Refleksiputki

camerondz

Käyttäjä
Liittynyt
1.9.2007
Viestejä
48
Ajattelin peittää refleksiputken sisäpään yleensä etulevyissä käytetyllä kaiutinkankaalla. Tulee esteettisemmän näköinen, kun kaiuttimen sisukset eivät näy. Lisäksi se estäisi mahdollisesti pölyn tms. siirtymisen. Vaikuttaako ääneen?
 

Littunatelkkari

Hifiharrastaja
Liittynyt
1.1.2007
Viestejä
6 777
Kaupunki
Aeka kaakana
Estetiikka on tärkeää - anna palaa.
Lujaa saat luukuttaa ennen, kuin akustinen havainto peittää optisen havainnon.

;)
 

kekexx

Käyttäjä
Liittynyt
3.11.2006
Viestejä
673
Ei vaikuta jos se on tosiaan kaiutinkangasta eli hyvin läpäisevää. Muuten se kangas lisää akustista resitanssia ja siten vaimentaa toistoa viritystaajuudella. Tiheämpää kangasta voi testata läpipuhaltamalla, jolloin sen ei pitäisi juurikaan vastustaa ilman liikettä.
 

K J Manner

Käyttäjä
Liittynyt
20.10.2006
Viestejä
2 086
Niin, eihän kangas bassotaajuuksien kulkuun voi vaikuttaa? Tai jos laittaisi paksua muovitettua kangasta, niin voisi vaikuttaa?

edit. kekexx laittoi samaan aikaan, en lukenut. :)
 

K J Manner

Käyttäjä
Liittynyt
20.10.2006
Viestejä
2 086
Charge Jensen http://www.supravox.fr/anglais/kits.htm



Refleksiaukot ovat 38mm leveitä ja 900mm korkeita, pituuden ollessa noin 384mm. (Noin koska miten tuon nyt tarkasti mitata voisi sekä ulko- että sisäpään muodon takia. Lisäksi suuaukolla on kolme palikkaa pienenä tukkeena puolin ja toisin.) Kuvat.





Onko tällä rakenteella etuja ja eroja tavanomaiseen refleksiputkella viritettyyn verraten?

Ajattelin tehdä kokeiluversion tavanomaisella refleksiputkella. Itse asiassa samalla siis suljettu ja refleksiputkellinen pönttö kokeiluun. Jos refleksiviritys tuntuu tarpeelliselta, tekisin tuon piirustusten mukaan jo ihan puutyön haastavuuden takia.

Mistä löytäisin refleksikotelon laskurin tai ohjelman, johon voi syöttää myös nelikanttisia putken muotoja? Joskus sellaista käytin, mutta olen hukannut ja unohtanut täysin. 38*900*384mm pitäisi mielenkiinnosta siihen syöttää.



---------------------------------------------------------


edit. Laskentaohjelma oli WinISD. Mutta se ei toimi, kun täytin Supravox 285GMF thiele-parametrit sinne. Ei anna minkäänlaista putkea. Suljetun kotelon kanssa vain toimii. ???

Onko tässä jokin pilkkuvirhe kartion pinta-alassa tai muussa:




---------------------------------------------------------

http://www.ljudia.fi/





[ylläpito on poistanut liitteen]
 
K

ksaunisto

Jos ajatellaan että viritystaajuus on 50 Hz luokkaa (jonka WinISD Pro antaa), pitäisi yksittäisen putken halkaisijan olla 30 cm, jotta putkelle tulisi järkevä pituus kuten 30 cm. Refleksiresonanssiin ei tule tehoa ellei putkessa ole mittaa myös pituussuunnassa.
Jos halutaan käyttää halkaisijaltaan 10 cm putkea, olisi putkia oltava 6 kpl, jotta niiden pituus saadaan nostettua edes 25 cm:iin.

Originaali sivuportisto lisää todennäköisesti systeemin suuntaavuutta ja saattaa rakentaa sopivasti musikaalisia resonansseja keskialueelle, joten mielestäni se olisi parempi lähtökohta kuin pyöreät putket.

Porttien sisälle piirretyt mustat kalikat vaikuttavat 38x58 mm rimoilta, jotka tukevat portin sisäseinää (sekä kotelon ulkoseinää) koko vajaan 400 mm matkalla. Lyhyistä pätkistä pelkästään suuaukolla ei olisi mitään hyötyä.
 

