Media ja vinyyliharrastus

Sori, ei ihan ketjun asiaa mutten parempaakaan löytänyt..
Tässä vanhoja musalehtiäni lueskelen ja perkaan mökillä.
Saundi vuodelta 1991 tarjoaa esim. Nirvanan Nevermind LPtä ihan kohtuullisen järkevään hintaan. Kuka hullu nyt laman aikana maksaa LPstä enemmän kuin kasetista tai CDstä. Ajat olivat toiset :)

20200731_142354.jpg

Tässä 1993, hieman kalliimmat hinnat Neil Youngin levyssä mutta kuitenkin.

20200731_143450.jpg

Uusi Iron Maiden LP hintaan 26 mk. (Sama saundi lehti maksoi 18,50 mk). Parempi kun ei kiusaa itseään näillä...

20200731_142447.jpg

EDIT: Palataas vielä tähän:) Nykyään saundi maksaa näköjään n. 10€. Eli suhteutettuna lehtien hintatasoon uusi Iron Maiden LP (1991) oli jotain 13€ luokkaa nykyrahassa jos päissäni sinnepäin laskin. No ei se ihan halpa ollutkaan. En ole katsonut mitä uudet LPt nykyään maksaa, 20€(?).
 
Viimeksi muokattu:
Muistan hyvin Epesin 85 markkaa maksaneet uutuus-cd:t, muissa liikkeissä taisi olla keskimäärin ainakin vitosen enemmän ellei jopa 99 vuonna 1991. Mutta vertailtaessa vuoteen -93 kannattaa muistaa että vain kuukausi tai kaksi Nevermindin julkaisun jälkeen markka devalvoitiin marraskuussa 1991 ja 1993 se oli kellunut jo vuoden verran.
 
Muistan hyvin Epesin 85 markkaa maksaneet uutuus-cd:t, muissa liikkeissä taisi olla keskimäärin ainakin vitosen enemmän ellei jopa 99 vuonna 1991.
80-luvun puolivälin jälkeen, kun itse aloin CD-kokoelmaani kartuttaa, täysihintainen CD maksoi tavallisimmin 109 tai 119 markkaa - ja tuplat tuplasti. Muita hintaluokkia tässä vaiheessa ei vielä edes ollut; edullisempia halpasarjoja alkoi markkinoille tulla vasta vähän myöhemmin. Kun 99 markkaa sitten vakiintui CD:n normaalihinnaksi, se tuntui peräti halvalta aikaisempaan verrattuna. LP-levyn ovh. taisi näihin aikoihin olla 62 markkaa. Sitä enempää en ainakaan muista uudesta LP:stä maksaneeni.
 
1980 luvun lopussa joitakin CD-levyjä myytiin pitkulaisissa pahvikotelossa. Kaverini sanoi niitä “Jenkki versioksi” Ne hävisivät markkinoilta aika nopeasti. Yhteenkään en muista myöhemmin törmänneeni. Oliko se sitten vain pelkkä roskiin heitettävä myyntipakkaus vai mikä? Jotenkin on mieleeni painunut että vuonna 1989 uutuus LP-levy maksoi 64mk
 
1980 luvun lopussa joitakin CD-levyjä myytiin pitkulaisissa pahvikotelossa. Kaverini sanoi niitä “Jenkki versioksi” Ne hävisivät markkinoilta aika nopeasti. Yhteenkään en muista myöhemmin törmänneeni. Oliko se sitten vain pelkkä roskiin heitettävä myyntipakkaus vai mikä? Jotenkin on mieleeni painunut että vuonna 1989 uutuus LP-levy maksoi 64mk

Se cd-pakkaus oli jenkeissä sellainen pitkulainen ja paljon normaalia suurempi siksi, että se oli vaikeampi varastaa liikkeestä, kun kokoa oli enemmän. Muuten se oli ihan normaali myyntipakkaus.
 
Hauska näitä vanhoja lehtiä lueskella. Itse lukioaikoihin, muistaakseni 1990 tai 1991 ostin ekan CD soittimen. En yhtään olisi muistanut näitä CDn hintoja, muistan vain että kallista oli. Lamavuosina muistan hakeneeni aika kasan LP levyjä käytettynä kilohintaan, sellaisia joita ei kavereilta löytynyt mutta kiinnosti kuulla; periaattella että parhaat sitten hommaisi CDnä. On niistä jokunen vielä tallella. Olisi kenties pitänyt säästää enemmän.
 
Niin, tuossa tekstissähän mainitaankin molemmat asiat.
 
