Pieniä DIY-aiheisia kysymyksiä

Ei tuo win nyt ihan s..tanasta minulle ole. Joskus vain tottui linukan tapaan hoitaa asiat. Kuten jo aiemmin totesin, sillä pohjalla mennään mikä pitää homman varmimmin toiminnassa ja ei tule sovitus ongelmia laitteiden tai softien suhteen.

Tämän verran ajattelin olevan tähän vähän yleisempään ketjuun hyvä kysäistä, josko muitakin asiaa hautoneita olisi ollut näöllä.
 
Ei mitään hajua mikä on linukan tapa hoitaa asiat muuten kuin Androidina. Käyttis on yhdentekevä/näkymätön alusta 1-2 tasoa sovellusten alla. Sovellukset ja laitetuki määräävät koneen hyödyllisyyden ja käytettävyyden. Tässä huoneessa on nyt viisi läppäriä Win 10:llä. Tasan kerran on kone mennyt sekaisin, ja sekin ubuntun asennusohjelmaa ajaessa. Yksi noista olisi vamaan linux, jos sillä olisi itselle edes jotain arvoa.
 
Niin, nuo vanhat muistot kumpuavat winkkarin Me, Vista... ajoista. Laitteet ja käyttö oli silloin ehkä hieman toista kuin nykyään ja kuten jo totesin, sillä mennään mikä toimii tähän hetkeen ja tarpeeseen parhaiten. Eli winkkari 10 on nyt pohjana ja sen päälle lähden läjäämään tarvittavat ohjelmat niin pääsee opettelemaan mittaamista. Ja sen perään jakarin suunnittelua...kunhan mittauksiinsa saa pitävän rutiinin ja niihin voi luottaa.
 
Tässä suunnitteille kesäpäivien ajan vietteeksi pientä kaiutinprojektia. Ajatuksena tosiaan lähtökohtasesti vaihtoehto bissen kittaamiselle ja budjetti sen mukainen (jää rahaa siihe bisseenki aina sillontällön). Tarkotus siis värkkäillä jonkinäkösesti ykstie-laajakaista härpäkköö. Jos sattuu onnistumaan ni menee ehkä television kaveriks...
Ite kysymykseen, ku suunnittelen tarviketilaust: tarviiks tollanen laajakaista ittensä ja terminaalien väliin jotain? Vai voinko vetästä piuhat terminaalista suoraan elementtiin?


Siinä vielä elementti, mitä meinasin hyödyntää (jos sillä on merkitystä).
 
kun ~alle sentti reunaan niin saattaa päälimmäinen viilu irrota (tikkuja tai pieniä palasia) jos käyt ahnehtimaan huonolla terällä. Pistosahan kanssa käy oikeastaan aina. Hiljaksiin kun vetelee hyvällä terällä niin saattaisi kestää ihan muutaman millin päähän. Jos lähtee tikkuja ne yleensä jää siihen tököttämään pystyyn ja saa liimalla takas kiinni.
 
Ajatuksissa on kaiuttimien rakennus ja oikeastaan visuaalisen muodon ja äänellisen muodon yhdistäminen, eli suomeksi; yrittää tehdä niistä edes jotenkin nätin näköiset...

Viistettyä reunaa on etulevyyn tulossa, mutta mitä raati on mieltä; kannattaako pyöristää reunat vai pitää tiukka kulma?

Toinen ja tämä on omituinen kysymys; onko mitään hyötyä, että etulevy on pehmeää tai jopa ääntä absorvoivaa materiaalia vaikka muoto olisi normaali, saavutetaanko tästä mitään hyötyä vai tarvitseeko kaiutin oikeasti etulevyn kovana materiaalina heiastuksien takia?

