. Eli putki on siis tasainen sisäpinnalta.

Näillä mennään ja otetaan irti kovaäänisistä entistä enemmän laatua.



Terv. behrelec31 ;) :)
 
Yks juttu tai pieni etu jäi mainitsematta. Jos stereoäänenrakenne kuullostaa tuolla edellä olevalla ohjeellani hieman tummalta/et tykkää kovaa luukuttaessa sen lievästäkeskibassontummuudesta/pehmeydestä, niin leikkaa taloussaksilla/peltisaksillia tuosta liimatunhuovan päästä/päistä loiva puolikuun/puolipallonmuotoinen pala pois siis mielellään kaiuttimen keskilinjanpuolelta eli noin 2cm kor. ja 4-5-6 cm leveydeltään. Niin jopas auttaa asiaan....


Muitakin etuja on olemassa, mutta eivät liity refleksiputkeen. Joten jääköön tuonnemmaksi aikaan...tuo tieto.

Terv. behrelec31 ;) :) :)
 
antti_rr sanoi:
Jos ja kun haluan kokeilla refleksiviritystä koteloille, Mihin laitan laskennallisen virityksen? Elementin Fs on 40hz. (Visaton B200).
http://www.visaton.de/en/chassis_zubehoer/breitband/b200_6.html

Minkä kokoinen on kotelo? Mulla WinISD suosittelee tuolle suljettua 620 L koteloa. Vähän alle 30 Hz viritystaajuus antaa jonkin verrankin bassokorostusta välille 30 - 50 Hz. Outoa vaan tuon "refleksiputken" mitoitus, kun tuollainen 27 Hz viritys tulisi 15 cm putkella joka olisi 2,77 cm pitkä suoralla putkella ilman pyöristyksiä. Eli tuohon kannattaa laittaa etulevyn paksuus mitaksi ja laskea vaan minkäkokoinen reikä tehdään.

Ryhmäviive kylläkin kasvaa käsittämättömän isoksi, itse en tuota ehkä lähtisi HH-virittelemään. Tai no kyllähän tuo 40 Hz:lla alle 10 ms ryhmäviiveeseen jää, ja 30 Hz 22 ms, mutta siitä alaspäin alkaa kasvamaan nopeasti jonnekin ulos skaalasta (useita kymmeniä millisekunteja viritystaajuudella). Kyllähän tosin sitten 50 Hz:lla tulee +3 dB, 40 Hz +5 Hz ja 30 Hz +10 dB vahvistustakin. Vaikuttaa vaan käytännössä vaikealta tuo mitoitus, jonkinlainen säädettävä aukko tuossa helpottaisi viritystä jos impedanssimittauksella sitten varmistaisi viritystaajuuden. Tulee vaan mieleen kysymys IMD:stä jos tuo kartio tuossa vatkaa isostikin niin hyvät Dopplerit siitä varmaan irtoaa.
 
Joo ei ehkä refleksiä tuolle elementille. Eihän toi ihan huonosti bassopäätä anna mittauksen mukaan, mahdollista bafflestepin korjausta tai jotain muuta 800-20000 Hz lievää vaimennusta voisi kokeilla. Tai aperiodista viritystä bassopäähän.
 
alspe sanoi:
Joo ei ehkä refleksiä tuolle elementille. Eihän toi ihan huonosti bassopäätä anna mittauksen mukaan, mahdollista bafflestepin korjausta tai jotain muuta 800-20000 Hz lievää vaimennusta voisi kokeilla. Tai aperiodista viritystä bassopäähän.

Tuo aperiodinen viritys on ollut mielessä mutta olemassa olevilla tiedoilla en haluaisi lähteä testaamaan sitä. Sinänsä näihin koteloihin menisi suoraan kaksi sellaista oliko se scanpeakin valmista aperiodic venttiiliä mutten tiedä saako niitä suomesta...
x
Kotelo on 45 litrainen, omega B200 koteloa jäljittelevä. Ja tämä on suunniteltu nimenomaan aperodic ventin kanssa käytettäväksi. Töttöröt jäivät vaan käyttöön suljettuina, koska olen hieman epävarma tuon aperiodic ventin tekemisestä. Jos saisin selvitettyä mistä niitä scanpeakin valmiita sais ja mihin hintaan niin sillähän sitä sitten jatkaisi.
 
antti_rr sanoi:
Jos saisin selvitettyä mistä niitä scanpeakin valmiita sais ja mihin hintaan niin sillähän sitä sitten jatkaisi.

Joskus muinoin hommasin nuo Scan Speakin varioventit Hifitalolta. Ei montaa € maksaneet, eikä tietysti tuollainen muovihärpäke saakaan maksaa. Saatavuudesta en tiedä, mutta kysymällä selviää.
 
Back
Ylös