Cd-soitin vai Vinyylilevysoitin

pappa sanoi:
Niin periaatteessa asian pitäisi olla noin ,mut sit kuitenkin käytännössä ei olekkaan .Sen voi todeta hyvillä vehkeillä muuttamalla digilähdettä.

Pappa

sehän voi olla niin että hyvällä pyörittimellä päästään lähelle kovotoiston tasoa...
 
Kovalevysoittimella voi toistaa 24 bittisiä musatiedostoja. Perus cd-levyt ovat vain 16 bittisiä. 24- ja 16-bittisten äänitteiden eron kyllä kuulee. Itselleni cd on lähinnä vain media, jolla musiikki tuodaan kaupasta kotiin.
 
jarroi1 sanoi:
Kumpi on parempi ja miksi? Puhutaan keskenään samanhintaisista soittimista. Omat kokemukseni ovat tähän saakka olleet cd-soittimen puolesta, mutta olen kyllä valmis kantaani muuttamaan jos tulee hyviä perusteluja. Myös ostoehdotuksia cd-soittimista, vinyylilevysoittimista + äänirasioista kaipailisin. Kuulostavatko uudet LP-levyt paremmalta kuin hyvin säilyneet 20-30 vuotta vanhat levyt?

Tällä hetkellä oma levysoittimeni on 80-luvun lopun Pioneer PL-3F ja siinä uusi Shure M-97xe rasia. CD-soittimeni on reilusti järeämpää luokkaa mm. Sony SCD-777ES ja XA-50ES.

Suora vastaukseni, suoraan kysymykseen.

Oma CD - Pioneer DVD-585A - soittimeni on omaan makuuni päihittänyt kaikki vierailluillani kuulemani vinyylitoistot, lukuunottamatta Milesdaviksen SME-20/12 - vinyylisoitinta.(toivottavasti pistin Jyrkin soittimen oikein?) :)

Tämä Milesdaviksen vinyylisoitin on vihdoin ja viimein se soitin, mikä pistää meikäläisellä hänen luonaan kuuntelemaan vinyyliä mielummin, kuin CD - toistoa.

Siinä sitä onkin hintahaarukkaa ja kyllä! Ossi on demonnut mulle sitä Linn - huippuvinyylisoitinta ja se ei päihittänyt mun Pioneerin CD - soitinta, vaan kuulosti vain "vinyyliltä." :)
 
Matti Lehtinen sanoi:
Tämä Milesdaviksen vinyylisoitin on vihdoin ja viimein se soitin, mikä pistää meikäläisellä hänen luonaan kuuntelemaan vinyyliä mielummin, kuin CD - toistoa.

Jyrkillä on vaan niiiin huono cd-soitin.
 
CD:t ovat viime aikoina jääneet hieman taka-alalle, mutta tiedän niiden palaavan kuvioihin jossain vaiheessa :)

Mutta siis vinyyli vai cd. Molemmilla on mahdollista saada huippuluokan ääntä. Vinyyli miellyttää minua useimmiten enemmän, mutta aika usein cd-versio on oikeasti parempi. Sympatiani ovat vinyylin puolella, mikä saattaa joskus häiritä objektiivista vertailua.

Jos äänenlaatujutut jätetään huomiotta ja keskitytään vain formaattiin , vinyylin hyviä puolia ovat mahtava kansitaide ja muutenkin tuotteen ulkoasu. CD:n selviä etuja ovat halvemmat hankintahinnat uudemmille levyille, levyjen tasalaatuisuus (ei äänenlaadun suhteen) ja yleispätevyys, koska niitä voi kuunnella helpommin esim. autossa ja kavereilla.

Molemmat on tietenkin omistettava loppupelissä, mutta kyllä ehkä ensin ostaisin cd-soittimen varsinkin edullisessa hintaluokassa.
 
Jigsaw sanoi:
Mahdoton sanoa kumpi sinällään on parempi, mutta jos otetaan oletukseksi vaikka 1000e hintaluokan cd, ja vinyylisetti (soitin-varsi-rasia-riaa).
- Niin yleispätevästi väitän että cd. Soundi melkolailla varmasti tarkempi, puhtaampi, ääripäät toistuu paremmin. Vinyylisetti 1000e budjetilla on takuuvarma kompromissi, aika suurikin sellainen. Mitä itse olen vinyyliä kuullut, useimmissa muutamien tuhansien seteissä vinyylisoundissa ei ole sitä viimeistä tarkkuutta, ilmavuutta mitä cd äänessä on paljon edullisemmassakin hintaluokassa. Vasta lähes 10k vinyyliseteissä on alkanut olla asiat ns. vimpan päälle. - Enkä nyt tarkoita sitä, että edukkaampi ääni ei olisi nautittavaa, se on usein vain kompromissi joillakin osa-alueilla. Muistanpa usein ihmetelleeni jo Project Debutinkin tarjoamaa ääntä, kiva, pyöreä, nautittava ääni monella musalla.