(Huomaa, että en tiedä tästä aiheesta mitään ja kysymys voi siksi olla "tyhmä")
 
kannattaako pyöristää reunat vai pitää tiukka kulma?
Kannattaa yleensä pyöristää tai viistää isohkolla r:llä r=12-20mm tjsp.
Diffraktio vähenee korkeammilla taajuuksilla jolla on yleensä positiivinen vaikutus kuultavaan ääneen ja lisäetuna saadaan vielä ehkä parempi ulkonäkö.

T: Vesku
 
Kannattaa yleensä pyöristää tai viistää isohkolla r:llä r=12-20mm tjsp.
Diffraktio vähenee korkeammilla taajuuksilla jolla on yleensä positiivinen vaikutus kuultavaan ääneen ja lisäetuna saadaan vielä ehkä parempi ulkonäkö.

T: Vesku

Millä taajuusalueella viistettyjä reunoja on yleensä tehty, eli subwooferille tuskin kannattaa viisteitä tarjota?
 
Millä taajuusalueella viistettyjä reunoja on yleensä tehty, eli subwooferille tuskin kannattaa viisteitä tarjota?
Ei vaikuta subin ääneen, mutta jos haluaa yhtenäisen visuaalisen ilmeen, niin ei siitä haittaakaan ole.
 
tjoo pyöristyksillä yleensä haetaan apua diffraktioon liittyviin asioihin. Tässä yhteenvetoa mitä mie olen asiasta oppinut. Korjatkaa jos missä menee metsään tai tarvitaan lisätarkennusta.

Diffraktio meinaa tässä tapauksessa, että etulevyä isommat äänen aallonpituudet taipuu kotelon sivuille ja taakse ja taajuuden noustessa yhä suurempi osa taakse taipuvasta äänestä myös siroutuu samalla siitä etulevyn kulmasta muodostaen uuden äänilähteen. Elementistä säteilevä suora ääni ja etulevyn reunasta (viiveellä) säteilevä ääni muodostaa erilaisia ongelmia eri kulmiin etuvasteeseen, eli kuuntelupaikalle (interferenssi). Diffraktion aiheuttamaa interferenssiä kuunteluakselilla ei pysty korjaamaan jakosuotimessa tai EQ:lla ilman että vaste vastaavasti kärsisi muihin kulmiin, ts. ongelma ei juurikaan näy kaiuttimen tehovasteessa ja EQ käytännössä pahentaa asioita*.

Etulevyssä oleva elementti säteilee ääntä sivuille (etulevylle) suurinpiirtein elementin halkaisijaa pidemmillä aallonpituuksilla, ja suuntaa ääntä enemmän eteenpäin tätä korkeammilla taajuuksilla. Jotta viisteistä/pyöristyksistä ois kunnolla hyötyä niin melekeestä ihan elementin reunasta saapi lähteä pyöristys että se saadaan akustisesti tarpeeksi suureksi näihin mataliin aallonpituuksiin nähden. Kunnon hyöty pyöristyksestä vasta kun se on about samaa luokkaa kaiutinelementin säteen kanssa. Pienemmistäkin säteestä on osittain hyötyä, mutta koska elementti suuntaa yhä korkeampia taajuuksia niin hyöty vähenee sädettä nopeammin ja vaikutus on lähinnä kosmeettinen. Jos kotelon kylki on ihan elementin vieressä niin pyöristykset ei mahdu, eikä niistä olisi hyötyäkään koska ollaan ihan lähellä paljaan elementin/säteilijän omaa reunaa, eli diffraktio ominaisuuksia joista ei milloinkaan pääse eroon. Tästä ajatuksesta napattu karkia peukalosääntö sanoo etuvasteeseen ongelmia aiheuttavan reunaheijasteen alarajataajuuden määrittyvän etupaneelin pinta-alan mukaan ja ylätaajuuden säteilevän elementin säteen mukaan. Pointtina, että mitä enemmän etupaneelia on elementin ympärillä niin etuvasteen pilaavan interferenssin taajuuskaista kasvaa. Ongelma on siis lähinnä monialuekaiuttimessa diskantilla ja mahdollisella keskialue-elementillä, koska samassa etulevyssä mahdollisesti oleva isompi (basso)elementti aina määrää minimileveyden suorakaiteen muotoiselle etulevylle.

