medit
Hifiharrastaja
- Liittynyt
- 1.1.2009
- Viestejä
- 516
Varsinainen asiani on otsikon ”Mielipidekysymyksiä” alla. Sitä ennen on piiiitkä tylsä tarina, joka saattaa luoda valonsäteen siihen, mitä kysymyksilläni ajan takaa.
Oireisto
Edellisen monikanavakuumeen sain lääkittyä lukemalla Hifiharrastajien foorumia. Opin esimerkiksi, että samalla rahalla saan laadukkaampaa stereotoistoa.
Kuumetta alentavana tekijänä toimi myös tila, jossa stereoni tähän saakka ovat olleet. Sinne ei yksinkertaisesti voi sijoittaa useampaa kaiutinta.
Nykyään foorumista ei oikein ole lääkkeeksi. Esimerkiksi Kre:n blogi julistaa monikanavaisuutta jo otsikossaan.
Lisäksi minun on nyt mahdollista vaihtaa kuuntelutilaa.
Olen koettanut opiskella asiaa foorumin keskusteluista sekä tihrustellut laitekauppiaiden poistolistoja ja vähän uusiakin tuotteita.
Matalalla budjetilla pitäisi päästä jonkinlaiseen kuunteluelämykseen.
Viime perjantaina, liekö sään vai alkaneen loman aiheuttamaa, höyrähdin siinä määrin, että löysin itseni paikallisen hifikaupan kynnykseltä.
Asiantuntijan luo
Olen huomannut, että sukupuoleni edustajan, ainakin minun, kannattaa hifikaupassa esittää vielä tyhmempää kuin olenkaan.
Tällä kertaa ei ollut tarvetta: en ollut aikaisemmin kuullut musiikkia monikanavasetillä soitettuna, joten minua tyhmempi ei voinut olla.
Selitin kauppiaalle tilanteen: blondi (minun tapauksessani kuvaannollinen ilmaus) tahtoo kuunnella klassista musiikkia useamman kaiuttimen kautta, mutta ei tiedä mistään mitään. Kerroin, että ennestään minulla on stereo-viritinvahvistin (josta olen luopumassa) ja pari Hifi 12/2 – kaiutinta. Tulossa on käytetty Marantzin SACD-soitin, jonka pitäisi olla monikanavainen.
Minulla oli ennestään ajatus siitä, mitä etupään kaiuttimiksi ehkä tulisi, joten olin kiinnostunut enemmän vahvistinpuolesta. Selitin, että TV:n kytkeminen laitteistoon täytyy olla mahdollista, mutta painopiste on musiikilla. Kauppias halusi kuitenkin ensin tietää kaiutinsuunnitelmistani ja kaiketi hyvä niin. Nykyisten Hifi 12/2 liittäminen uuteen settiin olisi hänen mielestään haasteellista, minkä toki olen ymmärtänyt itsekin.
Niinä hetkinä käyntini rupesi muuttumaan opettavaiseksi.
Kaiuttimista
Referoin kauppiaalle foorumilla lukemaani: Etukanavien tulee musiikkikäytössä olla hyviä, sillä monella levyllä käytetään reippaasti myös keskikanavaa. - - - käytä kolmea identtistä etukanavaa. (jjahifi ketjussa ”Setti Blu-ray audio –käyttöön”)
Kauppias kysyi kokonaisbudjettia. Kerroin, mitä olin harkinnut etukaiuttimiksi. Niihin uppoaisi vähintään 1500 euroa. Kauppiaan mielestä kannatti kolmen etukaiuttimen sijasta satsata kahteen hyvään etukaiuttimeen ja kahteen hyvään, ehkä jopa etukaiuttimien kanssa identtiseen takakaiuttimeen. Sen keskikaiuttimen voisi sitten hankkia vaikka myöhemmin.
Hmm, kelasin, mitäs se jjahifi sanoikaan em ketjussa: älä sorru 4.1/4.2-setin käyttöön.
Sanoin, että kuulemma klasarileyvillä on keskikanavaan usein miksattu tärkeää informaatiota. Kauppias muistaakseni vastasi, että sen voi kytkeä pois päältä, jolloin informaatio jakaantuu muihin kaiuttimiin, enkä menetä mitään. Lisäksi hän sanoi, että tarvitsisin subbarin, koska esimerkiksi pianomusiikissa on todella matalia taajuuksia, joita pienet kaiuttimet eivät kunnolla toista. Sitten mentiin kuunteluhuoneeseen todentamaan tämä kaikki.
Näyte
Kaupassa ei oikein ollut klasaria kuunneltavaksi. No ei se mitään, minulla oli autossa Matthew Wittallin Leaves of Grass, jota olen sieltä täältä kuunnellut stereona (kolisee, väittää Kare Eskola). Kauppias syötti sen jollekin laitteelle, joka taisi hämmentyä SACD- levystä. Se oli lataavinaan tiedot kovalevylleen, mutta hävitti ne saman tien bittiavaruuteen. Stereo-setillä levyä ei siis päästy kuuntelemaan. (Minulle jäi hämäräksi, miksi olisi pitänytkään, mutta varmaan sillä oli tarkoitus demota jokin piirre.)
Blue ray-soitin sen sijaan hyväksyi levyni ja tunnisti sen monikanava-audioksi.
Sitä pianon helinää ja vyöryä!
Demo jatkui kytkemällä keskikaiutin pois päältä. Kuunneltiin myös pelkkiä takakaiuttimia ja pelkkää subbaria. Whittallin musiikki ei juuri tarjonnut sille soitettavaa. Ehkä levyn kakkosraita sopi kehnosti siihen tarkoitukseen. Tai ehkä bassokaiuttimen kytkennässä oli jotain pielessä. Stereonakin levyä soitettiin.
Lopuksi pyysin, että kytkettäisiin kaikki muut paitsi keskikaiutin pois päältä. Tässä taidettiin tulla sen äärelle, mitä olin koettanut alussa tuoda esille. Kauppias totesi, että ”sen täytyy olla erikseen mikitetty”, minkä jälkeen minä nielin hymyä ja hän jatkoi esittelemällä kaiuttimia.
Kauppiaan mielestä kuunneltaviksi olivat osuneet sellaiset kaiuttimet, jotka on suunniteltu minulle mieluista musiikkia varten (nauhadiskantit). Keskikaiuttimen (”makaavaa mallia”) oli määrä tuottaa mahdollisimman samanlaista ääntä kuin pääkaiuttimien. Kauppias ei enää kyseenalaistanut keskikaiuttimen tarpeellisuutta. Etu- ja takakaiuttimien samanlaisuudesta ei enää puhuttu, vaan hän myönsi, että vaikkapa vanhat Hifi 12/2 saattaisivat palvella siinä tehtävässä väliaikaisesti. Subbarista ei ehditty puhua. Ehkä kauppias ei kuitenkaan ollut muuttanut omaa mielipidettään, vaan näki, että hänen demonsa ei ollut pystynyt minun päähänpinttymiini.
Jatkohoito
Kauppias ei tainnut musiikin osalta olla täysin samalla aallonpituudella kanssani, mutta hän oli halukas palvelemaan. Hetki kuunteluhuoneessa teki minussa riehuvan tautibakteerin resistentiksi jokaiselle tietämälleni kuumelääkkeelle, mukaan lukien antibiootti nimeltä Budjettivaje. Vain radikaali hoito saanee taudin asettumaan ja elämän palaamaan raiteilleen.
Uusikin kuuntelutilani on pieni ja vaikea: Nelikulmainen alle 16 m2 huone puutalossa. Huoneen jokaisessa seinässä on reikä, joista kahdesta pitää päästä kulkemaan. Ovien välisessä nurkassa on lämmitysuuni. En ole keksinyt yhtäkään järkevää tapaa sijoitella kaiuttimia (paitsi stereolaitteistossa pitäytymisen, mutta kuumetauti estää sen vaihtoehdon). Materiaalitkin taitavat olla ongelmallisia, kivilattia ja lastulevyseinät. Katto on sentään Halltexia.
Hankinnoissa joutunen etenemään vahvistin edellä, koska nykyinen Harman Kardon saattaa poistua täältä jo ensi viikolla. Jokin vahvistin ihmisellä pitää olla! Etukaiuttimet tulisivat mahdollisimman pian sen jälkeen, mutta lopulliset takakaiuttimet vasta, kun tiedän mihin asentoon setti huoneeseen jää. Joskus aikojen päästä olisi SACD – taitoisen Blu Ray – soittimen vuoro.
