Käärmeöljyketju - räikeimmät esimerkit

^ABX ei ole ainoa tapa tehdä sokkotestausta. Minusta AB-testi on ihan hyvä, jos haetaan paremmuutta kahden välillä ilman biasta brändin tai hinnan suhteen. En ole katsonut videota.
 
Ei tietenkään, mutta edelleen ongelma säilyy, jos kuuntelija uskoo kuulevansa kaapeleissa eroja, niin hän myös niitä kuulee. Itse olen omakohtaisesti kokenut vastaavaa moneenkin otteeseen. Siksi tuon tyyppinen testi, jolla pyritään todistamaan kaapelien eroja on itselleni lähinnä nollatutkimus ja olisin ollut erittäin yllättynyt, jos kaapeleissa ei olisi kuultu eroja. Jollei testaajina tietysti olisi ollut vankkumattomia kaapeliskeptikoita. Silloin tulos olisi ollut erittäin yllättävä.
 
Osa noista kuuntelijoista ei harrastanut hifiä ja osa nopeallakatselulka ei etukäteen juuri uskonut eroihin tai niiden olevan noin selkeitä.
 
Okei sitten tämä oikeasti on mielenkiintoista. Pitääpä katsella itsekin video läpi.
 
Ei tietenkään, mutta edelleen ongelma säilyy, jos kuuntelija uskoo kuulevansa kaapeleissa eroja, niin hän myös niitä kuulee.
Usein näin väitetään ja usein asia varmaankin myös on näin, mutta vähintään yhtä usein unohdetaan (mainita?) että ongelma on sama myös jos kuuntelija ei usko tai ei halua uskoa kaapeleiden eroihin.
Eli kuulemisen ongelma ei koske pelkästään niitä jotka uskovat tai haluavat uskoa eroihin.
 
Hieno, asiallinen jengi tuossa videossa, hyvä henki. Varmasti kaikki saivat jotain uutta irti tuosta kokeilusta, myös isäntä. Huonomminkin nuoriso voisi illan käyttää.
 
Nopeasti skimmasin läpi, mutta siis oliko koejärjestely sellainen, että kuuntelija aina tiesi kuunteliko hän kaapelia A vai B ja kuuntelijalle kerrottiin aina kuunteleeko hän kaapelia A vai B? Eli siis tuossa käytännössä testattiin uskooko käyttäjä kaapelien eroihin vai ei?
Täysin sokkotesti, kuuntelija ei tiennyt mikä piuha milloinkin on kyseessä. Yllättävää kyllä kaikki saivat erot esiin mutta kumpi oli parempi ei ollut aina se kallein.
 
Hieno, asiallinen jengi tuossa videossa, hyvä henki. Varmasti kaikki saivat jotain uutta irti tuosta kokeilusta, myös isäntä. Huonomminkin nuoriso voisi illan käyttää.
Juu toi Jay on pitkään myynyt "sika kallista" Hifiä ja tietää aika paljon, on myös kovasti snake olia vastaan mutta yllättyi itsekkin että erot tosiaan olivat aivan selvät piuhojen kesken. Yksi niitä jotka myös kuulevat selkeän eron MP3 ja FLAC kesken. Itsekkin kuulen sen MUTTA vain tuolla kalleimmalla omalla kuuloke setillä (about 2000€) ns normi hifi kuullokeeilla (300€) ja halpis DAC:lla en sitä eroa kuule sitten millään.
 

Ja koska kauppias vertasi kilpailijoiden testipiuhoja omiin moninkertaisesti kalliimpiin, kaikki oli enemmän tai vähemmän huonoja, koska rahalla saa laatua, eikös? Ja hups, eroja kuultiin ”sokkotestissä” kun niitä verrattiin referenssiin. Tosin tuolla järjestelyllä ei taideta vielä täyttää edes alkeellista tieteellisen koejärjestelyn määritelmää. Vai ymmärsinkö jotain olennaista väärin?
 
Usein näin väitetään ja usein asia varmaankin myös on näin, mutta vähintään yhtä usein unohdetaan (mainita?) että ongelma on sama myös jos kuuntelija ei usko tai ei halua uskoa kaapeleiden eroihin.
Eli kuulemisen ongelma ei koske pelkästään niitä jotka uskovat tai haluavat uskoa eroihin.
Juuri näin bias toimii molempiin suuntiin. Siksi juuri en esimerkiksi usko että omista kuunteluista tulisi yhtään mitään jos tietäisin, että vaihdellaan pelkkiä kaapeleita. Lopputuoksena olisi melko varmasti "Ei eroa", vaikka kuinka yrittäisin pitää mielen avoinna.

Edit. Tästä syystä syystä siis tuollainen koejärjestely on mielestäni ihan yhtä tyhjän kanssa. Sillä ei pystytä eroja todistamaan suuntaan eikä toiseen.
 
Kaapeleilla nyt on tunnustetusti vaikutusta taajuusvasteeseen niillä kytketystä systeemistä riippuen. Aika outoa pitää sellaistä näkemystä, että eroja ei voisi olla olemassa.

Siitä voi olla monta mielipidettä, että kuinka paljon moisesta "kiinteästä ekvalisaattorista" kannattaa maksaa, vai kannattaisiko vasteen muokkaaminen tehdä jollain muulla laitteella kaapelin sijaan.

Lisäksi koejärjestelyn tavoite on syytä pitää kirkkaana. Haetaanko siinä parasta vaihtoehtoa välttäen biasta, vai yritetäänkö todistaa erojen olemassaoloa/-olemattomuutta.
 
Pitkään luin tätä topicia ja on selvää, että aihe nostattaa tunteita. Oli onneksi muutama kommentti, jossa yritettiin nostaa muistiin se perusasia, mistä (kaiketi) tässä lopulta kuitenkin on kyse: musiikista nauttimisesta. Jossain kohtaa oli loistava kommentti, jossa kirjoittaja sanoi, ettei ole keskustellut musiikista kertaakaan mikrofonin kanssa. Olen samaa mieltä. Millään ei kuule niin hyvin korvalla. Kuulo on subjektiivinen aisti. Millään mittauksella ei voi objektiivisesti mitata, mitä ja miten kukin kuulee. Vielä vähemmin sitä, miten nauttii kuulemastaan. Osa tykkää tummatukkaista, osa vaaleista. Ferrarilla pääsee, mutta osa nauttii Kuplalla ajosta suunnattomasti. Se, miten tähän nautinnon tilaan pääsee, lienee jokaisen oma asia ja kuinka paljon rahaa/aikaa se vaatii. Käärmeöljyä tulee aina olemaan, mikä se kullekin on, vaihtelee. Huijareitakin varmasti. Ja koska onneksi on niin, ettei absoluuttista oikeaa ole, mielipiteiden kirjo on valtava. Ja hyvä niin. Vastakin luen näitä kokemuksia kaikkiin mahdollisuuksiin liittyen, tuleepa aina jotain uutta mutusteltavaa.
 
Korjataan yksi lause: millään ei kuule niin hyvin kuin korvalla. Kirotusvirhe antaa juuri päinvastaisen viestin😀
 
Onko Ferrari käärmeöljyä? Pelkkä korkea hinta ei minusta riitä kriteeriksi. Lisäksi tarvitaan maagisenkaltaisia ominaisuuksia, jotka ovat usein ristiriidassa tunnettujen fysiikan lakien kanssa.
Esimerkiksi kaiutinkaapelien suhteen korkea hinta ei poista sitä tosiasiaa, että tuotteella voidaan kytkeä vahvistin ja kaiuttimet toisiinsa. Käärmeöljyosastolle päästään ennemminkin silloin, kun kaapelin äänellistä paremmuutta perustellaan pseudotieteellisellä markkinoinnilla tai mennään ihan magian puolelle ominaisuuksien kuvailussa.
 
Kyllä. Kuten yksisarvisterapia tai magneettirannekket. Mutta joku tuntee varmasti niistäkin hyötyvänsä.
 
^^ Tuosta on helppo olla samaa mieltä. Mutta sitten mennään vaikealle alueelle, kun esim. itse uskon kuulevani merkittävän eron siinä, kun kaiutinkaapelien (sinänsä sikakalliiden) alle pistetään vielä melko arvokkaat kaapeliliftit. En usko, että tuota kuuntelun perusteella olemassa olevaa eroa saadaan ikinä todennettua mittauksilla. Sokkokuuntelun tuosta voisi järjestää, joskaan en oikein usko senkään tuloksellisuuteen.

Mutta siitä on paljon kokemusta, että bias ei kokonaan määrittele ainakaan avoimen kuuntelun tuloksia. Kyllä ihmiset voivat kuulla eroja, vaikkeivät niihin etukäteen usko (itselleni on monesti käynyt näin) ja varmasti myös päinvastoin (jostain syystä itselleni käy näin usein sokkokuuntelussa) Ja sitten on LaJazz, joka kuulee instant, jos töpseli on pistorasiassa väärin päin (paikalla kymmenkunta todistajaa) :)
 
Tätä juuri ajattelin. Kuulet noin ja sillä hyvä. Mitäs se muille kuuluu....
 
Ja vielä tämä piti sanomani. Osa parametreista on mitattavissa hyvinkin, vaikkakin kaiutinelementin taajuusvaste. Mutta se, pidänkö siitä, onkin eri asia. Muistan lukeneeni kerran eräänlaisesta sokkotestistä, joka meni jotenkin näin: kolme huonetta, jossa verhon takana näkymättömissä audiolaitteisto kussakin. Yhdessä täysdigitaalinen kombo, toisessa täysin analoginen kombo ja kolmannessa siltä väliltä. Samaa musiikkia soitettiin. Koehenkilöt arvioivat nimenomaan nautintoa kuulemastaan ja ulkopuolinen tutkija arvioi vielä ihan silmällä koehenkilöiden käyttäytymistä kuuntelutilaisuudessa. Ei kovin objektiivista siis, mutta eittämättä mielenkiintoista. No, analoginen oli nautittavin tämän koearvion perusteella. Lisäksi yksi jännä anekdootti tähän vielä liittyi. Ulkopuoliset tutkijat eivät hekään tienneet, mitkä laitteet verhon takana on. Yksi tutkijoista sanoin alkaneensa voida suorastaan pahoin kuunneltavan äänen tuntikertymän jälkeen ja halusi tietää, mikä laitteisto verhon takana oli. Hykerryttävää artikkelissa oli se, ettei sitä kerrottu....
 
Noista sokkokuuntelusta AB ja ABX -jutuista on luettavissa Nederströmin gradu, joka mielestäni on silmiä avaava ja informatiivinen. Ja se on ihan tiedettä (psykologiaa). Kannattaa tutustua, jossei tuo ole vielä tuttu.
 
Back
Ylös