VituixCadin diffraktiosimulaattorilla tätä testailin ja ihmettelin. Mitä pienempi etupaneeli sen parempi interferenssin kannalta. Yleensä etulevyssä on erikokoisia elementtejä, jolloin viisteillä tai pyöristyksillä pystyy lieventämään interferenssiin liittyviä ongelmia vähentämällä tyhjän etupaneelin pinta-alaa. Nokkelimmat saattaa käyttää viisteitä ja pyöristyksiä hyödyksi vaikka kaiuttimen suuntaavuuden hienosäätöön, ja esim. kimmosto esitteli hienon niksin tehovasteen oikaisuun (patti jakotaajuuden alapuolella) elementtinen välistä etäisyyttä säätämällä.

* diffraktiohommat liittyy suoraan myös ns. bafflestep asiaan, eli yhä matalemmilla taajuuksilla isompi osa äänestä säteilee kaiuttimen taakse ja siten näkyy myös laskevana tehovasteena. Tällöin aallonpituuden on sen verran pitkiä että vaikutus on suurinpiirtein sama joka suuntaan jolloinka vasteen voi korjata EQ:lla. Etupaneelista halutaan joskus tietyn kokoinen, että bafflestep saadaan sopivalle taajuusalueelle ja EQ on helppo toteuttaa jakosuotimessa.

Tämän tarkempia jorinoita miul ei tästä ole ja asiat kerrottu ympärisäteilevät elementit mielessä, torvien kanssa vähän eri jutut. Nämä asiat on melko helppo tarkistaa mitauksin kunkin projektin protoiluvaiheessa ja hienosäätö sen mukaan mikä on tilanne ja mitä on hakemassa.
 
Viimeksi muokattu:
Noin minäkin sen ajattelin, eli tavallaan kannattaa irrottaa diskantti ulos kaiuttimesta. Pyöristys sinänsä ei sinänsä siis ratkaise mitään.

Miten sitten se, että koko etulevyn tekee absorvoivasta materiaalista, samaan tapaan kuin toisissa kaiuttimissa on vaahto muovi "este" diskantti ympärillä?

Onko tuohon "pattiin" jotain linkkiä?
 
Ongelmana on lähinnä justiin että suuret aallonpituudet. Korkeat suuntaa jo eteenpäin eikä absorboiva materiaali kamalasti vaikuta. Etulevylle päätyvät aallonpituudet on sen verran pitkiä että matskua saisi olla paksulti merkittävän vaikutuksen saamiseksi (hatusta arvio, kerrospaksuus > elementin säde /2). Vastaava ilmiö kuin pyöristyksien kanssa, eli paksu kerros hankala toteuttaa ja mitä enempi pienentää niin hyöty vastaavasti katoaa entistä nopeammin.

Diffraktio taitaa tarkemmin ottaen johtua siitä että etulevyn reunalla akustinen impedanssi muuttuu äkisti. Vastaavasti impedanssi muuttuu eri materiaalien rajapinnassa, eli absorboivan kerroksen kanssa rajapintoja olisi useampi: ilma / absorboiva materiaali / kiinteä etulevy ja sikäli kaikenlaiset ilmiöt vähän lievenee kun sama ääniteho taipuilee usemmassa kohdassa ja vaimenee osittain absorboivassa materiaalissa. Absorbointi tapahtuu käytännössä treblellä. Vastaavan ilmiön (vähemmän ääntä etulevyn reunoille) saa helpommin ja hallitummin aikaiseksi käyttämällä aallonohjainta elikkäs jonnin sortin torvea. Tötterön kanssa kannattaa tuoda jakotaajuus niin alas kuin mahdollista, uhraamatta ylintä trebleä mille laskee arvoa. Alempana sitten koittaa vältellä isompia ongelmia isoilla ympärisäteilevillä elementeillä ja pienillä etulevyillä, ellei ole tilaa säätää vielä isompien torvien kanssa. Joku minimaalinen kardioidikotelo torven alla ois tällöin looginen vaihtoehto ja jos tällä jo pääsee huoneen kokoisiin aallonpituuksiin niin sitten vaan ympärisäteilevää alle. Kaikki riippuu miten paljon jaksaa harrastaa ja mille asioille kokee arvoa, ei monikaan jaksa piitata diffraktiosta ja on ihan tyytyväisiä, koska muut asiat saattaa olla tärkeämpiä ja kaikki ite tehdyt jutut on muutenkin maailman parhaita :) Ihekkää ehtiny vielä kokeilemaan käytännössä, lähinnä opiskelun ja pohdinnan tuloksia nää miun tarinat.