K J Manner

Käyttäjä
Liittynyt
20.10.2006
Viestejä
2 086
Ei tule tehoa, ellei ole pituutta - lienee käänteinen ilmaus; läpimitaltaan (halkaisijaltaan) pieni putki ei toimi ja alkaa puhista äkimmin äänenpainetta lisätessä. (?)

Viritystaajuutta lähtökohtaisesti asettelen kokeiluun laakalatvaista käyrää alemmas aiemman kokemuksen perusteella yhtä alas (siis kuitenkin melko vaatimattomasti) ulottuvan refleksikaiuttimen kanssa huoneessani. Äkisti jyrkästi liian ylhäältä laskeva käyrä ei kuulosta hyvältä.

Putkilla kuitenkin saanee käsitystä sopivasta virityksestä ja yleensä pöntön toiminnasta verraten dipoliin samalla elementillä (joka nyt soi). Täytyy vielä miettiä, onko putkien käyttö kuitenkaan todella yhtään piirustusta seuraamista helpompaa, kuin ensiarvaamalta tuntui. Se voi olla yksi ja sama, kun ei tarvitse hankkia putkea ja leikellä niitä yms.

Jotain tällaista hahmottelin:



Yhden putken sulkemalla alenisi viritys 42->36Hz. Mjoo, ei juuri tuossa kuvassa ole järkeä, vaan siinä noin 50Hz kumminkin, josta sitten alentaa kokeiluun, mikä tietysti on helppoa myös alkuperäisen Charge Jensenin kanssa tukkimalla yhdet aukoista. Sitä paitsi huone ja talokin vaihtuu joskus. Täytyykin tiedustella Ranskasta päin tarkennusta tuohon koteloon. Varmaan osaavat sanoa sen viritystaajuudenkin.

Vai että musikaalisia resonansseja! Yllättävä termi sanoisin. ;) Kiitos Kimmosto.

[ylläpito on poistanut liitteen]
 
K

ksaunisto

K J Manner sanoi:
Ei tule tehoa, ellei ole pituutta - lienee käänteinen ilmaus; läpimitaltaan (halkaisijaltaan) pieni putki ei toimi ja alkaa puhista äkimmin äänenpainetta lisätessä. (?)
Joo, virtauksen turbulenttisuudesta johtuva virtausvastuksen kasvu lienee merkittävin syy resonaattorin Q-arvon (=tehon) laskuun. Tuolla on vaikutusta jo ennenkuin tuhinoita alkaa kuulua. Toinen syy on niinkin triviaali että putken koon kasvattaminen pienentää kotelon nettotilavuutta, joka sitten suurentaa resonaattorin Q-arvoa (mikäli viritystaajuus pidetään vakiona).

K J Manner sanoi:
Täytyy vielä miettiä, onko putkien käyttö kuitenkaan todella yhtään piirustusta seuraamista helpompaa, kuin ensiarvaamalta tuntui. Se voi olla yksi ja sama, kun ei tarvitse hankkia putkea ja leikellä niitä yms.
Voi olla yksi ja sama, koska suorakaiteen muotoisia portteja on yhtä helppo tukkia vaahtomuovipaloilla kuin pyöreitä, kun huoneeseen sopivaa viritystä ja resonaattoritehoa haarukoidaan. Lisäksi 8 reikää mahdollistaa hienojakoisemmat muutokset kuin 4 reikää.

K J Manner sanoi:
Täytyykin tiedustella Ranskasta päin tarkennusta tuohon koteloon. Varmaan osaavat sanoa sen viritystaajuudenkin.
Laskennallinen viritystaajuus (WinISD Pro:lla) on lähellä 50 Hz, mikäli tulkintani portistosta on oikea. Mielestäni tuossa on 8 kpl 38 x 181.5 mm portteja, joiden pituus on noin 400 mm. Koska porttien sisäpää on kiinni kotelon takaseinässä, laskee viritystaajuus pari Hz. Lisäksi laskettu taajuus tuppaa aina olemaan korkeampi kuin käytännössä toteutuva, joten oma veikkaukseni virityksestä on 45...48 Hz. Tuo antaa joka tapauksessa laakalatvaisen vasteen 1/2-avaruuteen.

