Vinkkejä: Hifi-kirjat, -lehtijutut tai tutkimustulokset

Laitetaanpa tähän kirjalistaketjuun myös. Harrastaja Hardsoft löysi tällaisen uuden kirjan:
Audio Metering: Measurements, Standards and Practice: Measurements, Standards and Practics by Eddy Brixen
 
denali sanoi:
Laitetaanpa tähän kirjalistaketjuun myös. Harrastaja Hardsoft löysi tällaisen uuden kirjan:
Audio Metering: Measurements, Standards and Practice: Measurements, Standards and Practics by Eddy Brixen
Napsauta laajentaaksesi...

Linkki kirjaan

Nopean selaamisen perusteella jos tuon lukee ajatuksella kannesta kanteen, niin tietää äänen mittaamisesta suurinpiirtein kaiken. Mulla on ensimmäinen painos 224 sivua. Toisessa painoksessa, jota nykyään myydään on 264 sivua, koska siihen on lisätty muutamia uusia kiinnostavia artikkeleita (löytyvät linkin takaa) - en taida kuitenkaan ottaa rantalukemiseksi talvilomareissulle :D
 
Taidanpa itsekin lisätä listaan, kun seuraava tilaus lähtee.
 
onko kellään tietoa saako noita tuomelan kirjoja ostettua enää mistään.
tai jos joku on valmis luopumaan. ;)
 
Suosittelen tässä ketjussa vähän aiemmin mainittua Jim Smithin kirjoittamaa Get Better Sound-kirjaa. Perusteellisia ohjeita huoneakustiikkaan, laiteintegraatioon, kaapeleiden valintaan jne. Asiat on selitetty selkokielellä ja kiihkoilematta.

T:Markku
 
eacan sanoi:
onko kellään tietoa saako noita tuomelan kirjoja ostettua enää mistään.
tai jos joku on valmis luopumaan. ;)
Napsauta laajentaaksesi...

toista vuotta sitten oli tuomelan kirjoja myynnissä kotkan laatulaitteessa sieltä omanikin ostin.
 
Uusimmassa JAES:ssa oli mielenkiintoinen tutkimus kaapeleiden välisten erojen kuuluvuudesta.
"Cable Pathways Between Audio Components Can Affect Perceived Sound Quality"

Muutamia poimintoja raportista:
  • Pitkässä kuuntelussa havaitaan eroja paremmin kuin lyhyessä.
  • Jos kuunnellaan erottelevampaa ensin ja sitten huonompaa, niin erot hämärtyvät, koska erottelevammasta voi jäädä muistikuva, joka "kuvitellaan huonomman päälle". Eli kasvanut resoluutio on helpompi kuulla kuin heikentynyt resoluutio.
  • Testikertojen lukumäärän lisääminen ei juuri paranna tuloksia. Toisaalta muusikot kuulivat erot 10 kertaa maallikoita varmemmin, vaikka molempien havaintojen luotettavuus oli selvästi merkittävä tieteellisesti - p<0.0005 vs. p<0.005 (vaatimus p<0.05).
  • Välijohtojen taajuusvastetta tai resistanssia ei pidetty selittävinä tekijöinä.
  • Sen sijaan häiriötasoissa havaittiin merkittäviä eroja verrokkien välillä.
  • Ehdotettiin jatkotutkittavaksi myös muita mahdollisia selittäviä tekijöitä, kuten aikatason ilmiöt, esim. heijastukset.
  • Hieman yllättävästi tekijä sanoo, ettei tiedä aiemmin julkaistuja tutkimuksia, joissa eroja olisi pystytty todistamaan välikaapeleiden suorassa kuunteluvertailussa. "Nevertheless, to the author’s knowledge, proofs of audibility through direct listening comparisons where the cable pathway was actually changed (i.e., not simulations or theoretical estimations) have not been previously
    published."

Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa ilmaiseksi tämän linkin kautta:
 
Viimeksi muokattu:
Laitetaan vielä toinenkin vinkki. Nagata Acoustics:n suunnittelemista konserttisaleista, mm. Helsingin musiikkitalo, on julkaistu kirja. Sisällysluettelon perusteella musiikkitalosta on on 8-sivuinen luku.

Concert Halls by Nagata Acoustics: Thirty Years of Acoustical Design for Music Venues and Vineyard-Style Auditoria: Toyota, Yasuhisa, Komoda, Motoo, Beckmann, Daniel, Quiquerez, Marc, Bergal, Erik: 9783030424497: Amazon.com: Books

Concert Halls by Nagata Acoustics: Thirty Years of Acoustical Design for Music Venues and Vineyard-Style Auditoria [Toyota, Yasuhisa, Komoda, Motoo, Beckmann, Daniel, Quiquerez, Marc, Bergal, Erik] on Amazon.com. *FREE* shipping on qualifying offers. Concert Halls by Nagata Acoustics: Thirty...
www.amazon.com
 
Denali sanoi:
Uusimmassa JAES:ssa oli mielenkiintoinen tutkimus kaapeleiden välisten erojen kuuluvuudesta.
"Cable Pathways Between Audio Components Can Affect Perceived Sound Quality"

Muutamia poimintoja raportista:
  • Pitkässä kuuntelussa havaitaan eroja paremmin kuin lyhyessä.
  • Jos kuunnellaan erottelevampaa ensin ja sitten huonompaa, niin erot hämärtyvät, koska erottelevammasta voi jäädä muistikuva, joka "kuvitellaan huonomman päälle". Eli kasvanut resoluutio on helpompi kuulla kuin heikentynyt resoluutio.
  • Testikertojen lukumäärän lisääminen ei juuri paranna tuloksia. Toisaalta muusikot kuulivat erot 10 kertaa varmemmin, vaikka molempien havaintojen luotettavuus oli selvästi merkittävä tieteellisesti - p<0.0005 vs. p<0.005 (vaatimus p<0.05).
  • Välijohtojen taajuusvastetta tai resistanssia ei pidetty selittävinä tekijöinä.
  • Sen sijaan häiriötasoissa havaittiin merkittäviä eroja verrokkien välillä.
  • Ehdotettiin jatkotutkittavaksi myös muita mahdollisia selittäviä tekijöitä, kuten aikatason ilmiöt, esim. heijastukset.
  • Hieman yllättävästi tekijä sanoo, ettei tiedä aiemmin julkaistuja tutkimuksia, joissa eroja olisi pystytty todistamaan välikaapeleiden suorassa kuunteluvertailussa. "Nevertheless, to the author’s knowledge, proofs of audibility through direct listening comparisons where the cable pathway was actually changed (i.e., not simulations or theoretical estimations) have not been previously
    published."

Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa ilmaiseksi tämän linkin kautta:
Napsauta laajentaaksesi...
Pikasesti silmäiltynä kaapelit jota verrattiin oli 0.5m XLR-XLR ($500) vs 2m RCA-RCA ($50) kaapeli DAC:ta vahvistimelle.
 
Denali sanoi:
Uusimmassa JAES:ssa oli mielenkiintoinen tutkimus kaapeleiden välisten erojen kuuluvuudesta.
Napsauta laajentaaksesi...
Tässä on mielenkiintoisia havaintoja, mm. että pitkässä kuuntelussa erot huomataan paremmin ja että kasvanut resoluutio on helpompi kuulla kuin heikentynyt resoluutio.

Se, että harjaantumattomat muusikot ovat keskimäärin parempia havaitsijoita kuin harjaantumattomat tavikset, on sopusoinnussa esim. Harmanin (Toole ym.) tulosten kanssa. Tosin Harmanilla on todettu myös, että muusikot eivät välttämättä ole erityisen hyviä havaitsijoita ja että muusikkous ei ole itsessään erityisen merkitsevä muuttuja, vaan harjaantuneet kuuntelutestiosallistujat ja kokeneet hifiharrastajat ovat keskimäärin muusikkoja parempia ja johdonmukaisempia havaitsijoita.

