KariFS
Hifiharrastaja
Ok, kiitokset. Onko väliä laitetaanko polyesteriä vai polypropyleenia?
-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
Pieniä DIY-aiheisia kysymyksiä / elektroniikka yms.
- Keskustelun aloittaja tumppi776
- Aloituspäivämäärä
Polyester on muovikonkista huonoin säröjen kannalta mutta tämäkin kuten elkot, on muita huonompi käytännössä vain suodatuskaistalla, jos siis on filtterissä. Jos kyse on DC-erotuksesta niin elko on yhtä hyvä kuin muovikonkat. Elkon vaan pitää olla iso.
Kytkiksessä mihin viitattiin tuo lähdön konkka ilmeisesti on ajateltu olevan bipolaarinen elko. Noin pieni vaan on säröjen kannalta huono tai riippuu kuormitusimpedanssista. Jos kuorma on 100kohmia niin tuokin käy. Itsellä on riaan lähdössä muistaakseni 2x 220uf miikat vastakkain. Se on käytännössä läpinäkyvä esivahvistimen kuormituksella. vaihtamalla se muovikonkaan en saisi mitään hyötyä.
Sitten tulee vielä se terve järki. Äänilevyn ja rasian särö bassoilla on kaikkiin konkkiin nähden suuri joka tapauksessa ja niin on kauttimienkin. Tästä vinkkelistä 2.2uF bipolaarielkon särö tuossa pisteessä on täysin merkityksetön. Pistä kuitenkin joko muovikonkka tai vähintään 25uF bipolaarinen (tai kaksi vähintää 47uF miikat vastakkain sarjaan)
Viimeksi muokattu:
KariFS
Hifiharrastaja
Tuon kokoluokan bipolaarielkoja taisi jokunen jo olla nurkissa, ellen väärin muista, jospa laitan semmoiset.
Pappis
Hifiharrastaja
Mikäs voisi olla vikana kuvan kytkennässä? Potilas on Sony CD, analogia-asteet, vaihdettu konkat ja oparit (OPA1656).
DC-arvot oparien tuloissa kuvan mukaiset, mutta IC305 ja IC315 lähdöissä 3-6 V?! Käyttöjännitteet ok, kytkennät ok, komponentit ja juotokset tarkistettu, ei ylim. siltoja, tms.
DC-arvot oparien tuloissa kuvan mukaiset, mutta IC305 ja IC315 lähdöissä 3-6 V?! Käyttöjännitteet ok, kytkennät ok, komponentit ja juotokset tarkistettu, ei ylim. siltoja, tms.
Liitteet
Kyllä toi lähinnä viittaisi siihen että syöttöjännitteissä olisi häikkiä. Onko varmasti mitattu IC:n jaloista? Toki voihan piiri olla vikaantunutkin.
Jos kerran lähdöissä on positiivinen DC-jännite niin ensimmäisenä varmistaisin että piiri saa negatiiviven syöttöjännitteen.
OPA1656 on erinomainen opari mutta tuossa vanhassa soittimessa saattaa olla pari haastetta:
- NJM opari on hiukan epätavallisessa kotelossa. Onnistuihan juottaminen siten ettei jalkoihin tullut oikosulkuja mihinkään? Tiedän, varsin epätodennäköistä (etenkin kun asia oli jo tarkistettu) että sama ongelma olisi kaikkien kohdalla mutta piti nyt varmistaa.
- Kytkennässä ei näy opareille kunnon bypass-konkkia, vain 10 uF elkot jotka on jaettu useammalle oparille. OPA1656 tarvitsee ehdottomasti 100 nF kerkot suoraan käyttöjännitepinneistä GND:hen tai vaihtoehtoisesti ainakin käyttöjännitepinnien väliin. Nämä pitää olla oparipakettien lähellä, mahdollisimman lyhyillä johdoilla tai parhaassa tapauksessa pintaliitokset suoraan oparin jalasta GND-tasoon jos sellainen piirikortilla on.
EDIT: Veikkaan siis että OPA1656 värähtelee jollain isohkolla taajuudella mikä näkyy erikoisena DC-jännitteenä lähdöissä.
Viimeksi muokattu:
Kyllä mutta korjauskin saattaa olla hyvin helppo. OPA1656 on melkein 4 kertaa nopeampi opari kuin alkuperäinen ja vaatii tehokkaammat bypassit käyttöjännitteisiin sen vuoksi. Muuten se on varsin helppokäyttöinen ja ennustettava käytökseltään.
Okei, nyt vasta tajusin ettei kyse ollutkaan kuvan kytkennästä vaan sitä olikin modattu jotenkin. Olet hyvinkin todennäköisesti oikeassa eli on käytetty kytkentään soveltumatonta komponentia.
Pappis
Hifiharrastaja
Mittailin tarkemmin. IC315 käyttöjännitteet ±7 V kuten pitääkin. Lähdöissä n. +4,5 V mutta kaikissa tuloissa n. +3,6 V (negat.puolella hieman enemmän). DAC:lta DC on +2,6 V josta jää jännitejaon jälkeen +0,8 V oparin tuloihin. Eli opari syöttää DC:tä piiriin kaikista jaloista? Pakko se on olla rikki...
Sama juttu IC305, käyttöjännitteet ok. Muutoin vähän eri jännitteet tuloissa (välissä olevasta konkasta huolimatta) mutta negat.puoli jälleen 10-20 mV suurempi ja silti lähtö posit. +6 V. Rikki sekin?
Vaihdoin oparit pintaliirososista ekana, sen jäljeen vasta muita, lienee ESD rikkonut?