Muistelen että Leppävaaran Maxi-Marketissa oli mainittuja long-boxeja yhdessä vaiheessa tarjolla todella paljon. Tuumasin jo että tähänkö suuntaan koko homma kehittyy. Arvelin markkinavetoisesti että ostaja kokee saavansa näyttävässä pahviaskissa enemmän vastinetta rahoilleen. Yhtään en ostanut kun olin tuolloin 100% vinyyli-mies. Maxissa oli muutenkin poikkeuksellisen mainio levy-valikoima, paljon sellaisia mitä ei muualta löytänyt.
 
Joitakin long-boxeja tuli minullakin ostettua. Harmi, kun ei tullut niitä säilytettyä yhtään. Turhempaakin ko. Ajalta on "kokoelmissa".
 
Piti ihan juutuubista katsoa, että mikä longbox https://youtu.be/RhGOUVVozkY.

En ole koskaan törmännyt tällaisiin. Maaseutupitäjän kylänraitin ainut musaliike toki vain kontekstina itselläni jossa isoin valikoima löytyi kaseteista.
 
^ pääkaupunkiseudun Anttiloissa joskus menneisyydessä törmäsi näihin longboxeihin. Anttilahan osti ilmeisesti poistoeriä levyistä sieltä sun täältä ja osa jenkkilevyistä tuli sitten näissä pahvikuorissa.

Ja edelleenkin jenkki-CDssä on se ylimäärinen teippaus kotelon päällä....
 
^ 1994 olin jenkeissä musaliikkeissä, ei jäänyt sieltäkään mieleen pahvipaketit. Oli varmaan juuri poistunut käytöstä ja uudet hyllyt tilalla.
-Myöhemmin tuon päällystarranpoiston opetti paikallinen kun näki kuinka revin sitä irti. Kannattaa nipsaista sarana auki ja taittaa kansi "ylös", silloin helpompi repäistä tarra pois. :) Harvemmin olen noihin nyttemmin törmäillyt, paitsi amazon ostoksilla.
 
facessa koottiin LP-hintoja:

1970 24mk
1971
1972 26mk
1973 28mk
1974 29mk
1975 32mk
1976 32mk
1977 (epes 29mk->32mk devalvaationosto)
1978 35mk
1979 38mk
1980 45mk
1981 (epes 36mk)
1982 50mk
1983 52mk
1984 55mk
1985 58mk
1986 64mk
1987 64mk
1988
1989 69,95mk
1990
 
Screenshot 2020-08-01 at 11.31.56.jpg

Mielenkiintoisia tuloksia saadaan, kun muunnetaan nuo hinnat 2019 hinnoiksi Tilastokeskuksen Rahanarvonmuuntimella. LP-levyjen todelliset hinnat ovat siis laskeneet :shocked: (mitä nyt Epe vähän hintoja heilutteli). Kalliilta silti ne LP-levyt tuohon aikaan tuntuivat, kun rahaa oli vähän itsellä käytettävissä :eek:.
 
Kehitys kehittyy, myös vinyylipuolella.

Miniatyyrivinyylit ovat alan seuraava trendi, jonka alkusoittona hiirille on jo avattu oma levykauppansa. Ruotsissa, tietenkin,tarkemmin sanottuna Lundissa.

Anonymouse-Ricotta-Records-store-LUND-SWEDEN-9.jpg


Trendi ylitti myös aamun Hesarin uutiskynnyksen.

EfeaICeXoAYytav


Löytyyköhän kaupasta Kisu Järnströmin biisiä Juustossa löytyy ?

Pertti
 
Saden vinyyliboxi julkaistaan lokakuussa. Vaikuttaa lupaavalta, mutta toivoisin että julkaisisivat nuo kolme viimeisintä albumia yksittäisinä.
REVISITING THE AUDIO, THE BAND AND MILES SHOWELL, WORKED FROM HIGH RESOLUTION DIGITAL TRANSFERS OF THE STEREO MASTER MIXES, FROM THE ORIGINAL ANALOGUE STUDIO TAPES, REMASTERED AT HALF-SPEED AT ABBEY ROAD STUDIOS. THE ELABORATE, HALF-SPEED MASTERING PROCESS HAS PRODUCED EXCEPTIONALLY CLEAN AND DETAILED AUDIO WHILST REMAINING FAITHFUL TO THE BAND’S INTENDED SOUND. NO ADDITIONAL DIGITAL LIMITING WAS USED IN THE MASTERING PROCESS, SO THE SIX ALBUMS BENEFIT FROM THE ADVANTAGE OF EXTRA CLARITY AND PURE FIDELITY, PRESERVING THE DYNAMIC RANGE OF THE ORIGINAL MIXES FOR THE VERY FIRST TIME. THE SIX ALBUM SLEEVES HAVE BEEN METICULOUSLY REPRODUCED IN EXACT DETAIL WITH AUTHENTIC PAPER AND PRINTING METHODS, PERFECTLY REPLICATED FOR THE FIRST TIME SINCE THEIR ORIGINAL RELEASE.
 
Back
Ylös