K J Manner sanoi:
Vai että musikaalisia resonansseja! Yllättävä termi sanoisin. ;)
Ääni ei luonnollisestikaan synny pelkästä elementistä. Esim. Tannoy Prestige -sarjan kajauttimilla en edelleen oma vintage-saundinsa, jonka luojana keskialueen osalta pidän kotelon portistoa. Porteista tulee tavallisesti melkoiset resonanssit, ja ne kuuluvat selvemmin kun portit osoittavat päin kuuntelijaa. Jensen-kotelon tapauksessa ensimmäinen porttiresonanssi on WinISD:n mukaan 430 Hz paikkeilla. Porttiresonanssien lisäksi myös alimmat koteloresonanssit (alkaen 190 Hz) tulevat porttien läpi, ennenkuin portin alipäästön vaimennus nousee riittäväksi niiden hillitsemiseen.

Tylsä ja kliininen hifisaundi ei liene tavoitteena, joten antaa vaan palaa :D
 

alspe

Käyttäjä
Liittynyt
13.3.2007
Viestejä
13 709
Kaupunki
Tampere
Voi kuullostaa aika hifistelyltä, mutta tuoda virtausvastusta olen itsekin miettinyt. Putken pinnassahan se virtausvastus on, ei siellä sisällä niinkään. Putken sisäpinta kannattaa olla mahdollisimman kitkaton? Itse vahaisin puiset refleksikanavat sisäpinnoista erittäin liukkaiksi. :D Muoviset putket muovivahalla kiiltäviksi. ;)
 

K J Manner

Käyttäjä
Liittynyt
20.10.2006
Viestejä
2 086
alspe sanoi:
Voi kuullostaa aika hifistelyltä, mutta tuoda virtausvastusta olen itsekin miettinyt. Putken pinnassahan se virtausvastus on, ei siellä sisällä niinkään. Putken sisäpinta kannattaa olla mahdollisimman kitkaton? Itse vahaisin puiset refleksikanavat sisäpinnoista erittäin liukkaiksi. :D Muoviset putket muovivahalla kiiltäviksi. ;)
Voi ollakin merkitystä. Putken vastus kuitenkin muuttanee viritystaajuutta, joten mitattavissahan se on? Mutta uskoisin että perusta on ilmanpaineen paikallisesta muodostumisesta ts. ihan vaan siitä, että ilma pakkautuu liikaa liian ahtaassa. Suhteessa kalvon liikkeeseen ja kokoon on tuo tarpeellinen aukon koko oltava.
 
P

Pasi Karhunen

alspe sanoi:
Voi kuullostaa aika hifistelyltä, mutta tuoda virtausvastusta olen itsekin miettinyt. Putken pinnassahan se virtausvastus on, ei siellä sisällä niinkään. Putken sisäpinta kannattaa olla mahdollisimman kitkaton? Itse vahaisin puiset refleksikanavat sisäpinnoista erittäin liukkaiksi. :D Muoviset putket muovivahalla kiiltäviksi. ;)
[pientä piruilua] Loistavaa alspe! Hieno keksintö. Vahaamalla saadaan vanha Warrekin kulkemaan kahtasataa, kun ilmanvastus pienenee. Jes! :D :D [pientä piruilua]

Sori, en voinut vastustaa kiusausta...Sawolainen viäräleuka kun olen. ;) :D Vakavasti puhuen, muistelen että B&W:n jossain 800-sarjan mallissa oli refleksiputkessa samanlainen pinta kuin golfpallossa, taisivat sanoa sen pienentävän virtausvastusta ja sivuääniä. Joten mahdollisimman sileä pinta ei ehkä sittenkään ole paras mahdollinen.

t: Pasi
 

K J Manner

Käyttäjä
Liittynyt
20.10.2006
Viestejä
2 086
Pasi K sanoi:
Vakavasti puhuen, muistelen että B&W:n jossain 800-sarjan mallissa oli refleksiputkessa samanlainen pinta kuin golfpallossa, taisivat sanoa sen pienentävän virtausvastusta ja sivuääniä. Joten mahdollisimman sileä pinta ei ehkä sittenkään ole paras mahdollinen.
Pinnan pyöreisiin koloihin muodostunee pieniä pyöriviä 'ilmakuulalaakereita'. Taidanpa lähteä naputtelemaan Volvoa kuulapäävasaralla. :)
 
P

Pasi Karhunen

K J Manner sanoi:
Pinnan pyöreisiin koloihin muodostunee pieniä pyöriviä 'ilmakuulalaakereita'. Taidanpa lähteä naputtelemaan Volvoa kuulapäävasaralla. :)
Niin, jotain etua kai sillä pinnan "rikkomisella" on tavoiteltu. En ole aerodynamiikka expertti. Pitää kaivaa illalla se vanha Hifilehti esiin, jossa tuo juttu oli, ja tarkistaa asia. Saattoi olla jossain vuoden 1998 numerossa...