Kimmoston tehovasteniksin eka maininta on ehken tässä ulkomaan foorumilla: https://www.diyaudio.com/forums/software-tools/307910-vituixcad-post6541438.html , aika usein siihen törmää nykyään kun jengi on alkanut lainailla hänen kirjoituksiaan. Epäilen että löytyy tästäkin foorumista.

ps. Tehovasteen patti ei nyt liity suoraan kulmapyöristyksiin vaan enempi elementtien kokoon ja samalla etulevykin vaikuttaa (erikokoisilla elementeillä on eri DI jakotaajuuden ympäristössä).

pps. ja nyt kun koitan lukea noita Kimmoston kirjoituksia niin saatanpa ymmärtää asian väärinkin hmmh. Ehkä hän ehtii oikaistaista asian, koitan tässä itekki opiskella, enkä levitellä väärää tietoa :) Muokkaus: kimmosto puhuu usein DI:n oikaisusta, joka on sama asia kuin tehovasteen oikaisu mikäli keskiakselin taajuusvaste on suora. Ihe kiinnitin huomiota elementtien välistä etäisyyttä säätäesssä VituixCAD:llä tehovasteeseen enkä DI, jotenka siitä tämä pieni sekoilu. Kimmostolla tarkempi ymmärrys asioista ja niiden tärkeydestä, jotenka tulkitkaa asia hänen viesteistään tai itse kokeilemalla.
 
Viimeksi muokattu:
eli tavallaan kannattaa irrottaa diskantti ulos kaiuttimesta. Pyöristys sinänsä ei sinänsä siis ratkaise mitään.
Auttaa ainakin äänikuvan hajoamiseen ja sen etäisyysriippuvuuteen, mutta pyöristyksen pitää olla riittävä. Perusdomelle minimi on luokkaa R35. Suurentamalla R:ää tilanne paranee entisestään. Monitie hanskataan muuttuvalla R:llä tai viisteen ja ison R:n yhdistelmällä. Tasaisen pinnan yläosa voi olla suorakaiteen muotoinen ja mahdollisimman pieni ellei R ole todella suuri.
 
Mitä vaimennusmateriaalia noihin kaiuttimiin on ollut tapana laittaa koteloon sisään?
 
Minä demppasin nyt kotelon seinät stp aero bomb 4mm bitumilla ja lisäksi vähän ewona "villaa".
 
minä oon hakenu kangaskaupasta ihan perus vanua jolla täyttänyt silleen suurinpiirtein täyteen kotelot, mulla kun on aina suljettuja, ei tarvitse miettiä refleksiputken ympäristöä yms.
ewona on varmasti myös toimivaa tavaraa.
 
Vielä en tiedä voiko kyseistä laatikkoa pitää avonaisena, mutta todennäköisesti, eli rakennusvillat jää pois laskuista.

Kuulostaako järkevältä?
1.bitumi seinään alle.
2. Jykevä puuvilla väliin (eli Astianpesukoneen ympärystä.)
3. Vanulevy, noin 5-10cm päälle.
 
Back
Ylös