Pieniä DIY-aiheisia kysymyksiä

IMG_6735.jpg
Sama juttu, mutta eri elementti. Yritin imurilla, muttei onnistunu.


Sent from my iPhone using Tapatalk
 
Gorilla teipillä korjaantu, tosin toisesta kupista lähti pala pintaa pois. Oma moka.. Kiitos vinkistä!


Sent from my iPhone using Tapatalk
 
Tuli vähän outo ongelma. Rakennussarjan ohjeessa on elementit lyhennetty, mutta en tiedä mitä ne lyhenteet tarkoittaa. Tulkiksiko joku ystävällisesti nämä lyhenteet:

TT - ?
TMT - ?
MT - ?
HT - ?
 
Tuli vähän outo ongelma. Rakennussarjan ohjeessa on elementit lyhennetty, mutta en tiedä mitä ne lyhenteet tarkoittaa. Tulkiksiko joku ystävällisesti nämä lyhenteet:

TT - ?
TMT - ?
MT - ?
HT - ?
Olisiko saksaa?
Tweeter - Hochtöner
Midrange - Mitteltöner
Bass mid driver - Tiefmitteltöner
Bass driver - Tieftöner
 
Olisiko saksaa?
Tweeter - Hochtöner
Midrange - Mitteltöner
Bass mid driver - Tiefmitteltöner
Bass driver - Tieftöner
Noin se täytyy olla, kun en mitenkään saanut englanniksi noista mitään järkeä, kun Vituixcadiin sijoitin elementit.
 
Onko kukaan mitannut tai pohtinut erikokoisten elementtien särökäyttäytymistä, siltä pohjalta, että suuntaavuuden kasvu vähentäisi särökomponentin kokonaisenergiaa, eli esim 15" elementin kolmas harmooninen 500-1500Hz alueella, jos on mitattuna etuvasteesta sama kuin vaikkapa 5" elementin, on särökomponentin kokonaissäteilyn teho kuitenkin huomattavasti pienenpi?

Paljon on ruvettu kiinnittämään huomioita suuntaavuuden vaikutukseen, pitäisikö myös särökäytökseen eri kulmiin kiinnittää huomiota?
Vastaan itselleni, särön syntymekanismi määrittää vahvasti sitä kuinka paljon energiaa se sisältää, puhekelan virta ja magneettivuon ongelmat kulkevat kartion akustisen suodin läpi, mutta vaikkapa reunuksen aiheuttama ei.
Siis pitäisi kiinnittää huomiota säröihin erisuuntiin jos halutaan ymmärtää äänenlaatua paremmin.
Todellisuudessa keskeismodulaatiosärö on suuremmassa roolissa ja siellä ongelma on Purifin mukaan, että taajuus- tai amplitudisärö voivat antaa saman mittaustuloksen mutta kuulostaa täysin erilaiselta.
 
Minkä verran on merkitystä refleksiputken paikalla ja tyypillä?
Kopioitavassa kaiuttimessa olisi kaksi refleksiputkea etulevyssä korkeussuunnassa jonkin verran alareunasta ylöspäin. Onko merkittävä ero, jos putkien tilalle tekisikin kotelon alareunaan neliskanttisen kanavan? Vaihtoehtoisesti voisi putket tehdä kyljestä.
Syy muutokseen olisi puhtaasti ulkonäkö.
 
Refleksiputken paikalla on merkitystä ainakin kaksitiekaiuttimissa, sillä ne vuotavat keskiääntä kotelosta. Varsin monesta kaksitiestä näkyy mittauksissa keskiäänen "jolinaa", joten putken olisi hyvä olla taaksepäin. En näkisi niin suureksi ongelmaksi putkien vaihtamista kanavaksi, kunhan onnistuu pitämään viritystaajuuden samana. Laskukaavat eivät käsittääkseni toimi aina optimaalisesti ja kantikkaan kanavan viritystaajuus saattaa poiketa alkuperäisestä.
 