Luulenpa, ettei minusta ole kiertämään hifiliikkeiden kuunteluhuoneita vertailujen merkeissä saati pyytämään kalustoa kotiini kuunneltavaksi. Se on ihan liian jännittävää ja hermoja raastavaa – ellen sitten saa värvätyksi jotakuta ”oikeaa” ihmistä näyttelemään puolestani asiakasta. Itse kulkisin perässä niuhottaen ulkonäköseikoista.
Niinpä koetan tehdä valinnat varman päälle ja etsiä sitten omia aikojani oikeat paikat kullekin kapineelle.
Mielipidekysymyksiä
Mikä alla esitetyistä kaiutinvaihtoehdoista voisi tulla kysymykseen musiikkiin painottuvassa kuuntelussa - vai voiko mikään?
1) Hifikaupassa kuulemieni pääkaiuttimien merkki oli DALI, mutta minulta meni ohi niiden malli (ehkä Dali IKON 6 MK2).
Keskikaiuttimen täytyi olla Dali IKON Vokal 2 MK 2 ja takakaiuttimien Dali IKON On-Wall MK 2.
2) Foorumilla olisi myynnissä Dalin vanhemman mallin etukaiuttimet.
3) Oma ajatukseni ”kolmeksi identtiseksi pääkaiuttimeksi ” olisi Forvoice 9.9.
Mitä silloin takakaiuttimiksi? Forvoicet myös?
Kuvittelen, ettei Forvoicen kanssa ainakaan kovin pahasti voi mennä pieleen. Olisi siis helppo vaihtoehto sille, että lähtisin jännittämään hifikauppoihin kaiutinvertailujen merkeissä.
4) Mitä sinä ehdottaisit etukaiuttimiksi 1500 euron budjetilla?
Mitä sanotte vahvistimista?
1) Hifikauppias suositteli Marantzin AV-viritnvahvistinta SACD-soittimen kaveriksi. Hänen ehdoton ehdotuksensa oli tämä.
2) Mitä häviäisin, jos hankkisin sen sijasta halvemman?
3) Oma ehdotuksesi ottaen huomioon että pääpaino on monikanavamusiikin kuuntelulla ja budjetti max 1000 euroa?
4) Entäpä käytetty? Mitä pitäisi ottaa huomioon? HDMI-liittimiä pitää olla, mutta kuinka paljon vähintään? Minkä ikäinen laite voi maksimissaan olla? Entä muuta?
[size=-2](Muuten, mikään Hifi Studioista ei ollut se kauppa, jossa kävin)[/size]
Oireisto
Edellisen monikanavakuumeen sain lääkittyä lukemalla Hifiharrastajien foorumia. Opin esimerkiksi, että samalla rahalla saan laadukkaampaa stereotoistoa.
Kuumetta alentavana tekijänä toimi myös tila, jossa stereoni tähän saakka ovat olleet. Sinne ei yksinkertaisesti voi sijoittaa useampaa kaiutinta.
Nykyään foorumista ei oikein ole lääkkeeksi. Esimerkiksi Kre:n blogi julistaa monikanavaisuutta jo otsikossaan.
Lisäksi minun on nyt mahdollista vaihtaa kuuntelutilaa.
Olen koettanut opiskella asiaa foorumin keskusteluista sekä tihrustellut laitekauppiaiden poistolistoja ja vähän uusiakin tuotteita.
Matalalla budjetilla pitäisi päästä jonkinlaiseen kuunteluelämykseen.
Viime perjantaina, liekö sään vai alkaneen loman aiheuttamaa, höyrähdin siinä määrin, että löysin itseni paikallisen hifikaupan kynnykseltä.
Asiantuntijan luo
Olen huomannut, että sukupuoleni edustajan, ainakin minun, kannattaa hifikaupassa esittää vielä tyhmempää kuin olenkaan.
Tällä kertaa ei ollut tarvetta: en ollut aikaisemmin kuullut musiikkia monikanavasetillä soitettuna, joten minua tyhmempi ei voinut olla.
Selitin kauppiaalle tilanteen: blondi (minun tapauksessani kuvaannollinen ilmaus) tahtoo kuunnella klassista musiikkia useamman kaiuttimen kautta, mutta ei tiedä mistään mitään. Kerroin, että ennestään minulla on stereo-viritinvahvistin (josta olen luopumassa) ja pari Hifi 12/2 – kaiutinta. Tulossa on käytetty Marantzin SACD-soitin, jonka pitäisi olla monikanavainen.
Minulla oli ennestään ajatus siitä, mitä etupään kaiuttimiksi ehkä tulisi, joten olin kiinnostunut enemmän vahvistinpuolesta. Selitin, että TV:n kytkeminen laitteistoon täytyy olla mahdollista, mutta painopiste on musiikilla. Kauppias halusi kuitenkin ensin tietää kaiutinsuunnitelmistani ja kaiketi hyvä niin. Nykyisten Hifi 12/2 liittäminen uuteen settiin olisi hänen mielestään haasteellista, minkä toki olen ymmärtänyt itsekin.
Niinä hetkinä käyntini rupesi muuttumaan opettavaiseksi.
Kaiuttimista
Referoin kauppiaalle foorumilla lukemaani: Etukanavien tulee musiikkikäytössä olla hyviä, sillä monella levyllä käytetään reippaasti myös keskikanavaa. - - - käytä kolmea identtistä etukanavaa. (jjahifi ketjussa ”Setti Blu-ray audio –käyttöön”)
Kauppias kysyi kokonaisbudjettia. Kerroin, mitä olin harkinnut etukaiuttimiksi. Niihin uppoaisi vähintään 1500 euroa. Kauppiaan mielestä kannatti kolmen etukaiuttimen sijasta satsata kahteen hyvään etukaiuttimeen ja kahteen hyvään, ehkä jopa etukaiuttimien kanssa identtiseen takakaiuttimeen. Sen keskikaiuttimen voisi sitten hankkia vaikka myöhemmin.
Hmm, kelasin, mitäs se jjahifi sanoikaan em ketjussa: älä sorru 4.1/4.2-setin käyttöön.
Sanoin, että kuulemma klasarileyvillä on keskikanavaan usein miksattu tärkeää informaatiota. Kauppias muistaakseni vastasi, että sen voi kytkeä pois päältä, jolloin informaatio jakaantuu muihin kaiuttimiin, enkä menetä mitään. Lisäksi hän sanoi, että tarvitsisin subbarin, koska esimerkiksi pianomusiikissa on todella matalia taajuuksia, joita pienet kaiuttimet eivät kunnolla toista. Sitten mentiin kuunteluhuoneeseen todentamaan tämä kaikki.
Näyte
Kaupassa ei oikein ollut klasaria kuunneltavaksi. No ei se mitään, minulla oli autossa Matthew Wittallin Leaves of Grass, jota olen sieltä täältä kuunnellut stereona (kolisee, väittää Kare Eskola). Kauppias syötti sen jollekin laitteelle, joka taisi hämmentyä SACD- levystä. Se oli lataavinaan tiedot kovalevylleen, mutta hävitti ne saman tien bittiavaruuteen. Stereo-setillä levyä ei siis päästy kuuntelemaan. (Minulle jäi hämäräksi, miksi olisi pitänytkään, mutta varmaan sillä oli tarkoitus demota jokin piirre.)
Blue ray-soitin sen sijaan hyväksyi levyni ja tunnisti sen monikanava-audioksi.
Sitä pianon helinää ja vyöryä!
Demo jatkui kytkemällä keskikaiutin pois päältä. Kuunneltiin myös pelkkiä takakaiuttimia ja pelkkää subbaria. Whittallin musiikki ei juuri tarjonnut sille soitettavaa. Ehkä levyn kakkosraita sopi kehnosti siihen tarkoitukseen. Tai ehkä bassokaiuttimen kytkennässä oli jotain pielessä. Stereonakin levyä soitettiin.
Lopuksi pyysin, että kytkettäisiin kaikki muut paitsi keskikaiutin pois päältä. Tässä taidettiin tulla sen äärelle, mitä olin koettanut alussa tuoda esille. Kauppias totesi, että ”sen täytyy olla erikseen mikitetty”, minkä jälkeen minä nielin hymyä ja hän jatkoi esittelemällä kaiuttimia.
Kauppiaan mielestä kuunneltaviksi olivat osuneet sellaiset kaiuttimet, jotka on suunniteltu minulle mieluista musiikkia varten (nauhadiskantit). Keskikaiuttimen (”makaavaa mallia”) oli määrä tuottaa mahdollisimman samanlaista ääntä kuin pääkaiuttimien. Kauppias ei enää kyseenalaistanut keskikaiuttimen tarpeellisuutta. Etu- ja takakaiuttimien samanlaisuudesta ei enää puhuttu, vaan hän myönsi, että vaikkapa vanhat Hifi 12/2 saattaisivat palvella siinä tehtävässä väliaikaisesti. Subbarista ei ehditty puhua. Ehkä kauppias ei kuitenkaan ollut muuttanut omaa mielipidettään, vaan näki, että hänen demonsa ei ollut pystynyt minun päähänpinttymiini.
