Media ja vinyyliharrastus

Voisiko joku jakaa tuon jutun tekstit sekä kuvan? Ei oo Hesaria tilattuna ja tuon maksumuurin taakse jää nämäkin.
 
^ Oli todella mielenkiintoinen, kiitos. Moni varmaan luulee että *säästää luontoa* enemmän kun striimailee musansa, mutta eihän se täysin totta vaikuta olevan.
 
Pontte91 sanoi:
^ Oli todella mielenkiintoinen, kiitos. Moni varmaan luulee että *säästää luontoa* enemmän kun striimailee musansa, mutta eihän se täysin totta vaikuta olevan.
Napsauta laajentaaksesi...

Tuolla suuren maailman foorumeilla kovasti tuntuivat kyseenalaistavan tämän artikkelin tiedot.
 
Tämä tulipalo taitaa olla kohtalaisen huolestuttava uutinen vinyylilevyjen valmistukselle :

"This place manufactured the acetate discs that mastering engineers cut the grooves on. Based on what I've read, there is one other supplier of lacquer discs."

"Vinyl records now in crisis: Apollo Transco Mastering lacquer plant is a total loss*"

https://forums.stevehoffman.tv/thre...stering-lacquer-plant-is-a-total-loss.928652/

Pertti
 
^Meinasin linkata tänne jo eilen tuon artikkelin. Tuo on tosiaan iso isku vinyylimaailmaan, toivottavasti rakentavat uuden vaikka onkin iso projekti.
 
Tuon on jo pakko näkyä tulevien julkaisujen ilmestymisessä. Tietysti DMM kaivertajat jatkavat täydellä kuormalla mutta tuskin se riittää alkuunkaan.
 
Kyllä kiina puskee paljon näitä levysoittimia markkinoille, mutta jotkut merkit sitten nähtävästi tekevät feikki arvosteluita ja huonolla englannilla varustettuja tekstiesittelyjä tuotteesta. Nauroin todella kovaa tälle yhdelle kuvalle joka oli tuossa linkkaamassani VWestlife videossa. VWestlifelta taas mielenkiintoinen video.
Screenshot-2020-03-02-17-25-44.png
 
"Genesis vie matkalle toiseen maailmaan
Progressiivinen rock puhuu eri kieltä kuin yhdentekevä, kaupallinen pop- ja rock-musiikki."

"... Käsissä on iskemätön vinyylilevy, jonka olen ostanut vain muutama tunti aikaisemmin.

Tukevan albumin kannet narahtavat, kun sen avaa ja katse nauliintuu kuvaan. Nenässä tuntuu uuden vinyylin jäljittelemätön tuoksu."

"ÄÄNIVARSI niiaa, ja neula laskeutuu hitaasti mutta varmasti, lähes viktoriaanisen arvokkaasti, uraan."

Hesarin lauantailehden kulttuurisivun juttu.

Pertti
 
Viimeksi muokattu:
pertti sanoi:
"Genesis vie matkalle toiseen maailmaan
Progressiivinen rock puhuu eri kieltä kuin yhdentekevä, kaupallinen pop- ja rock-musiikki."

"... Käsissä on iskemätön vinyylilevy, jonka olen ostanut vain muutama tunti aikaisemmin.

Tukevan albumin kannet narahtavat, kun sen avaa ja katse nauliintuu kuvaan. Nenässä tuntuu uuden vinyylin jäljittelemätön tuoksu."

"ÄÄNIVARSI niiaa, ja neula laskeutuu hitaasti mutta varmasti, lähes viktoriaanisen arvokkaasti, uraan."

Hesarin lauantailehden kulttuurisivun juttu.

Pertti
Napsauta laajentaaksesi...
Vinyylin tuoksusta saa nykyisin lukea aika usein. Vaikka vinyyliä tuli 80-luvulla ostettua muutaman sadan albumin verran, en edelleenkään yhdistä siihen mitään tuoksua. Voi olla, että hajuaistini ei ole riittävän kehittynyt.
 
Tiukkapipo sanoi:
Vinyylin tuoksusta saa nykyisin lukea aika usein. Vaikka vinyyliä tuli 80-luvulla ostettua muutaman sadan albumin verran, en edelleenkään yhdistä siihen mitään tuoksua. Voi olla, että hajuaistini ei ole riittävän kehittynyt.
Napsauta laajentaaksesi...

En kyllä minäkään ole ikinä mitään hajua liittänyt levyihin. Tää on vaan näille uusiovinylisteille tehtyä tuubaa. Jotenkin halutaan väkisin romantisoida koko levyn kuuntelu ja sen rituaalit.
 
^ ja ^^ on niissä kansissa ainakin usein joku döfa.
 
Kyllä vinyyli tuoksui jo 1970-luvulla. "Vinyyliharrastaja" tarkoitti tosin silloin noin 40 - 50-vuotiasta "hikistä poikamiestä", joka peuhasi (harrasti) "yhteisiä leikkejä" pumpattavan Barbaransa (vinyyliä) kanssa. Tuo mielikuva minulla on yhä "vinyyliharrastajasta", enkä koskaan ole käsittänyt miten tuo "harrastus" liittyy musiikin kuunteluun. :confused:
 
Aika harvassa asiassa on enää mitään järkeä, jos se on muuttunut tekemisestä harrastuklseksi.
 
Välillä tuntuu, kun noita 70-luvun levyjä kuuntelee, että
vähän pieru tuoksahtaa. Ehkä se tulee levystä, tai sitten vanhan guben ominaishaju.
 
Divarilevyissä kyllä oli monenmoista bukeeta, riippuen kuinka kauan olivat ehtineet kaupan hyllyssä kypsyä. Edellisen omistajan ja kämppänsä jättämät tuoksut toivat osansa ja osaltaan liukenivat ja sekoittuivat levydivarin ominaistuoksuun. Mutta ehkä se tuoksu oli kuitenkin enemmän siinä pahvissa tai sisäpussissa. Kosteutta kevyesti saaneet kannet, joissa liimasauma ratkesi, ja 70-luvun Amerikkalaisissa joissa pahvi oli sellaista höttöistä harmaata, etenkin oli oma ligniinille, lipeälle ja mille lie luuliimalle vivahtava tuoksahdus. Joissakin sitten oli lievää piipputupakan tuoksua, tai muuta yrttiä. Sädesienen ja homeen hajuiset jätin kauppaan jos ei ollut ”ihan pakollinen” hankinta.

Joskus harvoin kun uuden levyn osti, oli niissä semmoisen uuden muovituotteen tuoksu joskus, etenkin sellaisissa joissa oli ohut umpinainen kelmu päällä. Ja ne kylkiäisinä tulevat kiiltopaperille painetut vihkot ym tuoksuivat samalle kuin Tekniikan Maailma ja muut suoraan painosta tulleet julkaisut.

Mutta juu, nämä analyysit tulivat mieleen kun asiaa erikseen mietti, uuden levyn ensiavaamiseen ja -kuunteluun liittyvät muut asiat olivat aikoinaan tärkeämpiä ja mieleenpainuvampia.
 
Vähän taas liioittelin postauksessani hajuista. Tuli elävänä mieleen miten v. - 74 lapsena piti
saada Roadrunner-levy. Silloin oli helppo valita c-kasetin ja levyn, niin kuin lp'tä silloin kutsuttiin, väliltä.
 
^
Pitääkö täälläkin jatkuvasti irvailla? Eikö riittänyt siellä kamerapuolella?

-ilkkaS.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös