Ongelmana on lähinnä justiin että suuret aallonpituudet. Korkeat suuntaa jo eteenpäin eikä absorboiva materiaali kamalasti vaikuta. Etulevylle päätyvät aallonpituudet on sen verran pitkiä että matskua saisi olla paksulti merkittävän vaikutuksen saamiseksi (hatusta arvio, kerrospaksuus > elementin säde /2). Vastaava ilmiö kuin pyöristyksien kanssa, eli paksu kerros hankala toteuttaa ja mitä enempi pienentää niin hyöty vastaavasti katoaa entistä nopeammin.
Diffraktio taitaa tarkemmin ottaen johtua siitä että etulevyn reunalla akustinen impedanssi muuttuu äkisti. Vastaavasti impedanssi muuttuu eri materiaalien rajapinnassa, eli absorboivan kerroksen kanssa rajapintoja olisi useampi: ilma / absorboiva materiaali / kiinteä etulevy ja sikäli kaikenlaiset ilmiöt vähän lievenee kun sama ääniteho taipuilee usemmassa kohdassa ja vaimenee osittain absorboivassa materiaalissa. Absorbointi tapahtuu käytännössä treblellä. Vastaavan ilmiön (vähemmän ääntä etulevyn reunoille) saa helpommin ja hallitummin aikaiseksi käyttämällä aallonohjainta elikkäs jonnin sortin torvea. Tötterön kanssa kannattaa tuoda jakotaajuus niin alas kuin mahdollista, uhraamatta ylintä trebleä mille laskee arvoa. Alempana sitten koittaa vältellä isompia ongelmia isoilla ympärisäteilevillä elementeillä ja pienillä etulevyillä, ellei ole tilaa säätää vielä isompien torvien kanssa. Joku minimaalinen kardioidikotelo torven alla ois tällöin looginen vaihtoehto ja jos tällä jo pääsee huoneen kokoisiin aallonpituuksiin niin sitten vaan ympärisäteilevää alle. Kaikki riippuu miten paljon jaksaa harrastaa ja mille asioille kokee arvoa, ei monikaan jaksa piitata diffraktiosta ja on ihan tyytyväisiä, koska muut asiat saattaa olla tärkeämpiä ja kaikki ite tehdyt jutut on muutenkin maailman parhaita
Ihekkää ehtiny vielä kokeilemaan käytännössä, lähinnä opiskelun ja pohdinnan tuloksia nää miun tarinat.
Kimmoston tehovasteniksin eka maininta on ehken tässä ulkomaan foorumilla:
https://www.diyaudio.com/forums/software-tools/307910-vituixcad-post6541438.html , aika usein siihen törmää nykyään kun jengi on alkanut lainailla hänen kirjoituksiaan. Epäilen että löytyy tästäkin foorumista.
ps. Tehovasteen patti ei nyt liity suoraan kulmapyöristyksiin vaan enempi elementtien kokoon ja samalla etulevykin vaikuttaa (erikokoisilla elementeillä on eri DI jakotaajuuden ympäristössä).
pps. ja nyt kun koitan lukea noita Kimmoston kirjoituksia niin saatanpa ymmärtää asian väärinkin hmmh. Ehkä hän ehtii oikaistaista asian, koitan tässä itekki opiskella, enkä levitellä väärää tietoa
Muokkaus: kimmosto puhuu usein DI:n oikaisusta, joka on sama asia kuin tehovasteen oikaisu mikäli keskiakselin taajuusvaste on suora. Ihe kiinnitin huomiota elementtien välistä etäisyyttä säätäesssä VituixCAD:llä tehovasteeseen enkä DI, jotenka siitä tämä pieni sekoilu. Kimmostolla tarkempi ymmärrys asioista ja niiden tärkeydestä, jotenka tulkitkaa asia hänen viesteistään tai itse kokeilemalla.
