booyaa76 sanoi:
Unicon jo testasin ... Samaa koulukuntaa
Mielenkiintoista. Saattaisin siis tykätä Primalunan äänestä, koska Unico tarjosi minulle soinnin, jota en osaa nauttimatta kuunnella. Itse asiassa tein realismitarkistuksen eräällä kaiuttimilleni sopivaksi mainostetulla ja muutoinkin hyväksi kehutulla jonkin verran kalliimmalla integroidulla, ja se jäi auttamatta kakkoseksi Unicolle. Pääsin vertailemaan kotonani rinta-rinnan. Isoin ero oli ikäänkuin itse musiikissa: Unicolla soitto kulki ja vei mennessään - kaikki kuulosti aidolta ja oikealta. Kilpaileva laitos tuotti ääniä s.e. kaikki oli kyllä periaatteessa hyvinkin kohdallaan, mutta tuntui kuin soittajat ja laulajat vetäisivät vähän väkisin, ja että lopputulos olisi vielä jollakin tapaa syntetisoitukin. Millä soinnin osa-alueella siis koin Unicon paremmaksi tai ylipäätään hyväksi? Ovatkohan luonnollisuus, kuuntelun helppous, aitous ja mukaansatempaavuus hifipalstalle sopivia termejä? Vaikka ei tämä helppoa ole, kun jalka tuppaa vispaamaan musiikin tahtiin tässä tietokoneenkin ääressä.
Uskaltaisikohan sitä joskus ottaa Primalunaa kuunneltavaksi, jos sillä siis on samankaltainen ääni? Parempi varmaan jättää ottamatta, mutta tästä ketjusta tuli tämän Booyaan kommentin myötä mielenkiintoinen itsellenikin.
Mika K sanoi:
se isompitehoinen SE on joidenkin lähteiden mukaan hukannut matkalla jotain soundistaan,
Tämä on jännä homma, sillä myös Unicosta derivoitu P on haukuttu "liian paljon" perusmallia heikommaksi lehdistössä, ja uutukainen Secondo lähes heikoksi... Unico on mallina varsin vanha, mutta nämä jutut kait selittävät tuotannossasäilymisen.
Booyaa,
Mikä on vahvistinvaihdon takana? Vaihtelunhalu on toki erinomainen peruste moneen asiaan, ja laitepäivitykset lienevät olennainen osa tätä hifi-juttua, mutta... Olen utelias.
Jälkikirjoitus sanojani loiventamaan, jotta harmonia säilyy:
Booyaan kaiuttimia en tunne, enkä sen puoleen henkilöäkään, ja halutessaan satunnainen lukija saa lukea kommenttini tykönään minulta lupaa erikseen pyytämättä pelkkänä kärjistyksenä, mutta joka tapauksessa se on vain ja ainoastaan oma kokemukseni, omilla vehkeilläni ja levyilläni, omien referenssieni ja preferenssieni piiskaamana, rajallisella laitteiden vertailukokemuksella, musiikista enemmän nauttijana ja kokijana kuin yksittäisten äänellisten piirteiden analysoijana saaden, hifiin alkujaankin musiikinkuuntelun kautta törmänneenä pikemminkin kuin laitteiden vuoksi asiaan ihastuneena, ja tämän tähden tässä yhteydessä kakkoseksi jääneen vahvistimen tässä kirjoituksessa anonyymiksi jättäen.