Jakosuotimen modifiointi

[kaksonen]

S-s-s-suuntakuvio!?

t: Pasi

No niin, vastaus tuli takametsistä. Laittaisin silti ne erkat keloihin ja hyvät konkat. Kelat... No kuten jo kerroin en ole saanut mitään soimaan, jätkillä on tietoa. Milloin syntyy myyntimalli, mallia über. Kuvia (yhdet jo nään), piirrustuksia???

 

[ksaunisto]

Laittaisin silti ne erkat keloihin ja hyvät konkat. Kelat...

Muistan hyvin 80-luvun kun rakennussarjat ostettiin "sieltä mistä halvemmalla saadaan" eli Radio-Mikrosta. Niissä keloissa oli teipit pelkästään sen vuoksi että olisivat pysyneet kasassa. Ilman teippiä kela olisi löystynyt pienestäkin täräyksestä.
Ainakin IT:n kelat ovat niin hyvällä rungolla ja tiukkaan käämitty ettei lanka värise eikä löysty kuin ääritapauksissa, eli silloin kun joutuvat roviolle takametsiin.

Itse käytän piruuttani vain kaikkein halvimpia kuivia konkkia. On vissiin pakottava tarve todistaa että se on yksi kaikkein vähiten kaiuttimen ääneen vaikuttavista asioista... Eikä ole oikeasti aikaakaan tuollaisia kokeilla.

 

[ksaunisto]

Itse vastaisin hyvä ja pystyvä elementti. Siitä se kaiutinsuunnittelu lähtee. Mutta en tosin ymmärtänyt vieläkään, mitä tarkoitit saundilla.

Voihan se lähteä siitäkin, vaikka kuvittelen että homma lähtee useimmiten liikkeelle jostain äänellisestä tai kokoluokkatavoitteesta. Tavoite on esim. tehdä pienet koteloidut 2-tiet tai 130cm korkeat dipolaariset 3-tiet. Elementtien valinta on jossain projektin puolivälissä.
Jos hyvät ja pystyvät elementit ovat jo hankittuna, ne saattavat vaikuttaa haitallisesti lopputulokseen, mikäli eivät toteuta parhaalla mahdollisella tavalla haluttua akustista ja mekaanista tavoitetta, joilla pyritään tiettyyn äänelliseen tavoitteeseen.

Saundi on ääni - hyvä tai huono, jota voidaan kuvata monenlaisilla adjektiiveilla kuten tumma, tumppu, lämmin, neutraali, kuiva, kumiseva, tynnyrimäinen, ohut, yksinuottinen, pahvinen, tasapainoinen, kirkas, raaka, riipivä, kova, hidas, laahaava, nopea, rytmikäs, elävä, kuollut, lattea, melodinen, avara, ilmava, syvä/leveä/korkea (stage), tarkka, erotteleva, suppea, hämärä, epäselvä...
Ässällä alkava vaikuttaa vähitään kaikkiin muihin paitsi melodisuuteen, joka riippuu myös epälineaarisista säröistä.

 

[punssi]

Ei siinä mitään ihmeellistä tai mystistä ole. Tylsää se tosin voi olla. Ja aikaa vievää. Minua kun ei paljon ne pakolliset mittaamiset ym. hiplaamiset inspiroi. Kuuntelu on kivaa. Onneksi on tuttavapiirissä innokas mittamies...ei mitään nimiä, tiedätte kyllä kuka.

t: Pasi

Ei se tylsää ole. Mitä sinä oikein höpötät?
No joo.Itselle se on vaan harrastamista toisesta näkökulmasta kuin kuuntelu mutta silti pirun antoisaa.Nuo asiat pitää kuitenkin osata erottaa tiettyyn pisteeseen asti toisistaan niin hyvä tulee.Aikaa se kyllä vie.Ja ihan liiaksi.

Laittaisin silti ne erkat keloihin ja hyvät konkat. Kelat...

Minä tässä ihmettelen että mikä niiden eristysteippien vaikutus on?Miten se toimii?

Milloin syntyy myyntimalli, mallia über. Kuvia (yhdet jo nään), piirrustuksia???

Suomessa voi olla vaikea päästä markkinoille,ainakin kannattavasti.Sen verran tiedän DIY tapauksia että moni niistä on paremmalla tolalla kuin kaupalliset sisarensa.Varsinkin jos hintalappua tuijotetaan.Toivoisin kuitenkin että näitä ilmaantuisi.

 

[punssi]

Voihan se lähteä siitäkin, vaikka kuvittelen että homma lähtee useimmiten liikkeelle jostain äänellisestä tai kokoluokkatavoitteesta. Tavoite on esim. tehdä pienet koteloidut 2-tiet tai 130cm korkeat dipolaariset 3-tiet. Elementtien valinta on jossain projektin puolivälissä.
Jos hyvät ja pystyvät elementit ovat jo hankittuna, ne saattavat vaikuttaa haitallisesti lopputulokseen, mikäli eivät toteuta parhaalla mahdollisella tavalla haluttua akustista ja mekaanista tavoitetta, joilla pyritään tiettyyn äänelliseen tavoitteeseen.

Saundi on ääni - hyvä tai huono, jota voidaan kuvata monenlaisilla adjektiiveilla kuten tumma, tumppu, lämmin, neutraali, kuiva, kumiseva, tynnyrimäinen, ohut, yksinuottinen, pahvinen, tasapainoinen, kirkas, raaka, riipivä, kova, hidas, laahaava, nopea, rytmikäs, elävä, kuollut, lattea, melodinen, avara, ilmava, syvä/leveä/korkea (stage), tarkka, erotteleva, suppea, hämärä, epäselvä...
Ässällä alkava vaikuttaa vähitään kaikkiin muihin paitsi melodisuuteen, joka riippuu myös epälineaarisista säröistä.

Komppaan Kimmoa.
Aiotusta suunnitelmastahan se lähtee.Joskus voi tosin käydä niin että ostan elementti parin jolle ei vielä ole niin selvää käyttötarkoitusta.

 

[K J Manner]

Saundi on ääni - hyvä tai huono, jota voidaan kuvata monenlaisilla adjektiiveilla kuten tumma, tumppu, lämmin, neutraali, kuiva, kumiseva, tynnyrimäinen, ohut, yksinuottinen, pahvinen, tasapainoinen, kirkas, raaka, riipivä, kova, hidas, laahaava, nopea, rytmikäs, elävä, kuollut, lattea, melodinen, avara, ilmava, syvä/leveä/korkea (stage), tarkka, erotteleva, suppea, hämärä, epäselvä...
Ässällä alkava vaikuttaa vähitään kaikkiin muihin paitsi melodisuuteen, joka riippuu myös epälineaarisista säröistä.

No just tätähän minä tarkoitin. Ja myös muita tähän aiheeseen myöhemmin mahdollisesti lisättäviä adjektiiveja. 8)
Monitasoisempaa kuvausta odotellessa.

Saundilla tarkoittanet vain yksinkertaisesti hyvyyttä monitasoisesti?

Ei vaan miltä kajarit noin yleensä ottaen kuulostavat.

---------------------------------

Ja vastaus kysymykseen, mikä saundiin vaikuttaa 90%, oli täten "stage". Miten myös ässällä alkava suuntakuvio tähän suhteutuu - samastako on kyse?

 

[ksaunisto]

Ja vastaus kysymykseen, mikä saundiin vaikuttaa 90%, oli täten "stage". Miten myös ässällä alkava suuntakuvio tähän suhteutuu - samastako on kyse?

No eihän stage ole kaiuttimen ominaisuus vaan esiintymislava
Epätietoisuuden vähentämiseksi paljastan vielä sen verran että Pasi K:n vastaus oli erittäin täydellinen - lievää alkuänkytystä ja kysymysmerkkiä lukuunottamatta.

 

[ealab]

Mites teippien sijasta nippusiteillä tehty kelan jämeröitys?. Paljon on tarinaa vahvistimen vaimennuskertoimesta. Miten siihen liittyisi ilmasydäminen, ehkä ferriittisydämiseen verrattuna suurempivastuksinen käämi. Miten olisi basson tiukkuuden laita. Ps. Kokeilen DIY- keloja keltaisella ferriitti/ rautajauhesydänrenkailla, D n. 4-5 cm. Lankaa ( yli millin) tarvitaan vain muutama kymmenen kierrosta. Äänenlaadussa ei mitään vikaa Torobariin verrattuna. Mielestäni DIY on parempi. Vain sydämen pienehkö koko ehkä rajoittaa puhtaan äänen kuunteluvoimakkuutta! Isompia sydämiä en ole löytänyt. Kuvassa oleva ref. putki on vielä alamittainen. Suurensin halkaisijaa 5mm. Vaikutti mielestäni paljon äänen avaruuteen. Saman seikan totesin muissakin projekteissani.

[ylläpito on poistanut liitteen]

 

[ksaunisto]

Mites teippien sijasta nippusiteillä tehty kelan jämeröitys?. Paljon on tarinaa vahvistimen vaimennuskertoimesta. Miten siihen liittyisi ilmasydäminen, ehkä ferriittisydämiseen verrattuna suurempivastuksinen käämi. Miten olisi basson tiukkuuden laita.

Rungottomat käämit pitää tietysti niputtaa riittävän tiheästi. Jos kelarunko ja käämintä ovat kunnollisia, ei tarvita mitään - ainakaan sähköteippiä, joka ei paranna yhtäkään kelojen vähänkään vakavammista ongelmista kuten resistanssi, sisäinen kapasitanssi, kyllästyminen, hystereesi ja indusoituminen.

Kokonaisvaimennukseen vaikuttaa myös puhekelan resistanssi, joten kelojen isompaa vastusta kannattaisi tarkastella yhdessä Re:n kanssa. 8 ohmin elementeillä ei pari kymppiä tee isoa kokonaismuutosta, mutta 4 ohmisilla tilanne on toinen. Kompromissi on kuitenkin tehtävä, painottaen joko säröä tai kontrollia. Aktiivilla tulee sitten toiset murheet, eli torppa täyttyy mustista laatikoista ja piuhoista.

Oletteko tulleet ajatelleeksi kuinka paljon yhteistä on tviikkailulla ja sisustamisella?

 

[kekexx]

Siis mitä huonommat taajuusvasteet, suuntakuviot ja mitä enemmän säröä niin sitä parempi kaiutin! Tai ainakin kuunteluelämys.

Joskus saa miellyttävämmän lopputuloksen, kun laittaa diskantin johdot väärinpäin plussa ja minus. Mm Hifi 60/4 kaiuttimissa käytettäessä Dynaudion nestejäähdyteistä 25? diskanttia. Tuota suositeltiin kokeilemaan ko. kaiuttimen rakennusohjeissa.

En löytänyt tuota mainintaa ainakaan Hifilehden 12/83 numeron rakennusohjeesta.

 

[ksaunisto]

Siis mitä huonommat taajuusvasteet, suuntakuviot ja mitä enemmän säröä niin sitä parempi kaiutin! Tai ainakin kuunteluelämys.

Näinhän se nykyään toimii. Toisto ei kuulosta enää luonnolliselta (livemäiseltä) ilman putkivahvistimia ja soitinkaappien tasoista loppupäätä.

En löytänyt tuota mainintaa ainakaan Hifilehden 12/83 numeron rakennusohjeesta.

Samaa muistelen itsekin. Juttu on tullut aikoinaan luettua liian monta kertaa. Ehkä joku toinen media tai "Kysymyksiä toimitukselle"...

 

[kaksonen]

En löytänyt tuota mainintaa ainakaan Hifilehden 12/83 numeron rakennusohjeesta.

Harmi, muistin sitten väärin. Kuitenkin tuosta oli muistaakseni maininta jossain. Olen pahoillani, häiriöstä.

 

[kekexx]

Harmi, muistin sitten väärin. Kuitenkin tuosta oli muistaakseni maininta jossain. Olen pahoillani, häiriöstä.

Nou häiriö, mukavanhan noita vanhoja kopiokansioita oli plärätä.

Näinhän se nykyään toimii. Toisto ei kuulosta enää luonnolliselta (livemäiseltä) ilman putkivahvistimia ja soitinkaappien tasoista loppupäätä.

Kuivasta huumorista huolimatta, on tuossa ihan pointtinsa; viedäänpä harrastus tiettyyn pisteeseen: täydellinen suuntakuvio, täydellinen kaikki, mitäs sitte? tavoite saavutettu= harrastus kuolee siihen, ei enää kehitettävää. Lisätäänpä sen sijaan vaikeusastetta(vertaa tietokonepeli) On oltava oikea säröspektri, sellainen taajuusvaste joka saa illuusion korkeudesta, ja jo taas on harrastettavaa koko loppuelämäksi!

HAHA! ja siellä jo vastataan, että korvan korkeussuuntainen taajusvaste voidaan mitata. Toimiiko varmasti muuttuvalla signaalilla samalla tavalla. Mitä!(sanoi jo maukka perusjätkä aikoinaan)

 

[camerondz]

Tämä ei ehkä liity modifiointiin, mutta olenko ymmärtänyt oikein, että LspCad-ohjelmalla voi suunnitella/simuloida jakosuotimen tekemättä minkäänlaisia mittauksia? Tarvitaan ilmeisesti tietoja kotelosta ja elementeistä?

 

[punssi]

Pitää paikkansa.Siihen tarvitaan FRD ja ZMA fileitä että sellainen onnistuu.Itse en ole kokeillut,enkä kokeile mutta pitäisi toimia LSPCadissa.
Haittana tuosta on että impedanssiplotit sekä taajuusvaste pitää paikkansa vain tietyn kokoisessa kotelossa joten epätarkkuuksia tulee.
Ellen väärin muista täällä on poristu joskus k.o asiasta.

Itsehän olen niin juntti että jätän nämä helpottavat työvaiheet pois ja revin tukkaani ja partaani päreeksi menneissä käytännön kokeiluissa

 

[PowerDriver]

Kyllähän LspCADilla pystyy varsin hyvin perusteltuja arvauksia loihtimaan ilman mitään fileitä. Ohjelma osaa mm. basson kelan aiheuttaman impedansiin nousun korkeilla taajuuksilla laskea, kun sille antaa Re:n ja Le:n. Kyllä tuo käsin laskemisen voittaa.

Kutakuinkin noin suunnittelin koeversion pieneen 2-tie kaiuttimeen. Elementeissä oli valmistajan ilmoituksen mukaan kutakuinkin suorat taajuusvasteet, joten se passasi hyvin ohjelman oletuksen kanssa. Diskantin impedanssivasteessakaan ei pahaa kumpua ollut, kiitos ferrofluid öljyjen. Vastusvaimennuksella tämän ongelman rippeetkin pienenivät vielä. Diskantin tasoa joutui tietysti jälkikäteen hienosäätämään, mutta muuten suodin oli oikein oivallinen. Varmasti pientä tuuria oli mukana, koska seuraava yritys ei enää osunut lähellekkään hieman eri elementeillä.

 

[ksaunisto]

Kyllähän LspCADilla pystyy varsin hyvin perusteltuja arvauksia loihtimaan ilman mitään fileitä. Ohjelma osaa mm. basson kelan aiheuttaman impedansiin nousun korkeilla taajuuksilla laskea, kun sille antaa Re:n ja Le:n.

Vain Re:n ja Le:n mukaan simuloitu impedanssivaste on joko epätarkka tai erittäin epätarkka Aina kannattaa yrittää saada simuloitu impedanssikäyrä valmistajan mittaaman näköiseksi 1...20 kHz välillä iteroimalla Le, Reb ja Leb parametreilla. Jos tuota ei tee, on impedanssin virhe 20 kHz kohdalla tyypillisesti vähintään +100%, joka on liian paljon minkään onnistumiseksi.

 

[PowerDriver]

Vain Re:n ja Le:n mukaan simuloitu impedanssivaste on joko epätarkka tai erittäin epätarkka Aina kannattaa yrittää saada simuloitu impedanssikäyrä valmistajan mittaaman näköiseksi 1...20 kHz välillä iteroimalla Le, Reb ja Leb parametreilla. Jos tuota ei tee, on impedanssin virhe 20 kHz kohdalla tyypillisesti vähintään +100%, joka on liian paljon minkään onnistumiseksi.

Ilmankos ei muut yritykset ole aivan yhtä heittämällä onnistuneetkaan. Sille säkälle olisi kai vieläkin käyttöä. Onneksi tuo 20 kHz oli kolmen oktaavin päässä, eikä päässyt niin pahasti häiritsemään.

Joo, ei ne suotimet varmaan aivan optimaaliset olleet. Ei niistä varsinaisia high-end toistimia ollutkaan tarkoitus saada aikaan alunpitäenkään. Lähinnä ideana oli tutustua jakosuotimen toimintaan hiukan syvällisemmin.

 

[ksaunisto]

Tässä yksi hienoimmista esimerkeistä; HDS 5.25" Exclusive. Vain Re:n ja Le:n mukaan simuloidun impedanssin virhe on 20 kHz kohdalla noin +637%. Lisäparametreilla päästään jo melko lähelle.

[ylläpito on poistanut liitteen]

 

[punssi]

Ilmankos ei muut yritykset ole aivan yhtä heittämällä onnistuneetkaan. Sille säkälle olisi kai vieläkin käyttöä. Onneksi tuo 20 kHz oli kolmen oktaavin päässä, eikä päässyt niin pahasti häiritsemään.

Joo, ei ne suotimet varmaan aivan optimaaliset olleet. Ei niistä varsinaisia high-end toistimia ollutkaan tarkoitus saada aikaan alunpitäenkään. Lähinnä ideana oli tutustua jakosuotimen toimintaan hiukan syvällisemmin.

Säkäähän siihen ei tarvitse, eikä kannata edes sitä vaatia.Riittää kun mittaa konkreettisesti.
Itse olen oppinut että simuilu ja pähkäily on pirun kivaa mutta joskus,toisinaan usein, sillä on kovin vähän tekemistä käytännön kanssa.
Niinpä väännän kaikki tuotokseni pitkän kaavan mukaan.