Ihan pikainen kysymys: testissä varmaankin huomioitiin saman laitteen (dac, vahvistin) rca- ja xlr -lähtöjen/sisääntulojen mahdolliset ko. laitteesta johtuvat erot? Riittääkö tähän signaali- ja hälytasojen kontrolli? Miksi verrattiin rca vs xlr, veikkaan että ekonomisuussyistä? Raportissa ei taidettu mainita, että nimenomaan haluttin testata vain/juuri rca vs xlr? Voisiko rakentaa systeemin, missä olisi esim. kaksi identtistä rca-lähtöä/tuloa?
 
Viimeksi muokattu:
Denali: "Laitetaan vielä toinenkin vinkki. Nagata Acoustics:n suunnittelemista konserttisaleista, mm. Helsingin musiikkitalo, on julkaistu kirja. Sisällysluettelon perusteella musiikkitalosta on on 8-sivuinen luku."
Tuo konserttisalitutkimus olisi varmaankin hyvä linkata myös esim. Helsingin Musiikkitalo -ketjuun.
 
Viimeksi muokattu:
Korva sanoi:
Se, että muusikot ovat erityisen hyviä havaitsijoita ja että muusikkous olisi erityisen merkitsevä muuttuja, on erilainen tulos kuin esim. Harmanilla, missä harjaantuneet kuuntelutestiosallistujat ja kokeneet hifiharrastajat ovat keskimäärin muusikkoja parempia ja johdonmukaisempia havaitsijoita, vaikkakin muusikot ovat keskimäärin parempia kuin harjaantumattomat tavikset.
Napsauta laajentaaksesi...
Ymmärtääkseni tuossa verrattiin muusikoita vain maallikoihin. Kummankaan ryhmän jäsenet eivät olleet high-end audion harrastajia.
 
Denali sanoi:
Uusimmassa JAES:ssa oli mielenkiintoinen tutkimus kaapeleiden välisten erojen kuuluvuudesta.
"Cable Pathways Between Audio Components Can Affect Perceived Sound Quality"

Muutamia poimintoja raportista:
  • Pitkässä kuuntelussa havaitaan eroja paremmin kuin lyhyessä.
  • Jos kuunnellaan erottelevampaa ensin ja sitten huonompaa, niin erot hämärtyvät, koska erottelevammasta voi jäädä muistikuva, joka "kuvitellaan huonomman päälle". Eli kasvanut resoluutio on helpompi kuulla kuin heikentynyt resoluutio.
  • Testikertojen lukumäärän lisääminen ei juuri paranna tuloksia. Toisaalta muusikot kuulivat erot 10 kertaa maallikoita varmemmin, vaikka molempien havaintojen luotettavuus oli selvästi merkittävä tieteellisesti - p<0.0005 vs. p<0.005 (vaatimus p<0.05).
  • Välijohtojen taajuusvastetta tai resistanssia ei pidetty selittävinä tekijöinä.
  • Sen sijaan häiriötasoissa havaittiin merkittäviä eroja verrokkien välillä.
  • Ehdotettiin jatkotutkittavaksi myös muita mahdollisia selittäviä tekijöitä, kuten aikatason ilmiöt, esim. heijastukset.
  • Hieman yllättävästi tekijä sanoo, ettei tiedä aiemmin julkaistuja tutkimuksia, joissa eroja olisi pystytty todistamaan välikaapeleiden suorassa kuunteluvertailussa. "Nevertheless, to the author’s knowledge, proofs of audibility through direct listening comparisons where the cable pathway was actually changed (i.e., not simulations or theoretical estimations) have not been previously
    published."

Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa ilmaiseksi tämän linkin kautta:
Napsauta laajentaaksesi...

Hieno homma! Aika harvinaista herkkua ovat tällaiset tieteelliset kaapeleiden sokkotestit. Tuo on monelle harrastajalle tuttu ilmiö, että pitkään kuunnellessa erot hahmottuvat paremmin. Omissa tulevissa kokeiluissa aion pitää mielessä myös tuon havainnon, että paremmin eron kuulee kun ensin kuuntelee oletetusti huonompaa vaihtoehtoa.
 
Denali sanoi:
Ymmärtääkseni tuossa verrattiin muusikoita vain maallikoihin. Kummankaan ryhmän jäsenet eivät olleet high-end audion harrastajia.
Napsauta laajentaaksesi...
Kyllä. Se, että harjaantumattomat muusikot ovat keskimäärin parempia havaitsijoita kuin harjaantumattomat tavikset, on sopusoinnussa esim. Harmanin (Toole ym.) tulosten kanssa.
 
ahaapalainen sanoi:
Tuo on monelle harrastajalle tuttu ilmiö, että pitkään kuunnellessa erot hahmottuvat paremmin. Omissa tulevissa kokeiluissa aion pitää mielessä myös tuon havainnon, että paremmin eron kuulee kun ensin kuuntelee oletetusti huonompaa vaihtoehtoa.
Napsauta laajentaaksesi...
Minustakin tämä oli mielenkiintoinen ja hifiharrastukselle mielekäs testi. Yksittäinen asia, mitä jäin vielä miettimään, on se, että testimusiikki oli kuuntelijoille outoa. "Nor had they heard this particular musical piece before. Subjects were not informed about the title or label of the recording..." (Musiikii saattoi olla esim. tällaista
) Harrastajathan yleensä testaavat laitteita hyvin tutulla musiikilla. Tieteellisissä kuuntelutesteissä muistaakseni ainakin joskus osallistujilla on ollut myös ennen testiä mahdollisuus tutustua testimusiikkiin, mistä tässä ei tainnut olla mainintaa ("Subjects received no training or practice"). Pohdin, voisiko tuo vaikuttaa havaintoihin tai sitten ehkä ei. Toisaalta tässä testissä juuri oli mahdollisuus suhteellisen pitkään kuunteluaikaan/näyte (5 min 40 s), ja toistoon oli mahdollisuus. Lisäksi ohjeistettiin, että näkemystä ei kiirehdittäisi muodostamaan heti näytteen alkupuolella. "...the final design for the formal experiment was to play 5:40 m:s segments for each configuration separated by 40 s for each trial, with a 4 min break between trials (details of the music are given below). This allowed comfortably completing the target of a 3-trial session per subject well within an hour. In addition, listeners must be instructed to not form a quick opinion as soon as the music began, but to listen to the entire segment to avoid forming an early bias that might skew expectation."
 
Viimeksi muokattu:
Denali sanoi:
Uusimmassa JAES:ssa oli mielenkiintoinen tutkimus kaapeleiden välisten erojen kuuluvuudesta.
"Cable Pathways Between Audio Components Can Affect Perceived Sound Quality"

Muutamia poimintoja raportista:
  • Pitkässä kuuntelussa havaitaan eroja paremmin kuin lyhyessä.
  • Jos kuunnellaan erottelevampaa ensin ja sitten huonompaa, niin erot hämärtyvät, koska erottelevammasta voi jäädä muistikuva, joka "kuvitellaan huonomman päälle". Eli kasvanut resoluutio on helpompi kuulla kuin heikentynyt resoluutio.
  • Testikertojen lukumäärän lisääminen ei juuri paranna tuloksia. Toisaalta muusikot kuulivat erot 10 kertaa maallikoita varmemmin, vaikka molempien havaintojen luotettavuus oli selvästi merkittävä tieteellisesti - p<0.0005 vs. p<0.005 (vaatimus p<0.05).
  • Välijohtojen taajuusvastetta tai resistanssia ei pidetty selittävinä tekijöinä.
  • Sen sijaan häiriötasoissa havaittiin merkittäviä eroja verrokkien välillä.
  • Ehdotettiin jatkotutkittavaksi myös muita mahdollisia selittäviä tekijöitä, kuten aikatason ilmiöt, esim. heijastukset.
  • Hieman yllättävästi tekijä sanoo, ettei tiedä aiemmin julkaistuja tutkimuksia, joissa eroja olisi pystytty todistamaan välikaapeleiden suorassa kuunteluvertailussa. "Nevertheless, to the author’s knowledge, proofs of audibility through direct listening comparisons where the cable pathway was actually changed (i.e., not simulations or theoretical estimations) have not been previously
    published."

Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa ilmaiseksi tämän linkin kautta:
Napsauta laajentaaksesi...
Oliko tutkimuksen tulos siis se, että a) välikaapeleissa on äänellisiä eroja ja b) niiden erot havaitsee maallikkokin c) tämä oli ensimmäinen luotettava testi ja tutkimustulos, jossa a ja b toteutui?

Kyselen tyhmiä, kun olen vähän yksinkertainen näissä asioissa. Meikäläinen tamppaa erojen kuuluvuudessa vielä ihan pohjamudissa. En esimerkiksi ymmärrä, mikä on enemmän resoluutiota kuin vähemmän resoluutiota. Mitä se resoluution on, miten sen määrän voi erottaa vaikka välijohdosta ja onko sillä jokun suure eli voiko sitä mitenkään arvioida määrällisesti tai mitata. Mutta tää oli vaan tällanen välikommentti. Ei kannata tähän tarttua.
 
tms sanoi:
En esimerkiksi ymmärrä, mikä on enemmän resoluutiota kuin vähemmän resoluutiota. Mitä se resoluution on, miten sen määrän voi erottaa vaikka välijohdosta ja onko sillä jokun suure eli voiko sitä mitenkään arvioida määrällisesti tai mitata.
Napsauta laajentaaksesi...
Mulla "kaapelijumppa" lähti alkujaan liikkeelle kuulokkeiden parissa. Aikanaan ei ollut läheskään yhtä isoa valikoimaa laadukkaita luureja ja vahvistimia joten kun akustiikkaan ei pystynyt kuuloketyynyjä ja modauksia lukuun ottamatta vaikuttamaan, kaapelit olivat yksi tapa vaikuttaa "toiston virheisiin" toisin sanoen ominaisuuksiin jotka ärsyttivät levystä toiseen. Yksi kaapeli saattoi olla toista smoothimpi vaikkapa diskantissa, toinen päästää alimmat murahdukset läpi vakuuttavammin ja kolmas antaa illuusion laajemmasta äänikuvasta verrokkeihin nähden. Näistä kokeiluista löytyi itselle se korvat avaava kokemus millaisia vaikutuksia voi olla ja sen myötä kiinnittää nykyisin huomiota luonnostaan tiettyihin äänellisiin ominaisuuksiin eli tavallaan etsii/hakeutuu kohti eroja mikä on helpottanut ja nopeuttanut laitevertailuja. Ei sillä metsään on silti menty useampaan kertaan matkan varrella kaapeleissa ja muissa komponenteissa, mutta mielestäni tärkein eli ymmärrys on kasvanut etenkin niillä sivupoluilla merkittävästi.
 
tms sanoi:
Oliko tutkimuksen tulos siis se, että a) välikaapeleissa on äänellisiä eroja ja b) niiden erot havaitsee maallikkokin c) tämä oli ensimmäinen luotettava testi ja tutkimustulos, jossa a ja b toteutui?
Napsauta laajentaaksesi...
a) ja b) kyllä tutkimuksen tapauksessa, eli otsikon mukaisesti "kaapelit voivat vaikuttaa kuultuun ääneen". c) Kirjoittaja väittää, ettei ole nähnyt muita tutkimuksia. Se ei vielä todista, ettei niitä olisi. Kaikkeahan ei julkaista, eikä aina englannin kielellä. Eivätkä kaikki tutkimukset ole välttämättä löydettävissä googlaamalla.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös