Mediahuone, ääneneristys ja akustointi.

^ Tätä ajatusta olen yrittänyt myydä myös itse. Tavoitteena olisi jotenkin saada tuo huone integroitumaan muuhun taloon luonnollisesti. Ts ovet olisivat pääasiassa auki kutsuvasti. Toki tuo panostus ääneneristykseen on täysin turha ellei ovi vastaa ollenkaan muuta rakennetta. Eli tässä on eri tekijöitä jotka sitten vaikuttaa siihen mihin lopulta päädytään. Parempi harkita siis tarkoin.
 
Mukava lukea, kun joku oikeasti toteuttaa noita parempia äänieristysratkaisuja. Tuon kruunaisi, kun ammatilainen vielä mittaisi lopputuloksen, tai mittaus ainakin toteutettaisiin standardin mukaisesti. Mutta (y) jo nyt.
 
Tänään käytiin puuhastelemassa levytysten saumaus itse. Pohjanauha alle ja massa päälle. Tila muuttui uskomattoman paljon kun kaikki oli saumattu. Kaiku on todella kova. Toisinsanoen tiivistyksellä valtava vaikutus. Läpivientien tiivistys pitää tehdä myöhemmin.

Huone on nyt kirjavan näköinen, koska muutamaa kipsilevy mallia ja muutamasta erästä. Ikkuna aukko vielä myös ummessa.

20201115_121603.jpg
20201115_131248.jpg
20201115_152232.jpg
 
Hyvä, että saumasit kuitenkin. Se on aivan ehdoton asia äänieristyksen kannalta.
Minun tietääkseni ei ole olemassa hyviä ratkaisuja, joilla saisi sekä hyvän äänieristyksen että hyvän akustoinnin yhdistettyä samaan rakenteen paksuuteen. Käytännössä pitää tehdä ensin äänieristys ja sen sisälle akustointi. Nyt kun sinulla on eristys kunnossa, niin akustoinnin ei sitten tarvitsekaan olla tiivis. Akustointivilloihin vuotaminen hallitusti paranta akustoinnin ulottuvuutta matalilla taajuuksilla. On valitettava tosiasia, että sillä rakenteen paksuudella, millä pystyit toteuttamaan eristyksen, et saa vielä kovin alas ulottuvaa akustointia.
Onko eristysmassa joustavaa, eli pääsevätkö rankaan kiinnitetyt levytykset edelleen heilumaan? Pitääkö äänieristyslevytyksen eteen jättää ilmarako ennen kuin jatkaa rakennetta akustonnilla? Tuntuisi, että jourirangan toiminta menisi pilalle, jos levyihin kiinnittäisi suoraan koolaukset akustointilevyjä varten.
 
Ymmärtääkseni jousirangan ensisijainen tarkoitus on eristää sisäseinä rungosta. Joustava rajapinta ehkäisee runkoäänien johtumista. Tuskin seinään kiinnitetty akustointi vaikuttaa merkittävästi asiaan. Toki lisämassa vaikuttaa seinälevyn ja jousirangan resonanssitaajuuteen.
 
Toki lisämassa vaikuttaa seinälevyn ja jousirangan resonanssitaajuuteen.
Siksi juuri pohdinkin asiaa. Eräässä alan tutkimusyksikössä vieraillessani opin, että resonassitaajuus on oleellinen parametri esim. lattian askeläänieristyksen kannalta. Resonanssitaajuuden alapuolella rakenne saattoi kääntyä jopa vahvistavaksi. Olivat aloittaneet kelluvalla lattialla, mutta sen resonanssitaajuus oli jäänyt liian ylös. Seuraavaan tilaan aikoivat käyttää elastomeerirankoja.
 
Viimeksi muokattu:
Mitenkäs tuossa olikaan tarkoitus toteuttaa ilmanvaihto? Sen enempää googlailematta muistan vaihtoehtona ainakin mutkittelevan putkiston, jonka mutkiin on laittettu villaa estämään mutkien läpi kimpoilu.
EDIT: Viestissä #3 olikin jo puhuttu IV:stä. Onko kanavissa vaimennus toteutettu yllä mainitulla tavalla, vai jollakin toisella?
 
Viimeksi muokattu:
Erittäin hyvä pointti! Rasiat ja läpiviennit pitäisi tiivistää. Olen nähnyt kuvia peltisistä bitumilla vaimennetuista rasioista äänieristysten yhteydessä.

Kannattaa käyttää pinta-asennettavia pistorasioita yms kalusteita, niin pääsee helpommalla. Tarvitsee silloinntiivistää vain kaapelin läpivienti.
 
Näkyy jousirangan toiminta romahtavan matalilla taajuuksilla.
katso liitettä 144528
Mistä tuo löytyi? Monesti virallinen tutkimustieto loppuu äänieristys- ja akustiikka-asioissa n.100Hz:iin. Ehkäpä askeläänitutkimus on pakottanut ulottamaan mittauksia alemmaskin.
Pitkällä tähtäimellä suosittelen kaikkia kotiteatteriharrastajia luukuttamaan subbareitansa kerrostaloissa ja rivitaloissa, jotta saadaan rakentamisstandardit ulottumaan 16.35Hz:iin asti. Ehkäpä ihmiset jo kolmannessa sukupolvessa pääsevät nauttimaan meidän istuttamista hedelmistä. ;)
 
Saumausaineena käytin Bostik acryl power flex massaa. Alla muutamia tietoja esitteestä. Sauma vaihtelee luonnollisesti hieman levytyksen toleransseista johtuen, mutta 10mm sauma oli speksattu tehtäväksi.

Sisäsaumamassa betoni-, puu-, kivi-, laatta-, kipsi ym. saumojen tiivistykseen. Ikkunoiden ja ovien ympärille, karmin ja seinän väliin. Katto- ja lattialistojen väliin mm. estämään ilmavuotoja. Käytä Acryl Power Flex -massaa venttiilien ja putkien läpivientien tiivistykseen tai seinän ja katon liitäntään täyttääksesi äänivaatimukset. 10 -12 mm paksuisella saumalla saavutetaan haluttu vaimennus (seinät 35-52 db), jos tiivistys tehdään molemmin puolin seiniä. Vaihtoehtoisesti tiivistys voidaan tehdä yhdeltä puolelta, ja seinälevyjen välinen tila täytetään mineraalivillalla. Äänimittaukset tehdään SS-EN ISO 10140-2:2010 mukaisesti ja mittaustulosten tulkinta SS-EN ISO 717-1:1997 mukaisesti. Liikkeen kestävyys +-15 %, luokka 12,5P. EN 15651-1:n mukaan

Seinien ja kattojen resonanssi taajuuksia laskin aiemmassa viestissä ja en niiden suhteen olisi huolissaan. Jyrkin liitteen data ei suoranaisesti vastaa omassa talossa olevaa rakennetta, koska tässä on nyt yläpohjassa erilainen ratkaisu kuin kuvassa. Itse tulkitsen tuossa kuvassa yläkerran lattian. Toisaalta ääneneristys suoraan yläpuolelle omalla kohdalla toissijainen vrt seinien eristykseen. Toki tärkeää eristää ääntä myös kantautumasta ulkoa sisäänpäin, jotta saa sen "noise floorin" alas. Lentomelu esimerkiksi sellainen epätoivottava.

Kirjotinkin jo tuohon tämän päivän aiempaan viestiin, että läpiviennit pitää vielä tiivistää ja nyt tarkennan, että mukaan lukien sähkörasiat. Teen tämän sitten kun sähkäri on käynyt kytkemässä, jotta välttyy turhalta tupinalta.

IV kanavissa on äänenvaimentimia useampia. En ole tarkemmin sitä puolta speksannut iv urakoitsijalle. Putkisto on kuitenkin toteutettu siten, että siellä on kulmaa ylös/alas ja sivuttain reilusti ennen seuraavia huoneita. Ei juuri nyt huoleta tämänkään toteutuksen taso.

Nyt siis ollaan hyvinkin vielä tässä äänieristys vaiheessa ja akustointiin taklataan erikseen myöhemmin. Alustavia mietintöjä ja suunnitelmia on jo tietenkin olemassa. Kattoon yhtenä vaihtoehtona on pvc katto siten, että tekisin ensin koolauksen "xxx"mm ja siihen "xxx"mm mineraalivilla, ja sen jälkeen tuo kyseinen perforoitu pvc. Suurin haaste tulee olemaan aivan varmasti matalat taajuudet, joten näihin olisi syytä löytää ratkaisut ensimmäisenä. Muut taajuusalueet tuskin tuottaa kovin suuria haasteita. Mutta näistä sitten myöhemmin lisää kun sen aika on.
 
Tuli tuplaovi asiaan liittyen idea. Jos laittaisit 2kpl normi palo-ovia. Palo-oven pintaan liimata listoituksen tms. joka muistuttaa talon muiden ovien ulkonäköä. Eli sileän palo-oven päälle ns. ”peilit” vai mitä ne muodot onkaan nimeltään.
 
^Kiitti ideasta. Haaste tässä on, että talon sisäovet on laakaovia piilosaranoilla. Eli jos samaa ulkonäköä tavoittelee, niin käytännössä pitää olla samanlainen ovi kuin muut. Tuplaovi ajatus on kovassa vastatuulessa toistaiseksi 50% äänestäjäkunnasta. Onneksi näillä asioilla ei ole kiire minun kannalta. Tavoitteena ei ole nopeasti valmis, vaan laadukkaasti tekeminen.
 
14-kertainen lakka vaan pintaan ja sitten kuuntelemaan innosoundia.
 
Back
Ylös