Levyresonaattori

J

Juha Haataja

Käyttäjä
Liittynyt
6.9.2006
Viestejä
101
Kaupunki
Oulu
Nyt olisi hyvät neuvot ja näkemykset tarpeen.. Pitäisi rueta kesyttämään huoneen korostumia.
Ongelmaksi on koitunut n.43hz:sin korostuma ja sen kerrannaiset, jotka "syttyy" vieläpä helposti. Huoneen mitoistahan se lähtee, 4,3*3.6*2.5 mitat. Raskasmattoresonaattori on suunnitteilla. Kaavaa mitoitukseen löytyyy monestakin paikasta "f=60/sqrt(m*d)", tähän asti kaikki hyvin.

Nyt päästään ongelmaan. Sisustus syistä haluaisin rakentaa vaimentimet huoneen 2 kulmaan, eli siis poikkileikkaus olisi kolmiomainen muoto. Miten tämä vaikuttaa vaimentimen toimintaan? Pähkäilin, voidaanko kolmio kuvitella alaltaan vastaavaksi suorakaiteeksi,raskasmaton leveys pysyisi samana ja toimiiko kaava edelleen???
 
Kyllä tuon pitäisi pelata kolmion muotoisenakin. Raskasmaton neliömassa [kg/m2] ja sen takana olevan vaimennusainekerroksen syvyys määräävät ominaistaajuuden, joten kappale voi olla poikkileikkaukseltaan suorakaide, kolmio, ellipsi tms, kunhan vaan levy pääsee liikkumaan äänenpaineen vaikutuksesta vaimennuskerrosta vasten. Nurkkiin pitänee jättäää jonkin verran ilmaa, jotta äänenpaine pääsee vaikuttamaan koko resonaattorin pintaan. Kolmiona täyden d-mitan takana oleva pinta-ala jää väkisin pienemmäksi kuin seinälle laitettaessa, mutta eihän tuo kaava muutenkaan mitään huipputarkkaa tulosta voi antaa.
En ole noita tehnyt - enkä tee, eli teorian pohjalta vaan höpisen ;)
 
Juha Haataja sanoi:
Nyt päästään ongelmaan. Sisustus syistä haluaisin rakentaa vaimentimet huoneen 2 kulmaan, eli siis poikkileikkaus olisi kolmiomainen muoto. Miten tämä vaikuttaa vaimentimen toimintaan? Pähkäilin, voidaanko kolmio kuvitella alaltaan vastaavaksi suorakaiteeksi,raskasmaton leveys pysyisi samana ja toimiiko kaava edelleen???
Napsauta laajentaaksesi...

Yhdeltä äänen käyttäytymistä työkseen tutkivalta fyysikkokaveriltani kysyin kerran samaa. Hän sitten samantien otti paperin käteen ja väänsi kaavaa pariin kertaan ympäri. Tulos on se, että kun katsot resonaattorin "poikkileikkausta ylhäältäpäin" niin kunhan pinta-ala pysyy samana, voi muoto olla suorakaide tai kolmio. Resonanssitaajuus pysyy about samana. Kuten Kimmostokin sanoi, noita on hyvin vaikeaa saada tehtyä ihan tarkasti halutulle taajuudelle koska epävarmuustekijöitä on paljon. Onneksi villatäytteisenä (villa ei tietenkään saa osua resonoivaan pintaan) toiminta-alue on laaja eli pienet vippaukset eivät vaikuta käytännössä juurikaan.
 
Kiitoksia poijaat :) Tätä poikkileikkaus pinta-ala juttua olen pähkäillyt, mistään en siihen faktaa löytänyt. Kuten Saurama kertoikin siihen varmasti tarvitaankin asiaan perehtyneempi henkilö.
Mitä tarkoitit Kimnosto sillä nurkkiin tilan jättämisellä, vaimentimen sisällekkö?

Itse olen pähkäillyt kokoluokaksi 110cm, siis r-maton leveys.(suorakulmaisen kolmion pisin sivu). Korkeutta kattoon asti, kahtena erillisenä osana jotta pystyy kuljettamaan. Matoksi 4.5kg/neliö painoinen kumimatto. Kevyehkö matto syystä että, sisä tilavuus kohtuullisen suuri kuitenkin. Tällä yhdistelmällä pitäisi saada melko laaja-alainen vaimennus aikaiseksi(suuri Q-arvo)? Nämä saisivat toimia "yleis vaimentimina" matalilla taajuuksilla. Jos kahteen nurkkkaan(5.5m2 )tehtynä näiden teho ei vielä riitä(43hz), huoneen toiseen päähän pienen Q-arvon vaimennin raskaammalla(10kg/neliö) matolla varustettuna.

Laittakaa toki kokemuksia asiasta..
 
Juha Haataja sanoi:
Mitä tarkoitit kimmosto sillä nurkkiin tilan jättämisellä, vaimentimen sisällekkö?
Napsauta laajentaaksesi...

Ymmärsin että olisit laittamassa raskasmatot kolmion kaikille sivuille. Siinä tapauksessa ääniaaltojen pitää päästä myös seinien suuntaisille sivuille, joka onnistuu jättämällä ilmaväli resonaattorin ja seinän väliin.
Ilmeisesti olet kuitenkin laittamassa mattoa vain yhdelle sivulle ja painat koko laitoksen kiinni nurkkaan. Siinä tapauksessa rakenne mitoitetaan simppelisti ohjeen mukaan ja tutkitaan käytännössä miten pelittää.
 
Kannattaa miettiä myös reikäresonaattoria. Oikein viritettynä on levyresonaattoriakin tehokkaampi. Se on myös edullisempi ja siistimmän näköinen eikä haise kuten raskasmatot toisinaan.

Levyresonaattori toimii kunnolla ainoastaa jäykkää seinää vasten. Jos takana on kipsilevyseinä, viritys menee totaalisesti pieleen. Simuloin näittä joskus yhden ohjelman kanssa, mutta en muista sen nimeä lonkalta.
 
Ilmeisesti olet kuitenkin laittamassa mattoa vain yhdelle sivulle ja painat koko laitoksen kiinni nurkkaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Juuri näin Kimmosto, samalla saisin mukavat viistot kulmat huoneeseen(pystyrimoitus julkisivulle). Reikäreso ollut myös mielessä, käsittääkseni sitä ei olisi kovin helppoa saada toimimaan alle 100hz:sin alueella? Kumihan kyllä haisee, tuossa eteisessä rulla mököttää. En uskalla edes ajatella kuinka pahaksi haju äityy kun sen auki rullaa :D. Kumin etupuolelle tulee rakennusmuovi hajusuluksi, kotelon rakenne 22mm lattialastulevystä, pitkät sivut tuettuna toisiinsa. Olen ymmärtänyt et tukevuus ja tiiviys on kaiken A jaO näissä :p
Tuossa odottaa myös paketti Parocin Taku akustiikkalevyä seinille pääsyä, kunhan kaveri joutaisi tekemään valkeasta pellistä reunasuojat niille. Eipähän tarvisi varoa levyjen reunoja ja samalla pelti reunus toimisi hyvänä kiinnitysrunkona. Kun ei ole mahdollisuutta pysyviin seinä asennuksiin :-\
 
Ei siinä reikäresonaattorin virittämisessä mitään ihmeellistä ole. Voi virittää niin alas kuin tykkää. DVDPlazalla on keskustelua aiheesta (etsi nimimerkillä scorpius).

Kumimaton voi tapetoida muovitetulla paperilla (maalaussuojaa) tms. jolloin hajut pysyy kurissa. Hajun hälveneminen voi kestää jopa vuosia. :p
 
Olen tehnyt levyresonaattoreita Gyproc-kipsilevystä ja hyvin toimii. Pinnan voi halutessaan maalata tai vaikka tapetoida paperitapetilla. Kipsilevyä löytyy monilla eri neliöpainoilla paksuuden ja kovuuden mukaan ja ne ovat edullisia. Plussana on etteivät ne haise. Teetpä resonattorin mistä tahansa matskusta, niin huolehdi että vaimennusaineen ja resonaattorilevyn väliin jää pieni ilmarako (esim. 1cm), jotta levy pääsee heilumaan vapaasti.

Jussi
 
Tuo Cyprocci resonaattori onkin mielenkiintoinen asia. Se olisi paaaaljon helpompi kuin raskasmatto, helppo käsitellä ja vaikka maalata. Mutta mitään tietämättä maalaisjärjellä, sen "herääminen" resonointiin tarvitsee isompaa tehoa ja vaikutus alue voisi olla helposti kapeampi kuin matolla. Siis vain mun arvailuja...
 
alspe sanoi:
Mutta mitään tietämättä maalaisjärjellä, sen "herääminen" resonointiin tarvitsee isompaa tehoa ja vaikutus alue voisi olla helposti kapeampi kuin matolla. Siis vain mun arvailuja...
Napsauta laajentaaksesi...

Tämän kyllä allekirjoittaisin oman maalaisjärkeni perusteella. Levymateriaalin sisäinen Q-arvo lienee paljon surempi kuin raskasmaton, jolloin resonaattorin Q-arvo nousisi myös. Tämä tarkoittaisi että vaimennus on kapeakaistaisempaa ja tehokkaampaa, mutta samalla maksimiin herääminen ja pysähdyksiin vaimeneminen kestävät kauemmin.
 
Ja jos levyn resonoinnin loppuminen kestää, niin sehän vain tarkoittaa pidentynyttä "sointiaikaa". Mikä se oikea sana olikaan? Eli vielä epämääräisempi bassotoisto. Siis jos levy ei vaimene heti.
 
alspe sanoi:
Ja jos levyn resonoinnin loppuminen kestää, niin sehän vain tarkoittaa pidentynyttä "sointiaikaa". Mikä se oikea sana olikaan? Eli vielä epämääräisempi bassotoisto. Siis jos levy ei vaimene heti.
Napsauta laajentaaksesi...

Jälkivärähtely? Ei ääni välttämättä kokonaisuutena kestä alkuperäistä kauemmin, koska resonaattori vaimentaa huoneen akustisen resonanssin amplitudia, joka taas lyhentää akustisen jälkivärähtelyn kestoaikaa kuulumattomalle tasolle.
Jos resonaattorin Q-arvo on tolkuttoman suuri, jää resonaattori heilumaan sen jälkeen kun moduloiva äänenpaine loppuu. Jos taas Q-arvo on pieni, vaimenee muutkin taajuudet kuin akustisesti korostuneet. Jossain on paras kompromissi, mutten osaa sanoa mikä toimii missäkin parhaiten. Ehkä kardioidibasso sittenkin... ;)
 
Raskasmatot ovat lisäksi häviöllisiä eli absorboivat itsekin energiaa tehokkaasti.
 
Juha Haataja sanoi:
Kaavaa mitoitukseen löytyyy monestakin paikasta "f=60/sqrt(m*d)", tähän asti kaikki hyvin.
Napsauta laajentaaksesi...

Kaavassa m on ilmeisesti neliömassa, mutta mikä d on ?
 
Tuli vielä mieleen, että hifilehdessä oli muistaakseni vuosina 2001-2003 sarja akustiikka-artikkeleita. Niissä Akukon teki eritasoisia akustointiratkaisuja tavallisiin kuunteluhuoneisiin. Sarja ikäänkuin huipentui erääseen talon kellariin rakennettuun tinkimättömästi akustoituun kotiteatteriin. Tämän jälkeen näitä huippukotiteattereita on tehtykin useampia.

Muistaakseni vain yhdessä Hifissä esitellyssä kämpässä tehtiin kolmion malliset levyresonaattorit nurkkaan, mutta silloin lopputulos meni vähän pipariksi, koska rakentaja käytti ohjeista poiketen vääränlaista raskasmattoa. Kannattaa käydä vaikka kirjastossa koluamassa noita lehtiä, sillä artikkelit ovat erinomaisia.
 
alspe sanoi:
Varmaan juuri näin kuten hifiavaruusbotti sanoi! :D
Napsauta laajentaaksesi...

Kun olin vähän vaahtosammutinta suurempi niin tädin mies (Hämeestä) sanoi meikäläistä nasapotaksi - tai ainakin sinne päin. Vasta audioholic sai minut tajuamaan mitä termi tarkoittaa; N.A.S.A:n botti :D
 
DIA sanoi:
Ei siinä reikäresonaattorin virittämisessä mitään ihmeellistä ole. Voi virittää niin alas kuin tykkää. DVDPlazalla on keskustelua aiheesta (etsi nimimerkillä scorpius).
Napsauta laajentaaksesi...

En löytänyt sieltä hakukenttää ja tämä duunikone muutenkin hidastaa noiden sivujen avausta :(

Onko missään kaavaa noiden reikien mitoitukseen ja toistotiheyteen?

Kiinnostus lähinnä tähän projektiin liittyen:

https://foorumi.hifiharrastajat.org/showthread.php?43359

Eli jotain tämmöisiä mutta voimakkaammalla profiililla taivuteltuja:

http://www.ply.fi/index.php?ply=119...d=2004184469&article_id=2943&__from_id__=2793
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös