Vinyylitapahtuma Musiikkimessuilla

sihvis sanoi:
rca RIAA:lta -> M-Audio Audiophile usb äänikortti -> tietokone -> audacity -> 44,1kHz 32bit wav -> flac tai ogg, audacity tekee suoraan oggia, flac pitäisi nyhertää eri ohjelmalla.

Almost like the real thing! :p
 
OT

Hyvin tehtynä saattaa päästä yllättävän lähelle. Tossa suoraan RIAA:sta otossa jää tosin soittimen (mahdollinen) mikrofonisuus pois. Suattaani olla hyvä tai huano juttu, vuan suattaani olla olemattakii.

ENDofOT
 
Tuo ottotason säätö on tehtävä ohjelmallisesti audacityllä, tuossa omalla levysoittimella testailin niiin sopivahko taso on 0,7-0,8 eli silmämääräisesti katsellaan jollain testitallenteella ettei RIAA:lta tuleva ääni huippukohdissa suuremmin leikkaa.

Amatöörinä siis asialla, teen sen mihin näillä taidoilla pääsen.
 
sihvis sanoi:
...
ettei RIAA:lta tuleva ääni huippukohdissa suuremmin leikkaa.
...

No jokseenkin juurikin näin. Tähän käyttöön mä ottaisin ennemmin ajoittain esiintyvän ikävän kanttiaaltomuron kuin liian matalan tason ja 6-bittisen äänen. :D
 
Aiempaan tallennuslaatuun, jos haluaa vertailla, on linkit blogissani, tosin ovatko ko.linkit enää hengissä näin pitkän ajan kuluttua, todennäköisesti eivät...
 
Ei, mutta oikeesti jannut. Laittakaapa tarkasti ja mahdollisimman laadukkaasti taltioiden sama(t) piisi(t) kaikista yhdistelmistä - nyt kun siihen on hyvä sauma.
Jos vaan onnistutte noiden tasojen kanssa oikein, niin tästä saadaan hyvin mielenkiintoinen vertailu. Vinyylin taika nimittäin tallentuu jopa digitaalitallenteelle.

-Littu-
 
Mika K sanoi:
Huone on ihan kohtuullinen, tai näin ainakin pienellä kaiuttimien paikkojen hieromisella tuossa illalla todettiin. Ja Linni toimi oikein mukavasti juu, menoa ja meininkiä piisasi vaikka se Aron sormikoukku vankkaan SME:n käyttötuntumaan tottunutta käyttäjää näin alkuun hirvittääkin. Noh, pitää ottaa tänään tuikkua siihen malliin ettei kädet huomenna tärise (ainakaan pahasti) :D

Kaikki paikalle huomenna klo13 alkaen. Se kannattaa.

Muuten tuo on ihan helppo käyttää, mutta jos tosiaan vähän kädet tärisee ja kuunteluvieras pyytää "saisinko b-puolen viimeisen raidan soimaan kiitos" niin se ei ihan niin helposti onnistu :D Itse tykkään jollain pervessillä tavalla tuon Aron tuntumasta.
 
sihvis sanoi:
Tuo ottotason säätö on tehtävä ohjelmallisesti audacityllä, tuossa omalla levysoittimella testailin niiin sopivahko taso on 0,7-0,8 eli silmämääräisesti katsellaan jollain testitallenteella ettei RIAA:lta tuleva ääni huippukohdissa suuremmin leikkaa.
Audacityssähän saa myös 48khz taajuudeksi, sitä olen itse käyttänyt. Tason taas voi laittaa mieluummin vähän matalalle, sen voi sitten ohjelmallisesti vahvistaa niin suureksi kuin haluaa ilman että leikkaa piikkejä. Helpottaa elämää kummasti, levyissä kun on aikamoisia tasoeroja... tosin ei ole kokemusta ulkoisesta korjaimesta, tasaako eroja vai ei :)
 
oli muuten luokattoman heikko soundi tuolla musiikkimessujen vinyylihuoneessa.
 
no joo tulipa vierailtua tuolla vinyylisoittimien puolellakin. tosi vaikea oli löytää sinne yläkertaan. vasta kun hifi harrastajien luona kävimme toistamiseen varmistamassa missä se paikka käytännöllisesti olisi. niin kun tuo sittenmi selvisi ohjastamalla niin ei tuonne huone 208 kongressi tiloihin ollut aulassa yhtään ainoatakaan ohjaus kylttiä. joka pisti kyllä potuttaa kovastikkin ei näin!!!

niin sanottakoon kun sitä albumia nimeltä viimaa (sellaista kevyestä päästä olevaa ultra bra:an ja scandinaavian music grouppia tyypistä näytti olevan kyseessä/tuli mieleeni) esitettiin ja sitten perään jotain hevi rock tyyppistä porcupine tree:tä. niin vaikkapa keskimmäinen vinyyli soitin soikin tuossa viimalla. niin ainakin itse huomasin että äänikuva taittuu selvästi kolkkouteen keskialueella. ikävä jos sitä muut eivät havainneet. stereokuva on kylläkin leveä ja voisiko sanoa puolisyvä kovaäänisten linjasta niiden taakse. hiukan tuntui siltä että puhetaajuudet eli tuo keskialue laulajalla/solistilla hiukan myös repeytyi musiikissa mosaaiikki pinta kuvioksi. eli ei ollut niinkään tiivis ja yhtenäinen. myös bassoa en havainnut juurikaan äänessä mukana. painotus oli aika paljon myös tuolla porcupinellä myös kolkkouteen taipuvainen vaikka soitinta vaihdettiin siinä välissä. jännää on että kyllä vinyylissäkin on cd tasoista laatua saatavissa kyllä juu. mutta sillä erotuksella että tuo ritinä ja äänenpätkimiset musiikin soidessa on hiukan kysymysmerkkien mukaisesti epätoivottu ilmiö. kohtuullisen voimallisestihan tuo hevirock kylläkin puski noista kovaäänisistä eli martin loganeista ilmeisesti? mnnn... ihan kiva kokonaisuus mutta joooo.... ei mielestäni niin intohimoisen autenttinen ja läsnä olevasaundi ja lämmökäs. jos kiteyttäisin tehdyn havaintoni parin biisin osaltani.


ken tykkää onnea vaan valinnallesi. korviahan on monenlaisia.


terv. behrelec31
 
Omat subjektiiviset irtohavainnot:

1) Pömpelit: upeat ovat (soundeiltaankin, ei vain ulkonäön puolesta), ei vaan meikäläisen juttu noin suuntaavat. Olenpas iloinen etten itse valinnut Gradientin Evidencejä itselleni, ihan kipeätä kuunnella spotissa pää ruuvipenkissä. Nauti siinä sitten musiikista. Mutta toisenlaisille ihmisille nuo ovat epäilemättä oikein hyvät - JOS tilat ovat isot JA akustoidut. Omanlaisesta laadukkuudestaan huolimatta eivät voisi vähempää kiinnostaa meikäläistä.

2) Olin paikalla noin kello 13.00-15.00 ja tämän kaksituntisen perusteella toteaisin: hirvittävän tasaista oli, eroja oli tosi vaikea tehdä. Tämä oli yllätys itselleni, olisin kuvitellut isompia eroja syntyväksi. Lopputulos herättää suuren skeptisyyden erinäisten pikkutviikkausten suhteen tyyliin "ooh, vaihdoin äänivarren vähän parempaan malliin ja oi mikä valtava ero oli heti välittömästi kuultavissa".

3) KAIKKI olivat mielestäni hurjan laadukkaita kieputtimia, ihan millä tahansa voisin kuunnella maailman tappiin saakka. Eli jos noista pitäisi valita, voisi valita ihan vain ulkonäön ja /tai käyttömukavuuden perusteella (niin ja ööh, hinnan, heh...).

4) Ihan ÄÄRIMMÄISEN niukasti Raven Ac jotenkin ehkä vakuutti eniten, erityisesti Cinematic Orchestralla. Mutta tässäkin näytteessä oli hurja basso-ongelma jonka laitan kyllä tilan piikkin (mikä kieltämättä herättää kysymyksen että jos noi pömpelit eivät toimineet edes tuommoisessa tilassa niin missä ne sitten toimivat?).

5) SME/Thorens: ihme homma, Thorens pisti kampoihin ilmeisesti reilustikin halvemmalla varsi/rasia-kombolla Joose Keskitalolla. Ihan yhtä uskottava basso ja auktoriteetti ylipäänsä kuin SME:llä. Starkerin Bachilla Thorens hävisi mutta volume oli selvästi tässä kohtaa muiden alapuolella joten tällä huomiolla ei ole mitään arvoa. Pienemmällä volumella mikä tahansa saadaan kuulostamaan huonommalta kuin muut.

6) Linn/Michell: 1-1. Linn soitti huonosti Ellingtonia, kanavatasapainosaa vikaa. MUTTA: Michellkin soitti huonosti samaa levyä! Varmistin homman kuuntelemalla juttua salin takana ja selvästi jossain oli vikaa. Vasempi kanava kuului vaimeampana kummallakin soittimella. Äänitys tai prässäys (tai molemmat) eivät olleet parasta a-ryhmää tuolla kiekolla. Oikeasta kanavasta yksinkertaisesta tuli enemmän matskua tuolla levyllä kummallakin soittimella ihan riippumatta kajareiden suuntaavuudesta. Led Zeppelin kuulosti pikkupikkuriikkisen paremmalta Linniltä kuin Michelliltä, siitä taas (erittäin niukka) voitto Linnille suhteessa Michelliin (joka oli äärimmäisen asiallinen sekin).

7) Ratkaisevaa oli ei source first vaan source of the source eli vinyylin laatu. Se ratkaisee mitä tulee ulos. Äänitys ja/tai prässäys. Elllington oli laadultaan jopa häiritsevän huono ja sitten jos taas rokkia vertasi niin Zeppelin oli aina vaan Zeppelin: on se vaan upeasti äänitetty lätty tuo nelonen, hakkasi kevyesti Opethin modernit jutut: eihän Opethilla ollut edes kummoistakaan stereokuvaa! Eikä Opeth edes ollut huono nykystandardein, se oli kumminkin kivasti toimivaa huttua eikä mitään yltiökompressoitua kamaa. Mutta tässä vaan huomattiin että 1970-luvulla hommat tehtiin vielä paljon paremmin. Niin ja basso-ongelma tuli esiin mielestäni lähinnä Cinematic Orchestran levyllä eli tässäkin nähtiin homman ääniteriippuvuus, Zeppelinillä tai Keskitalolla kuminaa ei ollut havaittavissa.

Juu, ei tästä käteen jäänyt kuin suuri hämmennys, erot ovat tuolla tasolla aivan hirvittävän pieniä, asiallista soundia kuulee näköjään monelta valmistajalta. Tämä on oikeastaan varsin ilahduttava johtopäätös, jokainen voi sitten valita itselleen sopivan kieputtimen myös muiden kuin äänentoiston laatuun liittyvien juttujen perusteella (hinta, ulkonäkö, käyttömukavuus jne.).

Joten suuret kiitokset vain spektaakkelin järjestäjille. Sangen viihtyisä sessio oli ja hienoa oli, että tämmöinen ylipäänsä saatiin järjestettyä!
 
Juuri kotiuduin Matin kanssa; veimme Mutasen Petrin Raveninkin kotiinsa. Minusta tapahtuma onnistui melko mukavasti ja kävijöitäkin oli yllättävän paljon. Tuollaisessa tilassa kotiäänentoiston veroisen intimiteetin aikaansaaminen on hankalaa, minkä toivoisin joidenkin "kriitikoiden" ymmärtävän. Oli kuitenkin mukavaa kuunnella aivan erilaisten soittimien kykenevän mainioon suoritukseen.

Kiitos kaikille vieraille ja erityisesti järjestäjille sekä soittimensa tilaisuuteen luovuttaneille :)
 
No, mitens se Avid/PhantomII/Orpheus L soitti musiikkia?

Tiedän, että Orpheus L on yksi hienompia rasioita mitä maa päällään pitää ja Grahamin vivut(ainakin 2.2) ovat todella tomivia. Joten, miten Kallen soitin soi?

Torvihörhö

Ps. Kyselen, koska en ollut itse paikalla.
 
^Saatiin vasta lopussa Acutus kunnon lentoon ja toimihan se silloin varsin messevästi. Jos pitäisi tuosta porukasta valita niin olisi se varmaan kärjessä tai ihan tuntumassa hyvin todennäköisesti. Itte toki laittaisin settiin ihan eri pömpelit ja vahvaimet :). Hiukka vaikea antaa kunnon arviota kun tuo peräpää oli itselle niin outo mutta kyllä siellä eroja soittimien välillä kuultiin :).
 
isojussi sanoi:
^Saatiin vasta lopussa Acutus kunnon lentoon ja toimihan se silloin varsin messevästi. Jos pitäisi tuosta porukasta valita niin olisi se varmaan kärjessä tai ihan tuntumassa hyvin todennäköisesti. Itte toki laittaisin settiin ihan eri pömpelit ja vahvaimet :). Hiukka vaikea antaa kunnon arviota kun tuo peräpää oli itselle niin outo mutta kyllä siellä eroja soittimien välillä kuultiin :).
 
Edellinen viestini lähti näköjään nopeammin kuin ajatukseni...

Elikä Isojussi, mikä oli sinun suosikkisoittimesi noista monista?

Torvihörhö
 
Petri Mutanen sanoi:
No, mitens se Avid/PhantomII/Orpheus L soitti musiikkia?

Tiedän, että Orpheus L on yksi hienompia rasioita mitä maa päällään pitää ja Grahamin vivut(ainakin 2.2) ovat todella tomivia. Joten, miten Kallen soitin soi?

Torvihörhö

Ps. Kyselen, koska en ollut itse paikalla.

Tää oli sikäli jännä, että osa paikalla olleista harrastajista harmitteli ja havainnoi, miten tekniset ongelmat aiheuttivat taimiongelmia kun taas omiin korviini Starkerin kanssa Kallen kieputin loihti parhaiten nipussa olevan ja hyvin eläväisen sellon äänen. Eli taimiongelmasta huolimatta pidin tuosta kyllä eniten.
 
Acutusta kuuntelin vaan sivusta ja pitää päästä Kallen luona kuuntelemaan kunnolla joskus kun vakuuttavasti se poimi levyltä vaikka se PT:n levy ei ole tuttu. Petri Mutaselle onnistuuko kotikuuntelut joskus toi ravenin jätti poltteen kuulla tarkemmin se mitä kerkesin yhden biisin kuulla ja todellakin tykkäsin siintä paljonkin ja se olikin ainoa täysin vieras.

Oli tarkoitus Ravenilla ottaa lopuksi vielä tutulla musalla tyypit se vaan jäi kun olin osaston standilla.

Kiitoksia vaan kaikille tapahtuman järjestäjille ja ketkä saivat aikaiseksi tämän ei tätä joka päivä edessä ole.
 
Back
Ylös