Nautittavuutta, kivaa soundia vinyylisetti voi toki tarjota, ja tällä osa-alueella voi hakatakin cd äänen kuus nolla..

Täsyin eri mieltä. "Soundi melkolailla varmasti tarkempi, puhtaampi, ääripäät toistuu paremmin" Ei ainakaan omassa noin tuhannen euron hintaluokassa. Kummatkin pystyy soimaan aivan upeasti. Itse jaksan aina ihailla miten uskomattoman puhtaasti vinyyli soi. Ei säröä edes viimeisessä raidassa. On varmaan Goldring 1042 rasian hyvyyttä ja tässä vaiheessa rasia on jo mukavasti sisäänajettu.
 
Tiukkapipo sanoi:
Jos taas hyvyys määritellään soittimen kyvyksi toistaa alkuperäinen signaali (esim. master-nauha) mahdollisimman muuttumattomana, asiaa voidaan jo tutkiakin. Veikkaan, että tällaisessa vertailussa mikä tahansa 200 euron cd-soitin lakaisisi lattiaa millä tahansa vinyylisoittimella

Tuon takia mulle riittääkin halpis-Sony mutta vinykkään saa laittaa massia, viritystä ja säätöä maailman tappiin saakka. On mulla nytkin haussa uutta vinykkäetusta vaikka soittimen laskumekanismi kuivuu käyttämättömyyttään :D

milesdavis sanoi:
Molemmat on tietenkin omistettava loppupelissä, mutta kyllä ehkä ensin ostaisin cd-soittimen varsinkin edullisessa hintaluokassa.

Jos on jo ensimmäiset Smurffilevynsä saanut CD:nä niin aivan turha alkaa enää täysi-ikäisenä keräämään toisten pilaamia mekaanisia museoformaatteja ainakaan vedoten äänen paremmuuteen, kuten täällä jokapojat kilvan veisaavat. Se on eri juttu vanhoilla pieruilla joilla on omasta takaa uutena ostettuja levyjä joita ei saa eikä jaksa alkaa keräämään uudestaan CD:nä.
 
milesdavis sanoi:
Molemmat on tietenkin omistettava loppupelissä

Pelkästä omistamisen ilostako?

Jos historia on siunannut laajalla vinyylikokoelmalla, niin silloin, ja vain silloin ymmärrän. Aloittelevalle hifistille en vinyylin ilosanomaa teeseinä toitottelisi, vaan kehottaisin bittitielle. Varsinkin, kun uudet vinyylijulkaisut ovat mitä ovat.
 
jparvio sanoi:
Aloittelevalle hifistille en vinyylin ilosanomaa teeseinä toitottelisi, vaan kehottaisin bittitielle. Varsinkin, kun uudet vinyylijulkaisut ovat mitä ovat.

Uudet vinyylijulkaisutko ovat se syy miksi aloittelevan hifistin pitäisi karttaa vinyyli ja lähteä suoraan tuolle bittitielle?


Tai no joo... Ehkä hifistin tie kulkee bittejä pitkin, musiikinkuuntelijalle on sitten enemmän vaihtoehtoja. :D
 
jparvio sanoi:
Pelkästä omistamisen ilostako?

Jos et ole puolellamme olet meitä vastaan. Muutenkin tämä mustan kullan ihannointi ja hyväksynnän kipeä kilpavarustelu on saanut täällä liioitellun jalansijan ja se tullee näkymään jo kerhomme ensimmäisen julkaistavan teemanumeron muodossakin. Musta kulta, siitäkö hifistely pitää aloittaa tällä vuosituhannella?

Silti en luovu vinyyleistäni ;) >:D

ATD sanoi:
Uudet vinyylijulkaisutko ovat se syy miksi aloittelevan hifistin pitäisi karttaa vinyyli ja lähteä suoraan tuolle bittitielle?
Tai no joo... Ehkä hifistin tie kulkee bittejä pitkin, musiikinkuuntelijalle on sitten enemmän vaihtoehtoja. :D

Se nyt on valitettavasti vain niin, että levyt julkaistaan nykyään lähinnä vain CD-formaatissa. Vinyylejä, kasetteja ym. nostalgiannälkäisille harvakseltaan ja valikoiden. Aallonpohja on kuitenkin ohitettu ja kysynnän lisääntyminen on parantanut tarjontaa, jopa ECM:llä ???
 
jparvio sanoi:
Pelkästä omistamisen ilostako?

Kaikkea uutta musiikkia ei saa vinyylinä ja vastaavasti kaikkea vanhaa ei saa cd:nä. Täällä ainakin molemmat formaatit elävät sopuisasti yhdessä...
 
tsheikki sanoi:
Kaikkea uutta musiikkia ei saa vinyylinä ja vastaavasti kaikkea vanhaa ei saa cd:nä. Täällä ainakin molemmat formaatit elävät sopuisasti yhdessä...

ehkäpä marginaalissa onkin näin, mutta yleistäen peruste on ohut.
 
tsheikki sanoi:
Kaikkea uutta musiikkia ei saa vinyylinä ja vastaavasti kaikkea vanhaa ei saa cd:nä. Täällä ainakin molemmat formaatit elävät sopuisasti yhdessä...

Samaa mieltä, mutta mietin just että en oikeastaan edes kaipaa niitä vinyköitäni joita ei jo olisi julkaistu CD:nä. Uuttakin musiikkia kun julkaistaan koko ajan lisää...
 
Lähes kaikki minua kiinnostavat levyt julkaistaan vain (sa)cd-muodossa...

t. jjahifi
 
sepi_1 sanoi:
Samaa mieltä, mutta mietin just että en oikeastaan edes kaipaa niitä vinyköitäni joita ei jo olisi julkaistu CD:nä. Uuttakin musiikkia kun julkaistaan koko ajan lisää...
niin vähän aikaa, niin paljon musiikkia.

:D
 
ATD sanoi:
Uudet vinyylijulkaisutko ovat se syy miksi aloittelevan hifistin pitäisi karttaa vinyyli ja lähteä suoraan tuolle bittitielle?

Tai no joo... Ehkä hifistin tie kulkee bittejä pitkin, musiikinkuuntelijalle on sitten enemmän vaihtoehtoja. :D

sanotaanko vaikka niin, että musiikinkuuntelijalle bittitie on suorempi tie musiikkiin, kun taas hifistille vinyyli tarjoilee enemmän oheispuuhailtavaa.
 
Hackman sanoi:
Kovalevysoittimella voi toistaa 24 bittisiä musatiedostoja. Perus cd-levyt ovat vain 16 bittisiä. 24- ja 16-bittisten äänitteiden eron kyllä kuulee. Itselleni cd on lähinnä vain media, jolla musiikki tuodaan kaupasta kotiin.

Tuossa on tulevaisuus mielestäni. Vanha virttynyt vinykkä joutaa jo eläkkeelle ja kauneimmat kannet kehyksiin jälkipolville. Tietty se "hyvä" puoli noissa kovalevyissä on et kun se kilahtaa niin musa bittitaivaaseen vilahtaa, ja sit alkaa panta puristaa kuuppaa sillä eihän kukaan ala musaa kopioda toiselle levylle :D


Yt. JTH
 
Sitten on vielä me, jotka ostavat retroillakseen CD-soittimen :) Vinyyliaikana olen syntynyt, cd-soitinten huumassa musiikkia kuunnellut budjettistereoilla ja nykyään harrastuksen piirissä rakentanut setin lähes yksinomaan kovalevytallenteiden ympärille. Nyt kaipaan fyysisen median tuomia lisäaistimuksia sekä selvyyden, että haluanko edes cd-soitinta kaikessa kankeudessaan. onhan se iso, mediat vievät tilaa. käyn siis samaa pähkäilyä kovalevymedian ja cd:n välillä, kuin täällä käydään vinyylin ja cd:n välillä :)
 
jlaakso sanoi:
Sitten on vielä me, jotka ostavat retroillakseen CD-soittimen :) Vinyyliaikana olen syntynyt, cd-soitinten huumassa musiikkia kuunnellut budjettistereoilla ja nykyään harrastuksen piirissä rakentanut setin lähes yksinomaan kovalevytallenteiden ympärille. Nyt kaipaan fyysisen median tuomia lisäaistimuksia sekä selvyyden, että haluanko edes cd-soitinta kaikessa kankeudessaan. onhan se iso, mediat vievät tilaa. käyn siis samaa pähkäilyä kovalevymedian ja cd:n välillä, kuin täällä käydään vinyylin ja cd:n välillä :)

Itse säilytin yhden cd-pyörittimen varmuuden vuoksi. Musiikki soi täälläkin kovolta.
 
Back
Ylös