Rakkaimmat keikkamuistot

Frank Zappan viimeinen Suomen-keikka jäähallissa, olisko ollut 1988.

Radiohead Huvilateltassa 1995.

Queens Of The Stoneage Nosturissa, Mark Lanegan oli laulamassa. Muistaakseni heti seuraavana päivänä näin bändin toistamiseen Provinssirockissa.
 
Eniten ärsyttää metallican keikka 1984 tarvasjoella, kavereilla oli rahaa 55 markkaa sekä bussirahat itsellä ei ollut ja keikka jäi välistä. Vieläkin ketuttaa. Myös ruisrockissa 1991 nähty billy idol on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Vielä kerran pitäisi ukko nähdä, pitäisi vaan lähteä jenkkeihin ei varmaan enää tänne tule
Vaimo kotoisin Tarvasjoelta ja aina jaksaa hehkuttaa, että hänpä on nähnyt kyseisen rytmiryhmän "tartsikalla".
 
En muista vuotta, mutta Rival Sons Kulttiksella. Just sopivan kokoinen paikka sille vedolle. En muista ikinä ennen lumoutuneeni sillä tavoin mieslaulajan karismasta mikä Jay Buchananilla oli. Suu auki katsoin vain, että miten se oikein sen tekee! Tuli mieleen, että tällainen Jim Morrison on ehkä ollut ja vaikuttanut kuulijaan. Koko bändi oli loistava!
Vaikutuin pysyvästi!
 
"ju-sa muisteluista:Wilco Johnson esiintyi Haminassa 2016 ZZ Top'n lämppärinä. Edellisenä päivän menin junalla Helsingin keskustaan ja huomasin junassa kolme hieman perusmassasta poikkeavaa herraa. Seuraavana päivänä Haminassa tajusin ketä näin junassa: Wilco, basisti Norman Watt-Roy ja rumpali Salvatore Ramundo"
Olin Haminassa nauhurin kanssa kun nuo esiintyivät ja jäi mieleen käsittämättömän hiljainen volume sekä ZZ Topilla että Wilcolla bändeineen. Humalaiset möykkäs paljon kovempaa ja nauhotus pilaantui. Heh. Eikä johtunut omasta kuuroudesta kun kaveri ei paikalla ollut mutta kirosi sitä kun ei tunnistanut ZZ Topin biisejä 500 metrin päähän Bastionista. Juha Tapio kyllä junttasi hyvin kuultavasti.
Wilcon basistin soitto kyllä säväytti.
 
The Fabulous Thunderbirds Tampereen Tekulla 1983. Kitarassa Jimmie Vaughan. Näin tiukkaa Rythm´n bluesia en ollut kokenut koskaan aiemmin, enkä ole kokenut sen jälkeen.

Bluesounds Seinäjoen Provinssirockissa 1980. Dave, Zape ja Ari Vaahtera elämänsä vedossa. Harmi että bändi ei ollut pitkäikäinen. Olisi ollut eväitä menestyä kansainvälisestikin.
 
Viimeksi muokattu:
The Fabulous Thunderbirds Haminassa Husulan Casinolla 1980-luvun alkupuolella. Elämäni kovinta vääntöä ja boogieta soitossa. Kaksi ekaa Thunderbirds-levyä tuon jälkeen jatkuvasti levylautasella.
 
Pink Floyd jäi maalaispojalta näkemättä.
Ja harmittaa valtavasti!!! Olisin niin halunnut kokea Run Like Hell-biisin lopettavan shown!
 
Pink Floyd jäi maalaispojalta näkemättä.
Ja harmittaa valtavasti!!! Olisin niin halunnut kokea Run Like Hell-biisin lopettavan shown!
Kyllä itse asiassa ne eka tahdit konsertissa (Shine On Your Grazy Diamond) tuntuivat aika uskomattomilta ja epätodellisilta - olihan sitä odottanut näkevänsä Pinkin jo 70-luvun alkupuolelta asti!
 
Voin vain kuvitella! Uskoisin tuon lähentelevän uskonnollista kokemusta, mikä se nyt kullekin on. Kuivin silmin en olisi päässyt!
Nyt kun päästään tälle tasolle, niin sydäntä eniten ravisuttavin keikkakokemus löytyy allekirjoittaneella yllättävän läheltä: alle kilometri.
Ylivieskan Akustiikassa vuosia sitten esiintyi Edu Kettunen yhdessä Mika Kuokkasen, Ninni Poijärven ja Masa Maijasen kanssa. Konsertissa esitetty Taivaansininen BMW oli halkaista sydämen! Se stemmalaulu kertosäkeessä jostain syystä osui suoraan sydämeen. Pala nytkin kurkussa, kun sitä muistelen! Sitä versiota ei löydy mistään. Vain muistoista.
 
Viimeksi muokattu:
Joskus 90-luvun loppupuolella opiskeluaikoina... Vaasassa eräällä klubilla oli bändi-iltama ja minulla synttärit tuolloin ja lavalla kävi soittamassa useampi kokoonpano. Tuli rockabillyä, jazzia ja rokkia. Bändi soitti aina useamman biisin ja vaihtoi sitten muutaman soittajan seuraavasta bändistä joidenka kanssa soittivat sitten pari erilaisempaa kappaletta sekakokoonpanolla, kunnes sitten loputkin soittajat seuraavasta bändistä tuli lavalle ja aiemman bändin soittajat sitten poistuivat kokonaisuudessaan. Mahtavaa settiä.

En muista ollenkaan bändien nimiä, mutta meininki oli hyvä ja tunnelma korkealla ja oltiin opiskelijaporukalla juhlimassa meikäläistä. Meikäläinen oli aika lähellä lavaa Napalm Death -paidassa, kun muun yleisö joukossa ollut tuntematon kaveri näytti meikäläiselle peukkua Carcass -paidassa. Kummallakin oli naama onnellisesti virneessä. Taidettiin olla molemmat myös kevyessä nousussa. :) Vai olikohan nuo paidat meillä toisinpäin? Ei enää muista... Kummatkin kuitenkin diggailtiin silloin soittavasta jazz-bändistä jossa oli myös hyvänkuuloinen naislaulaja.

Potin kuitenkin räjäytti illan viimeisenä esiintynyt bändi, joka soitti Deep Purplea. Purplen biisit soitettuna moderneilla soundeilla ja hieman raskaammalla otteella oli nannaa korville. Kitaristillakin oli magee Paul Reed Smithin -keppi josta lähti mureat soundit. Laulajakin oli tosi hyvä. Black Night kuulosti aivan fantastiselta ja se on siitä lähtien ollut Purplen osalta oma suosikkibiisi.

Tuo oli tosi kova musiikki-ilta. Vieläkin muistan sen fiiliksen.
 
David Lee Roth Skyscraper kiertueella Hesassa Steve Vain kanssa. Olin lattialla jossain takaosassa ja yhtäkkiä Dave ilmestyi ihan lähelle nyrkkeilykehään, kuten just like paradise videossa. Melkein pystyin lyömään kättä hänen kanssaan...

Toinen kova muisto on Ozzy Zakk Wylden ja Geezerin kanssa No rest for the wicked kiertueella. Ozzy oli nakit ja muusi tilassa, mutta bändi oli iskussa. Lämppärinä oli UDO, jolle joku heitti lavalle lipun, jonka Udo esitteli yleisölle ja siinä luki, että Udo on paska 😛
Samaisella lee rothin keikalla 1988 ja itsekin ihmettelin mihin se david oikein hävisi lavalta. No siellähän se veteli jabeja keskellä kehää. Tais surffailla myös yläilmoissa laudan päällä jos oikein muistelen
 
Vaikuttavin ja rakkain keikkamuisto liittyy itselläni aikuisikään (20v). Neil Young with Booker T and The MGs jäähallissa 1993. Orkesterin saundi ja meno vaan oli jotain mitä en aikaisemmin ollut kuullut ja tuskin myöhemminkään. Ehkä aika kuultaa muistot mutta oli se hieno keikka. Pearl Jam lämmitteli.

Ajankuvaa:
Oliko tämä se keikka, missä vahva suomalainen nuottiöljy (lue: nelosolut) yllätti Pearl Jam'n laulajan?
 
Ruisrock 2011 prodigyn keikka, oltiin pojan kanssa katsomassa ja maa tärähteli jalkojen alla kun yleisö tamppasi rajusti. Muutenkin oli hieno keikka ja parasta seuraa
 
Satuin joskus ysärin lopulla Jyväskylän Länsipuostoon kun sielä oli keikalla itselleni sillon vielä vieras Tasavallan Presidentti. Se oli erikoinen kokemus ja nyttemmin mietin että onkohan tuota rapahtunu vai näinkö unta. Voiko kukaan vahvistaa että noin 98 tuommonen ois ollu.
 
No niitähän on ihan kauheasti, kun on vuodesta 1981 kiertänyt periaatteessa useimmat raskaamman rokin keikat, mitä Hellsingissä on ollut. Ja jokunen tullut käytyä katsomassa Tukholmassakin. Ja siinä sivussa "vähän" jotakin muutakin.


Ei missään järjestyksessä, mutta otetaan nuo kolme kärkeen.

Robert Plant 1990 Lontoon Hammersmith Odeonissa Manic Nirvana-kiertueella.
Näki ensimmäistä kertaa oman "jumalansa" vieläpä vetämässä ehkä Zeppelinmäisimmän soololevyn tuotantoa.
Roope Läntti (Mauri Kunnaksen mukaan) on tullut sen jälkeen nähtyä useamman kerran eri paikoissa.

Page & Plant 1995 Tukholmassa Ei nyt ihan parhaasta päästä, Upsalan Sinfoniaorkesteri oli aika huono, mutta olihan tuo duo yhtä aikaa lavalla!

Tres Coyotes Savoy-teatterissa Hellsingissä 2017. Mukana suomalaiset Magnus Lindberg ja Anssi Karttunen ja bassossa ja mandolinissa joku John Paul Jones. Silkkaa improa ensi sekunnista, MUTTA Jonesy 5 metrin päässä edessäni soittamassa livenä!!!

Sitten tulisi varmaan ainakin 50 keikkaa esimerkiksi nimiltä Rush, Sade, Dio, Whitesnake, Deep Purple, IrMa, Sting, Steely Dan, Toto, Pink Floyd, Genesis ja lista jatkuu....

Paras HLS on ollut Pride & Glory Tavastialla 1994 kokonaista 35 markkaa! Jannut soittivat koko levyn ja vanhoja standardeja yli 2 tuntia.
Sitten vielä ne lähes 50 Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus ja Timon sooloaikaista keikka, jotka on kierretty yhdessä pojan kanssa. 9 vanhasta Lauri on bändistä digannut ja homma jatkuu edelleen. Hienoin kokemus oli kun herrat pyysivät muutama vuosi sitten meidät spiikkaamaan heidät Lutakon keikalle lavalle.
 
Radiohead Huvilateltassa 1995.
Kateellinen!

Radiohead Globenissa Tukholmassa... taisi olla 2017
Bonnie 'Prince' Billy Tavastialla on paras kokemus ikinä.
Mark Lanegan & Duke Garwood Nosturissa.
The Cult Provinssirokissa 1986
Sigur Ros pariin otteeseen, Kultsa ja Hjalliksen hjalli.
Nick Cave Kulttuuritalolla
Wilco samasssa paikassa
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös