Jälleen kerran yhden kaapelikeskustelun "onko eroja vai ei" innoittamana tuli mieleen, että pitäisiköhän meidän lanseerata joku asteikko, jotta jokainen voisi laittaa vaikka siguun että millä "tasolla" on (ei huomioida levareita jotka on oma maailmansa) niin keskustelu kanssaharrastajien kanssa olisi helpompaa
Kuulen äänellisiä eroja ja uskon erojen olemassa oloon:
a) kaiuttimissa
b) vahvistimissa
c) cd-soittimissa/da-muuntimissa
d) analogisissa kaapeleissa (väli- ja kaiutinjohdot)
e) virtakaapeleissa ja filttereissä
f) vaimenninalustoissa tai muissa ns. twiikeissä
g) cd-pyörittäjissä tai muissa bittejä syöttävissä äänilähteissä
h) digitaalikaapeleissa
Kohdat f-h oli vaikea laittaa järjestykseen, mutta jos tuolla kaavalla mentäisiin, niin millä tasolla olet? Itse olen e-tasolla ja tasojen a-e mukaan olen laitteistoni koonnutkin. Minulle f-h on vielä tuntematonta aluetta kokemusten puutteen vuoksi.
a) Näissä olen aina kuullut eroja. Haasteena kaiuttimien kanssa on se että myös tila jossa niitä kuunnellaan vaikuttaa koettuun ääneen voimakkaasti. Käytännössä tämä tarkoittaa että kaiutinta ei voi perustella pelkkänä kaiuttimena vaan joutuu ottamaan huomioon myös sen ympäristön mihin se sijoitetaan.
b) Vahvistimissa olen aina kuullut eroja. Toisinaan suurempia eroja, toisinaan pienempiä. Muistikuvat harrastuksen alkutaipaleelta ovat sen verran hämäriä tai olemattomia että sen aikaisista laitteista on vaikea sanoa mitään. Mukaansatempaavinta ääntä olen kuullut putkivahvistimista, pelkästä toimintaperiaatteesta on vaikea vetää mitään johtopäätöksiä vahvistimen äänestä. Samoin kuin kaiuttimien kanssa pitää huomioida tila niin vahvistimen kanssa pitää huomioida käytetty kaiutin, enkä nyt tarkoita pelkästään triviaalia tehon tai virranannon riittävyyttä. Viime vuosina (?) olen kokeillut ainostaan kahta vahvistinta jotka yksinkertaisesti ilmaistuna vaan eivät "soineet" kaivatulla tavalla ja pari kappaletta jotka eivät oikein viihtyneet herkän kaiuttimen parina (kohina yms).
c) CD-soittimissa samoin kuin DA-muuntimissa on tietysti merkittäviä eroja. CD-pyörittimien vertailu on toistaiseksi jäänyt tekemättä. Varmaan itse muunninpiirikin vaikuttaa mutta /s-tuntumalta sanoisin että kyse on pitkälti analogiaosan eroista, ihan niinkuin muissakin vahvistinpiireissä. Joku itseänikin fiksumpi on joskus sanonut että virransyöttö on 30% äänestä, ainakin monessa ns paremmassa laitteessa laitteen sisäiseen virransyöttöön ja jänniteregulointiin on usein panostettu keskimääräistä enemmän.
d) Aikoinaan kuulin merkittäviä eroja välikaapeleissa jopa häiritsevässä määrin, häiritsevässä sikäli että taloudelliset realiteetit eivät sallineen "sen paremman" kaapelin hankintaa. Sittemmin asiat ovat hieman tasaantuneet eikä kaapelointi juurikaan ole käynyt mielessä. Toki noihin on joitakin tuhansia euroja jo hakattukin - pärjäillään näillä. Kaiutinkaapelit tai niiden valinta on sovitettava kaiuttimen kanssa tai tarkemmin sanoen koko laitteiston. Hyvä on toki hyvä mutta onko se tarjollaolevista paras siihen tilanteeseen, harkinnan arvoinen juttu. Tällä hetkellä kiinni on TSI-kaapelit jotka tein ylijäämämateriaaleista. Yllättäen niistä tuli oikein hyvin laitteistoon sopivat ja absoluuttisestikin vähintään kohtalaiset. Edelliset kaapelini olivat toki joltain osin paremman mutta niin voimakkaasti edellisille kaiuttimille optimoitu ettei ne nykyisten kanssa oikein olleet "kotonaan".
Yleisesti ottaen kaapelien erot ovat helpommin ymmärrettävissä suhteellisesti kuin absoluuttisesti. Vaihdetaan "vakio" narut johonkin muuhun, mihin suuntaan ääni muuttui? Näin voidaan iteroida kaapelien välisiä eroja ja laitteistoon sopivuutta. Ne vakionarut sopii ihan hyvin referenssiksi, näkeepähän missä niiden pahimmat pullonkaulat ovat ja mitä paremmilla/sopivammilla on saavutettavissa.
Kaapelit saavat keskustelussa usein suhteessa liian suuren huomion mutta se johtunee siitä että niitä on niin helppo kokeilla ja käyttää niitä myös korjaamaan tai kompensoimaan laitteiston ääntä johonkin suuntaan, sellaista perinteistä tweakkausta.
e) Virtajohdot olivat pitään ns vakiot. Sitten kun lähdin jotain muuta kokeilemaan niin asia oli selvä - ei paluuta. Virtakaapeleihin pätee kaikki mikä muihinkin analogikaapeleihin. Materiaalit, johdin ja eriste ja rakenne sekä liitimet vaikuttavat siihen miltä kaapeli kuulostaa. Kaapelissa on siten yhtäläisyyksiä kondensaattorien kanssa, samat asiat vaikuttavat lopputulokseen. Näissä olen päätynyt pitkälti saman valmistajan samaan malliin kuten välijohtojenkin kanssa. Virtafilttereistä on hieman ristiriitaista tietoa, suhtaudun varauksella positiivisesti. Nytkin jakotukissa on jokin radiotaajuussuodatin ja sellainen töpselimallinen rinnakkaisvaimennin. Uskoisin virransyötön haasteiden olevan jossainmäärin riippuvaista asuinpaikasta eli verkkosähkön laadusta.
f) Varsinaista vaimennusalustaa minulla ei ole. Pitäisin itse laitetelinettä kohtuullisen merkittävänä ja sellaiseksi se on suunniteltukin, omassa laitteistossani se on siis voimakkaasti vaimentava. Laitetassut jne ovat sikäli kiitollisia että ne ovat usein suhteellisen edullisia ja helppoja kokeiltavia, sopivuus sitten taas hyvinkin tapauskohtaista. Esimerkiksi levysoittimen alla kaksi 30mm graniittialustaa päällekkäin toimii paremmin kuin yksi, tämä ei kuitenkaan välttämättä päde kaikkien laitteiden osalta.
e) TBD. Olisihan minulla jonkinlainen mahdollisuus suorittaa empiiristä tutkimusta CD-pyöritin vs flac-tiedosto streamattuna NAS:lta vs Tidal-stream mutta oikeasti mieluumin käytän aikani kuuntelemalla musiikkia, tuli se sitten mitä vain mainitusta lähteestä. Kaikki niistä ovat antaneet vähintäänkin tyydyttävää ääntä.
h) Tämäkin on ns vaiheessa. Helppohan noita olisi kokeilla Ethernet-, USB- ja AES/EBU-kaapelit laitteistosta löytyy mutta sama vastaus kuiin edellä.
Mitä näistä vastauksista voi päätellä? Ehkä ei mitään tai sitten paljonkin, oli miten oli niin vastaukset yllä, olkaa hyvät!