Viimeksi muokattu:
Pappis
Hifiharrastaja
Kaikki oikein. Muuttaisiko värähtely myös posit.tulon jännitteitä?
En tiedä mutta jos mittaat esimerkiksi yleismittarilla niin et näe värähtelyä vaan sen vaikutukset mittarin kykyjen osoittamalla tavalla.
Sormikoe ilmaisee värähtelyn
Jos minulla on joku pienjännitepiireissä oleva aktiivinen komponentti alkanut syystä tai toisesta värähdellä, niin tietysti olen ensin katsellut piirin toimintaa oskilloskoopilla. Usein pientaajuuspiireissä syntyvät RF-värähtelytkin ovatkin sen verran pienellä taajuudella, että suhteellisen hitaallakin oskilloskoopilla ne saa esiin. Aina näin ei kuitenkaan ole. Nämä RF-värähtelyt ovat siinä suhteessa kiusallisia, että vahvistinasteen DC-toimintapiste voi niiden seurauksena muuttua mihin suuntaan tahansa. Vahvistinaste käyttäytyy siis ihan epämääräisesti.
Jos vahvistimen DC-käyttöjännitteet ovat alle 25 - 30 V, niin silloin helpoin tapa sammuttaa värähtelyt on ottaa tukeva sormiote värähtelevästä vahvistinasteesta. Kokemukseni mukaan RF-värähtelyt helposti sammuvat, kun sormen laittaa kiinni folioihin ja komponentin juotospisteisiin. Ihmisen sormi on niin häviöllistä ainetta, että RF-värähtelyt yleensä sammuvat, koska piirissä olevien reaktanssien Q-arvot tulevat riittävän pieniksi. Jos RF-värähtely on aiheuttanut DC-jännitetasojen muutoksia piirissä, niin tukeva sormiote yleensä palauttaa DC-tasot normaaleiksi. Värähtelytapauksissa tämä pikakoe kannattaa ensin tehdä, vaikka kunnollinen oskilloskooppikin olisi käytettävissä.
Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
VAROITUS
Esittämääni sormikoetta voi turvallisesti käyttää vain sellaisissa transistorivahvistinasteissa, joiden käyttöjännite on alle 25 - 30 V.
Putkivahvistimissa sormikoetta ei missään nimessä saa tehdä, sillä korkeat anodijännitteet saattavat tehdä sormenpäät kipeiksi. PAHIMMASSA TAPAUKSESSA SAATTAA LÄHTEÄ HENKIKIN.
Jos minulla on joku pienjännitepiireissä oleva aktiivinen komponentti alkanut syystä tai toisesta värähdellä, niin tietysti olen ensin katsellut piirin toimintaa oskilloskoopilla. Usein pientaajuuspiireissä syntyvät RF-värähtelytkin ovatkin sen verran pienellä taajuudella, että suhteellisen hitaallakin oskilloskoopilla ne saa esiin. Aina näin ei kuitenkaan ole. Nämä RF-värähtelyt ovat siinä suhteessa kiusallisia, että vahvistinasteen DC-toimintapiste voi niiden seurauksena muuttua mihin suuntaan tahansa. Vahvistinaste käyttäytyy siis ihan epämääräisesti.
Jos vahvistimen DC-käyttöjännitteet ovat alle 25 - 30 V, niin silloin helpoin tapa sammuttaa värähtelyt on ottaa tukeva sormiote värähtelevästä vahvistinasteesta. Kokemukseni mukaan RF-värähtelyt helposti sammuvat, kun sormen laittaa kiinni folioihin ja komponentin juotospisteisiin. Ihmisen sormi on niin häviöllistä ainetta, että RF-värähtelyt yleensä sammuvat, koska piirissä olevien reaktanssien Q-arvot tulevat riittävän pieniksi. Jos RF-värähtely on aiheuttanut DC-jännitetasojen muutoksia piirissä, niin tukeva sormiote yleensä palauttaa DC-tasot normaaleiksi. Värähtelytapauksissa tämä pikakoe kannattaa ensin tehdä, vaikka kunnollinen oskilloskooppikin olisi käytettävissä.
Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
VAROITUS
Esittämääni sormikoetta voi turvallisesti käyttää vain sellaisissa transistorivahvistinasteissa, joiden käyttöjännite on alle 25 - 30 V.
Putkivahvistimissa sormikoetta ei missään nimessä saa tehdä, sillä korkeat anodijännitteet saattavat tehdä sormenpäät kipeiksi. PAHIMMASSA TAPAUKSESSA SAATTAA LÄHTEÄ HENKIKIN.
Viimeksi muokattu:
48V on hyvä raja eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa onko putkonen vai ei. On putkivahvaimia 20-30V anodijännitteellä ja trankkukoineta +-110V kiskojännitteellä. Myös on trankkuesivahvistimia mistä löyty +100V.
Tämä on hieno harrastus on tuntemattoman laitteen kanssa aina varovaisena eikä mihinkään pidä koskea käsin turvallisuuden vuoksi eikä myöskään stattisen sähköpurkauksen vuoksi mikä vaikkei tapa, rikkoo laitteen.
Tämä on hieno harrastus on tuntemattoman laitteen kanssa aina varovaisena eikä mihinkään pidä koskea käsin turvallisuuden vuoksi eikä myöskään stattisen sähköpurkauksen vuoksi mikä vaikkei tapa, rikkoo laitteen.
Pappis
Hifiharrastaja
Yritän löytää jostain skoopin, lainaan tai omaksi.