Jatkohoito
Kauppias ei tainnut musiikin osalta olla täysin samalla aallonpituudella kanssani, mutta hän oli halukas palvelemaan. Hetki kuunteluhuoneessa teki minussa riehuvan tautibakteerin resistentiksi jokaiselle tietämälleni kuumelääkkeelle, mukaan lukien antibiootti nimeltä Budjettivaje. Vain radikaali hoito saanee taudin asettumaan ja elämän palaamaan raiteilleen.
Uusikin kuuntelutilani on pieni ja vaikea: Nelikulmainen alle 16 m2 huone puutalossa. Huoneen jokaisessa seinässä on reikä, joista kahdesta pitää päästä kulkemaan. Ovien välisessä nurkassa on lämmitysuuni. En ole keksinyt yhtäkään järkevää tapaa sijoitella kaiuttimia (paitsi stereolaitteistossa pitäytymisen, mutta kuumetauti estää sen vaihtoehdon). Materiaalitkin taitavat olla ongelmallisia, kivilattia ja lastulevyseinät. Katto on sentään Halltexia.
Hankinnoissa joutunen etenemään vahvistin edellä, koska nykyinen Harman Kardon saattaa poistua täältä jo ensi viikolla. Jokin vahvistin ihmisellä pitää olla! Etukaiuttimet tulisivat mahdollisimman pian sen jälkeen, mutta lopulliset takakaiuttimet vasta, kun tiedän mihin asentoon setti huoneeseen jää. Joskus aikojen päästä olisi SACD – taitoisen Blu Ray – soittimen vuoro.
Luulenpa, ettei minusta ole kiertämään hifiliikkeiden kuunteluhuoneita vertailujen merkeissä saati pyytämään kalustoa kotiini kuunneltavaksi. Se on ihan liian jännittävää ja hermoja raastavaa – ellen sitten saa värvätyksi jotakuta ”oikeaa” ihmistä näyttelemään puolestani asiakasta. Itse kulkisin perässä niuhottaen ulkonäköseikoista.
Niinpä koetan tehdä valinnat varman päälle ja etsiä sitten omia aikojani oikeat paikat kullekin kapineelle.
Mielipidekysymyksiä
Mikä alla esitetyistä kaiutinvaihtoehdoista voisi tulla kysymykseen musiikkiin painottuvassa kuuntelussa - vai voiko mikään?
1) Hifikaupassa kuulemieni pääkaiuttimien merkki oli DALI, mutta minulta meni ohi niiden malli (ehkä Dali IKON 6 MK2).
Keskikaiuttimen täytyi olla Dali IKON Vokal 2 MK 2 ja takakaiuttimien Dali IKON On-Wall MK 2.
2) Foorumilla olisi myynnissä Dalin vanhemman mallin etukaiuttimet.
3) Oma ajatukseni ”kolmeksi identtiseksi pääkaiuttimeksi ” olisi Forvoice 9.9.
Mitä silloin takakaiuttimiksi? Forvoicet myös?
Kuvittelen, ettei Forvoicen kanssa ainakaan kovin pahasti voi mennä pieleen. Olisi siis helppo vaihtoehto sille, että lähtisin jännittämään hifikauppoihin kaiutinvertailujen merkeissä.
4) Mitä sinä ehdottaisit etukaiuttimiksi 1500 euron budjetilla?
Mitä sanotte vahvistimista?
1) Hifikauppias suositteli Marantzin AV-viritnvahvistinta SACD-soittimen kaveriksi. Hänen ehdoton ehdotuksensa oli tämä.
2) Mitä häviäisin, jos hankkisin sen sijasta halvemman?
3) Oma ehdotuksesi ottaen huomioon että pääpaino on monikanavamusiikin kuuntelulla ja budjetti max 1000 euroa?
4) Entäpä käytetty? Mitä pitäisi ottaa huomioon? HDMI-liittimiä pitää olla, mutta kuinka paljon vähintään? Minkä ikäinen laite voi maksimissaan olla? Entä muuta?
[size=-2](Muuten, mikään Hifi Studioista ei ollut se kauppa, jossa kävin)[/size]