Minkä verran on merkitystä refleksiputken paikalla ja tyypillä?
Kopioitavassa kaiuttimessa olisi kaksi refleksiputkea etulevyssä korkeussuunnassa jonkin verran alareunasta ylöspäin. Onko merkittävä ero, jos putkien tilalle tekisikin kotelon alareunaan neliskanttisen kanavan? Vaihtoehtoisesti voisi putket tehdä kyljestä.
Syy muutokseen olisi puhtaasti ulkonäkö.
Olisi sellainen haitu, että innotolppa lattiakaiuttimen mallisessa pitäisi refleksiputki sijaita mieluummin jossain keskivaiheilla. Hyllykaiuttimen mallisessa se ei ole ihan niin tarkkaa.
 
Vastaan itselleni, särön syntymekanismi määrittää vahvasti sitä kuinka paljon energiaa se sisältää, puhekelan virta ja magneettivuon ongelmat kulkevat kartion akustisen suodin läpi, mutta vaikkapa reunuksen aiheuttama ei.
Siis pitäisi kiinnittää huomiota säröihin erisuuntiin jos halutaan ymmärtää äänenlaatua paremmin.
Todellisuudessa keskeismodulaatiosärö on suuremmassa roolissa ja siellä ongelma on Purifin mukaan, että taajuus- tai amplitudisärö voivat antaa saman mittaustuloksen mutta kuulostaa täysin erilaiselta.
Juuri näin.
Nämä ameerikan foorumit on täynnä sitä THD toitotusta, arvioidaan elementtien paremmuutta pelkästään toisen ja kolmannen kertaluokan harmonisen särön perusteella, Vaikka IMD on todellisuudessa paljon korkeammalla tasolla. Toki IMD on vaikeampi mitata. Myös muut asiat, kuten varastoitunut energia ja elementin liikkeen mäntämäisyys vaikuttavat ääneen, näistä vain ei puhuta, katsotaan vain särökäyriä.
 
Mulla on Mission 770 kaiuttimet, joista olettaisin diskanttien ferrofluidin olevan haihtunut tähän mennessä. Hifitalolla olisi tarjolla vastaavat parit, mutta eikös noissakin sama asia mahdollisesti ole vaivana? Haihtuminen ei varsinaisesti käyttöä tarvitse. Sattuisiko jollainen olemaan kokemusta näistä tai vastaavista kaiuttimista? Tsekkasin nopeasti, että Seas 27TDC -malli olisi nesteetön malli ja ulkoisesti suht samankokoinen. Pienempää tehonkestoa lukuunottamatta myös ominaisuuksiltaan vastaava, sen mitä H211:n ominaisuuksista olen tietoinen. Olen katsellut hieman videoita tuosta nesteen vaihtamisesta ja vähän epäilyttää tuohon hommaan ryhtyminen, mutta jos olisi "varadiskantit", niin kyllähän sitäkin voisi sitten lämpimikseen kokeilla.
 
^Ainakin ne disut mitä itse olen aukonut ovat olleet helppo nakki. Ferrofluidit on olleet kokonaan poissa.

Ferrofluidi tasaa impedanssia jossain 1 khz taajuudella. Sillä on jossain isompi vaikutus ja jossain toteutuksessa pienempi vaikutus. Isommalla jakotaajuudella ferrofluidien vaikutus on pienempi.

Tältä foorumilta olen oppinut käytännön läheisen suhtautumisen turhaan tavaraan. Mitäpä jos kokeilet lirauttaa uudet ferrofluidit jos sille tuntuu? Jos menee rikki, niin sen jälkeen sitten spekulaatio, että mitäs nyt?

Edit. Kaikissa disuissa ei ole ferrofluidia uutena. Jotkut tulee siis ihan tarkoituksella ilman.
 
Mitäpä jos kokeilet lirauttaa uudet ferrofluidit jos sille tuntuu? Jos menee rikki, niin sen jälkeen sitten spekulaatio, että mitäs nyt?
Sinänsä haluan pitää ainakin yhdet toimintakuntoiset kaiuttimet käytössä, mutta sattumoisin mulla onkin tällä hetkellä, kun ei kukaan niitä ole poiskaan ostanut. Taidanpa laittaa litkut tilaukseen ja testailla.
 
Viimeksi muokattu:
maalarinteipillä onnistuu putsaus parhaiten.sitten vaan varovasti kaataa nestettä rakoon.se tasoittuu itsestään.ei kannata laittaa aivan täyteen.
 
Back
Ylös