t: Pasi
 

K J Manner

Käyttäjä
Liittynyt
20.10.2006
Viestejä
2 086
Pasi K sanoi:
Pitää kaivaa illalla se vanha Hifilehti esiin, jossa tuo juttu oli, ja tarkistaa asia. Saattoi olla jossain vuoden 1998 numerossa..
Eiköhän siinä ole apinoitu juuri golfpalloa ja siitä tiedettyä. Nimittäin haku 'Golfpallon kolot' antoi tällaisen vaivattomasti: Voimakkaat pyörteet syntyvät juuri pallon taakse. Näiden pyörteiden vaikutusta puolestaan tasoittavat aivan pallon pinnan tuntumassa olevat pyörteet, jotka pallon pinnan kolot saavat aikaan. http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=195&a=1219&id=8814_3 Alun perin golfpallo oli sileäpintainen. Reilut sata vuotta sitten kuitenkin huomattiin, ...
 

punssi

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
3 316
Tuo B&W pyörteenvähennyskikka on oikeasti toimiva.Ja itseasiassa kolot eivät ole putkessa vaan putkenpäissä pelkästään torviosiossa, jossa sen merkitys on oleellinen.Suorassa putkessa koloja ei tarvitse (kuten ei vahaustakaan tai muuta Hi-end hörhöilyä ;) )riittää kunhan se on kitkakertoimeltaan luokkaa viemäriputki vähintään.
Tuossahan on kyse siitä että saadaan pyörre liimautumaan pintaan eikä irtoamaan sen pinnasta. Ilmiötä voisi kai kutsua ehkä turbulenssidiffraktioksi jota noilla kuopilla pyritään vähentämään.

Ihmettelen vaan ettei kukaan valmistaja ole imitoinut hain ihoa koska siinä tuo virtausvastus ja kitkahäviö taitaa olla pienin mitä tästä maailmasta löytyy. :D
 

ealab

Käyttäjä
Liittynyt
3.8.2006
Viestejä
1 084
No, hain/ delfiinin nahka toimii parhaiten vedessä. Kaiutin veden alle! Sitä pintaa pyritään matkimaan vedenalaisissa... miksi muuten peltisavupiipuissa on loivalla kierteellä oleva olake, ulkopuolella. Olisiko näistä ajatuksista mihinkään. Warren vahaus olisi saattanut nostaa huippunopeutta lisää 50km/h. Sitten olisikin menty kahtasataa!. :)
 

ealab

Käyttäjä
Liittynyt
3.8.2006
Viestejä
1 084
No, hain/ delfiinin nahka toimii parhaiten vedessä. Kaiutin veden alle! Sitä pintaa pyritään matkimaan vedenalaisissa... miksi muuten peltisavupiipuissa on loivalla kierteellä oleva olake, ulkopuolella. Olisiko näistä ajatuksista mihinkään. Warren vahaus olisi saattanut nostaa huippunopeutta lisää 50km/h. Sitten olisikin menty kahtasataa!. :)
 
P

Pasi Karhunen

punssi sanoi:
Ihmettelen vaan ettei kukaan valmistaja ole imitoinut hain ihoa koska siinä tuo virtausvastus ja kitkahäviö taitaa olla pienin mitä tästä maailmasta löytyy. :D
Mistähän saisi hain nahkaa tilattua? ??? ;) :D

t: Pasi
 

ealab

Käyttäjä
Liittynyt
3.8.2006
Viestejä
1 084
No, hain/ delfiinin nahka toimii parhaiten vedessä. Kaiutin veden alle! Sitä pintaa pyritään matkimaan vedenalaisissa... miksi muuten peltisavupiipuissa on loivalla kierteellä oleva olake, ulkopuolella. Olisiko näistä ajatuksista mihinkään. Warren vahaus olisi saattanut nostaa huippunopeutta lisää 50km/h. Sitten olisikin menty kahtasataa!. :)
 

sihvis

Hallituksen jäsen
Hifiharrastaja
Liittynyt
16.8.2006
Viestejä
9 346
Kaupunki
Kouvola
ealab sanoi:
miksi muuten peltisavupiipuissa on loivalla kierteellä oleva olake, ulkopuolella.
Rakenteen tukevoittamiseksi, muutoin, kuten ennen noita ulokkeita kävikin, piippuu taittuu nurin kovemmassa tuulessa.
 
Ylös