Sisäkorvassa on n. 17000 karvasolua, joista jokainen mittaa periaatteessa eri taajuutta.
Sisäkorvan simpukan ulkoisissa käänteissä (minne äänenpaineaalto ensimmäisenä kulkeutuu) on korkeat frekvenssit, simpukan sisemmissä eli kapeammissa käänteissä bassotaajuudet. Ulommat karvasolut vioittuvat yleensä meluvamman seurauksena (kaikki taajuudet kulkevat simpukan ulkokäänteiden kautta sisäosaan), jolloin kuulo huononee korkeiden frekvenssien osalta ja korkeataajuinen tinnitus saattaa alkaa.
Hyvälaatuinen tinnitus(*) (korkea, viheltävä/vinkuva/sirisevä ääni) on vioittuneiden karvasolujen hermopäätteiden tuottamaa virhesignaalia. Tinnitusfrekvenssit ovat kuulon osalta pelistä pois, kyseinen (kyseiset) karvasolu(t) on "rikki". Aivot tottuvat ajan saatossa virhesignaaliin ja suodattavat sen pois. Tinnitus paranee, mutta kyseinen taajuus ei palaudu kuultujen joukkoon.
Audiogrammissa mitataan pistetaajuuksia oktaavin välein 125 hertsistä 8 kilohertsiin. Näin siksi, että "puhebanaani", eli puheen ymmärryksen kannalta olennaiset frekvenssit paikantuvat tuolle välille. Tärkeimpänä osa-alueena puheen suhteen 500-4000 Hz.
Frekvenssi siis tuplaantuu mittauskohdasta seuraavaan: 125 - 250 - 500 - 1000 - 2000 - 4000 - 8000 Hz(**). Kuten hifisteinä huomaatte, bassopäässä olisi vielä kaksi tutkimatonta lisäoktaavia, diskantissa yksi. 62,5 - 31,25 Hz bassossa, 16 kHz diskantissa (jos siis lähdetään siitä että ihminen kuulee välillä 20 Hz-20kHz). Näitä ei tutkita, koska niillä ei ole oleellista käytännön merkitystä. Audiofiili virittää settinsä kuitenkin subjektiivisesti eufoniseen ja/tai neutraaliin suuntaan, ja kyseiset taajuudet tuntuvat enemmän vartalossa kuin korvissa muutenkin. Diskantissa kuulo laskee heti teinivuosien jälkeen nopeasti korkeimpien taajuuksien osalta, joten 16 kHz ei myöskään tuota lisäarvoa, vaan lähinnä pahan mielen vanhemmalle hifistille, kun vihdoin olisi varaa kunnon laitteisiin...
17000 taajuuden audiogrammi veisi pikaisten laskelmieni mukaan n. 300-400 tuntia aikaa tehdä yhtäjaksoisesti. Jos joka oktaavin 12 säveltä tutkittaisiin, menisi seitsemän oktaavin audiogrammiin n. 4 tuntia, yhtäjaksoisena suorituksena. Itse ainakin kavahdan ajatusta moisesta piipityskurimuksesta. Puhumattakaan tuollaisen tutkimuksen hinnasta.
(*Pahalaatuisella tinnituksella tarkoitetaan esim. toispuoleisesti pulssin tahtiin sykkivää kuuloaistimusta, jonka syy pitää aina selvittää. Lisäksi ajallisesti huimaukseen tai akuuttiin/toispuoleiseen kuulonalenemaan liittyvät tinnitukset tulee selvittää.)
(**Myös 6 kHz yleensä mitataan. Jätin sen pois selkeyden vuoksi.)