Uusi blogi julkaistu: Diabolus in HiFi

Heh, hän ei allekirjoita vinyyliltä saatavaa parempaa äänenlaatua, mutta samalla haastattelun mittaan kertoo ne syyt miksi vinyyliltä saa parempaa äänenlaatua. Ehkä ammattilaisilla on aina liian tekninen näkökulma kohinoihin ja bittisyvyyksiin ja analogisiin muuttujiin, joiden pohjalta voidaan ihan mittaustulospohjalta todeta että vinyyli ei pärjää, kun päätekijä on se että dynaamisempi ääni koetaan paremmaksi, ainakin näin hifiväen kyseessäollessa.

No Mika edustaa alalla ihan tunnetusti oppositiota, niinkuin jutussa todetaankin. Mutta kyllä tuossa tulee mustavalkoisuuden lisäksi vähän niitä harmaan sävyjäkin. Hyvä juttu!
 
Artikkelista :

" Pointtina on se, että kehittynyttä nykytekniikkaa hyväksikäyttäen saamme irti siitä originaalista masterin, mutta paljon paremman kuin mitä se ne aikalaiset ovat saaneet aikaiseksi. Tai tässä tapauksessa useasti, mitä minä itse olen saanut aikaiseksi silloin kun olen tehnyt niitä alkuperäisiä julkaisuja.

... ja nimenomaan tekniikka oli vajavaista. Tekniikka meillä on kehittynyt huippuunsa niistä alkuajoista, nämä ovat asiat jotka sanelevat remasterointityötä.
"

" Seuraava askel on se, että vaikka master löytyisikin, niin onko se enää käyttökelpoinen? Onko se jo mädäntynyt sinne hyllyyn? Ja onko joku joskus tajunnut digitoida sen "

Eli parhaan remasterin olisi halutessaan voinut tehdä digijulkaisuna. Kun ne nyt joka tapauksessa käyvät digimuodossa, niin minä tekstin luen.

t. ' RIF '
 
Artikkelista :

" Pointtina on se, että kehittynyttä nykytekniikkaa hyväksikäyttäen saamme irti siitä originaalista masterin, mutta paljon paremman kuin mitä se ne aikalaiset ovat saaneet aikaiseksi. Tai tässä tapauksessa useasti, mitä minä itse olen saanut aikaiseksi silloin kun olen tehnyt niitä alkuperäisiä julkaisuja.

... ja nimenomaan tekniikka oli vajavaista. Tekniikka meillä on kehittynyt huippuunsa niistä alkuajoista, nämä ovat asiat jotka sanelevat remasterointityötä.
"

" Seuraava askel on se, että vaikka master löytyisikin, niin onko se enää käyttökelpoinen? Onko se jo mädäntynyt sinne hyllyyn? Ja onko joku joskus tajunnut digitoida sen "

Eli parhaan remasterin olisi halutessaan voinut tehdä digijulkaisuna. Kun ne nyt joka tapauksessa käyvät digimuodossa, niin minä tekstin luen.

t. ' RIF '
Mikä sitten huippua on kenellekin... ;)
 
Heh, hän ei allekirjoita vinyyliltä saatavaa parempaa äänenlaatua, mutta samalla haastattelun mittaan kertoo ne syyt miksi vinyyliltä saa parempaa äänenlaatua. Ehkä ammattilaisilla on aina liian tekninen näkökulma kohinoihin ja bittisyvyyksiin ja analogisiin muuttujiin, joiden pohjalta voidaan ihan mittaustulospohjalta todeta että vinyyli ei pärjää, kun päätekijä on se että dynaamisempi ääni koetaan paremmaksi, ainakin näin hifiväen kyseessäollessa.
Ei se vinyyli formaattina ole dynaamisesti(kaan) parempi, päin vastoin. Kaiverrusvaiheessa vinyylille pitää jättää käytännön syistä enemmän dynamiikkaa, koska se ei mekaanisena formaattina pysty käsittelemään kovin lytättyä kamaa. Mutta jos otetaan vaikka alunperinkin tosi dynaaminen masteri, niin enemmän sä saat siitä diginä resoluutiota irti, kuin vinyyliltä. Mutta sitten taas toisaalta jos sä haluut tehdä tosi lytätyn masterin, (sehän on lopeensakin vain tyylivalinta), niin sen kaivertaminen vinyylille onkin vähintäänkin haastavaa, jos ei mahdotonta.

Niin ja vinyylin dynamiikan toisto on vieläpä taajuusriippuvaista. Esimerkiksi korkeataajuiset resonanssit ja äkilliset piikit eivät kaiverru helposti säröytymättä vinyylille, jolloin vaikka sihahtavia ässiä, tai Miles Davesin trumpettia pitää limitoida, joten tietenkin se äänite soi jo siitä syystä vinyylillä pehmeämmin.
Eli aina kun esitetään väitteitä vinyylin paremmuudesta, sen voi lukea niin että esittäjä tykkää vinyyliltä tuotetusta soundista enemmän. Se on makuasia, eikä fakta.

Mika on puljaillut todella paljon niin vinyylien, nauhojen, kuin digiäänenkin kanssa, joten on hassua sanoa, että ammattilaisilla olis "liian tekninen näkökulma". Kyse on paremminkin syvällisestä kokemuksen tuomasta ymmärryksestä ko. tekniikoista, niitten puutteista ja vahvuuksista.
 
Ei se vinyyli formaattina ole dynaamisesti(kaan) parempi, päin vastoin. Kaiverrusvaiheessa vinyylille pitää jättää käytännön syistä enemmän dynamiikkaa, ....

Käytännön syyt = loudness war , tai nätimmin yllä ilmaistuna ns tyylivalinta/makuasia. Tulkitsenko oikein ? t. ' RIF '
 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
Ei se vinyyli formaattina ole dynaamisesti(kaan) parempi, päin vastoin.

No taas upottiin siihen tekniikan suohon. Voidaan nyt todeta että vinyyli on kaikin puolin pska formaatti, tallennuskapasiteetiltaan, taajuusvasteeltaan, dynamiikaltaan, säröltään, painoltaan ja säilytystilavaatimuksiltaan ja ääni ei ole sinnepäinkään kuin pitäisi ja mitä vielä keksitäänkään niin läpipska.

Ongelma on että muiden kaikin tavoin parempien formaattien mahdollisuuksia ei käytetä vaan lopputulos on tyylisyistä lytättyä pskaa, jollaista ei vinyylille saa muuten kuin vähentämällä lyttäystä, minkä seurauksena vinyyli kuulostaa paremmalta vaikka onkin ihan pska aina ja iankaiken.
 
No mä nyt aattelin vaan valottaa vähän niitä fyysisiä faktoja ja mekanismeja formaattien välillä. Käsittääkseni se on hifiharrastuksen rikkaus, että siinä voi hypätä niin syvälle sinne tiedon suohon, kuin kukin kokee tarpeelliseksi.

Ja maailma on täynnä niin lyttyyn rutattua, kuin äärimmäisen dynaamistakin musiikkia. Kyllä siellä valinnanvaraa on, vaikka kuinka paljon ja jokaiselle makunsa mukaan.
No taas upottiin siihen tekniikan suohon. Voidaan nyt todeta että vinyyli on kaikin puolin pska formaatti, tallennuskapasiteetiltaan, taajuusvasteeltaan, dynamiikaltaan, säröltään, painoltaan ja säilytystilavaatimuksiltaan ja ääni ei ole sinnepäinkään kuin pitäisi ja mitä vielä keksitäänkään niin läpipska.

Ongelma on että muiden kaikin tavoin parempien formaattien mahdollisuuksia ei käytetä vaan lopputulos on tyylisyistä lytättyä pskaa, jollaista ei vinyylille saa muuten kuin vähentämällä lyttäystä, minkä seurauksena vinyyli kuulostaa paremmalta vaikka onkin ihan pska aina ja iankaiken.
 
Käytännön syyt = loudness war , tai nätimmin yllä ilmaistuna ns tyylivalinta/makuasia. Tulkitsenko oikein ? t. ' RIF '
Et. Vinyyli on mekaaninen formaatti ja ne ko. asiaan vaikuttavat syyt ovat todella, todella monipuolisia ja niihin vaikuttaa kaikki, basson määrästä uran pituuteen jne. jne. jne.
 
No mä nyt aattelin vaan valottaa vähän niitä fyysisiä faktoja ja mekanismeja formaattien välillä.
Juu, on ne hyvä tietää, mutta viestisi tuntui esimerkkitapaukselle "liian teknisestä näkökulmasta", joilla aina perustellaan loppujen lopuksi vinyylille tallennetusta äänestä pitävän oikeasti pitävän vain nipusta virheitä jotka ovat vastakohtia high fidelitylle. Sikäli hassua että vedotaan "vinyylibuumissa" formaatin fyysisyyden trendiin, retroiluun, nostalgiaan yms. suosion syinä jos ja kun varsinainen syy löytyy eri masterista. Sen osalta teollisuudessa voisi tuulettaa ajatuksia, jos se suosion syy onkin kuitenkin se ääni, niin mikä niissä muiden formaattien mastereissa on pielessä kun ne ei kelpaa, vai maskautuuko syy streamausmäärien alle jossa kaikki menee läpi.
 
Ei se "vinyyliboomin" peruste ole ainoastaan tai ehkäpä juurikaan äänenlaatuun perustuva. Kyseessä on ehkä jonkin asteinen nostalgia, "hipsteri" ja fyysiseen esineeseen kiintymisen kulttuuri.
Monelle hifistille on toki äänenlaadullakin merkitystä ja siinähän tilanne on tapauskohtainen. Mielestäni on väärin sanoa kategorisesti että vinyyli on parempi tai huonompi ääneltään. Kaikissa formaateissa on rajoituksensa mutta eniten vaikuttaa kuinka hyvin puutteita osataan välttää ja vahvoja puolia hyödyntää siis tallenteiden (masterit?) osalta.
 
Viimeksi muokattu:
Ei se "vinyyliboomin" peruste ole ainoastaan tai ehkäpä juurikaan äänenlaatuun perustuva. Kyseessä on ehkä jonkin asteinen nostalgia, "hipsteri" ja fyysiseen esineeseen kiintymisen kulttuuri.
Monelle hifistille on toki äänenlaadullakin merkitystä ja siinähän tilanne on tapauskohtainen. Mielestäni on väärin sanoa kategorisesti että vinyyli on parempi tai huonompi ääneltään. Kaikissa formaateissa on rajoituksensa mutta eniten vaikuttaa kuinka hyvin puutteita osataan välttää ja vahvoja puolia hyödyntää siis tallenteiden (masterit?) osalta.
Erittäin hyvin sanottu 👍
 
No mä nyt aattelin vaan valottaa vähän niitä fyysisiä faktoja ja mekanismeja formaattien välillä. Käsittääkseni se on hifiharrastuksen rikkaus, että siinä voi hypätä niin syvälle sinne tiedon suohon, kuin kukin kokee tarpeelliseksi.

Ja maailma on täynnä niin lyttyyn rutattua, kuin äärimmäisen dynaamistakin musiikkia. Kyllä siellä valinnanvaraa on, vaikka kuinka paljon ja jokaiselle makunsa mukaan.
Tiedon suohon voi toki hypätä, mutta kun lopputuleman arviointi ei tällä tiedon suolla aukea. Ei alkuunkaan. Eikö olisi mielekästä yrittää ymmärtää audion laadun kriteerejä tekniikan tietämyksen sijaan, niin voisi musiikkikin alkaa kuulostaa vähän paremmalta. Mutta tämähän on aivan liian vaikea asia kun ei ole oikein "tutkittua tietoa... "Tietenkin vinyylin paremmuus formaattina on tapauskohtainen ja kuutelijakohtainen, mutta ainakin allekirjoittaneella vinyyli on selkeästi erottelevampi, seurattavampi ja siinä on selvästi korkeampi resoluutio kuin muissa formaateissa. Eli musiikista tulee esiin informaatiota, jota ei olisi ikinä siellä uskonut olevan. Enemmän informaatiota on enemmän musiikkia. Enkä oikein ymmärrä tuota dynamiikkaa. Onko se dynamiikkaa, kun soittimet soivat äärimmäisen selkeinä ja selvästi seurattavina? Dynamiikkahan pitää arvioida kaiuttimesta ulos tulevasta informaatiosta eikä sähköisestä signaalista.
 
^Näin se menee. Lopputulemastahan tässä harrastuksesta on kyse, eikä teknisestä tai teoreettisesta paremmuudesta.

Varsinkin vanhemmissa julkaisuissa vinyyli usein on de facto se parhaimman kuuloinen media. Suurin syy varmaan se, että noissa versioissa dynamiikkaa on usein lytätty kaikkein vähiten. Uusissa julkaisuissa taas hi-res vie yleensä voiton.

Kun mukaan lasketaan vielä kuuntelijan omat mieltymykset ja se, että jokaisen laitteisto on erilainen, jää tekniset argumentit aika ohuiksi selittäjiksi.
 
Minua ei oikeastaan kiinnosta yhtään mikään mikä liittyy johonkin vinyylin heikkouteen tai paremmuuteen tai jonkun muun formaatin helppouteen tai teknisesti hienompaan toteutukseen. Vanhat korvat ilmeisesti sietävät mustan kiekon virheitä mainiosti.

Toki olen noita vertailuja vuosien varrella tehnyt, ihan mielenkiinnosta ja ns.hifihörhöilystä väittämättä ja ymmärrettävästi jotkut formaatit jäävät auttamattomasti ulkopuolelle johtuen siitä, että se musa löytyy jo lättyinä. Miksi kuuntelisin mm. tämän jostain muualta : 1663921833968.png

Ihmisten täytyy tehdä duunia, minkä he osaavat ja parhaaksi näkevät. Mika Jussilakin tekee niin ja on tehnyt. Kaupallisesti onnistuneita kuvioita tarvitaan ja markkinat ovat isot Suomen ulkopuolella. Se on hienoa, että homma toimii ja karavaani kulkee. Eli olen täysin jäävi ihminen puhumaan Jussilasta, miten mitäkin tehdään, koska ne bändit mm. ( Nightwish,Lordi, Stratovarius, Amorphis ja Apocalyptica) ovat minulle aivan musiikillesti outoja, toki ei tuntemattomia.
 
Viimeksi muokattu:
^Näin se menee. Lopputulemastahan tässä harrastuksesta on kyse, eikä teknisestä tai teoreettisesta paremmuudesta.

Varsinkin vanhemmissa julkaisuissa vinyyli usein on de facto se parhaimman kuuloinen media. Suurin syy varmaan se, että noissa versioissa dynamiikkaa on usein lytätty kaikkein vähiten. Uusissa julkaisuissa taas hi-res vie yleensä voiton.

Kun mukaan lasketaan vielä kuuntelijan omat mieltymykset ja se, että jokaisen laitteisto on erilainen, jää tekniset argumentit aika ohuiksi selittäjiksi.
Olen 100% samaa mieltä.
 
... Eikö olisi mielekästä yrittää ymmärtää audion laadun kriteerejä tekniikan tietämyksen sijaan, niin voisi musiikkikin alkaa kuulostaa vähän paremmalta...
No mä olen harrastanut hifiä lapsesta asti ja tehnyt neljännesvuosisadan mittaisen uran audion parissa. Kyllä mä väitän että alkaa pikkuhiljaa myös ne laadun kriteerit olemaan havaintohorisontissa.
Kummallinen ajatus sinänsä, että tekniikan tietämys jotenkin estäis ymmärtämästä hyvän äänen päälle! :D

Se olis kyllä mahtavaa kun asuntomessuillakin kiroiltas kun timpuri on käyttänyt lasermittaa ja arkkitehti 3-D ohjelmia taloa tehdessään, kun fiiliksellä nikkarointi olis lisänny saletisti asumisviihtyvyyttä ihan miljoonalla. Tai mistä mä tiedän. Ehkä näin onkin. Ei yllättäis.
 
No mä olen harrastanut hifiä lapsesta asti ja tehnyt neljännesvuosisadan mittaisen uran audion parissa. Kyllä mä väitän että alkaa pikkuhiljaa myös ne laadun kriteerit olemaan havaintohorisontissa.
Kummallinen ajatus sinänsä, että tekniikan tietämys jotenkin estäis ymmärtämästä hyvän äänen päälle! :D

Se olis kyllä mahtavaa kun asuntomessuillakin kiroiltas kun timpuri on käyttänyt lasermittaa ja arkkitehti 3-D ohjelmia taloa tehdessään, kun fiiliksellä nikkarointi olis lisänny saletisti asumisviihtyvyyttä ihan miljoonalla. Tai mistä mä tiedän. Ehkä näin onkin. Ei yllättäis.

Niin, no viimekädessä se lopputulos on se jota arvioidaan, eikä se tekniikka jota siihen käytetään. Ne muutamat alan kovat nimet, joita itse arvostan, selittelevät tekemisiään aika harvoin ylivertaisella tekniikalla.

Ihan sama koskee äänentoistoa. Vinyylin tekniset puutteet (formaattina) on aika toisarvoisia siinä kohtaa kun se soundaa kuulijasta paremmalle kun sama äänite jossain muussa muodossa.
 
Viimeksi muokattu:
On olemassa erilaisia laatuja ja riippuu minkä laadun kannalta hyvyyttä arvioidaan.
 
Niin, no viimekädessä se lopputulos on se jota arvioidaan, eikä se tekniikka jota siihen käytetään. Ne muutamat alan kovat nimet, joita itse arvostan, selittelevät tekemisiään aika harvoin ylivertaisella tekniikalla.

Ihan sama koskee äänentoistoa. Vinyylin tekniset puutteet (formaattina) on aika toisarvoisia siinä kohtaa kun se soundaa kuulijasta paremmalle kun sama äänite jossain muussa muodossa.
Minulle on ollut aina tärkeä tietää kokonaisuus. kaikkien laitteiden tekniset tiedot, piuhat ja tarvittavat liittimet sekä äänikin.
Jospa autovertaus avaa toisille paremmin. Auton ajamisen lisäksi myös menovesi, tuulilasin pesuneste, mikä moottori ja vaihteisto. Lisäksi renkaat ja paljonko painetta, miten ovet aukeaa ja valokytkimen toiminta päivällä ja hämärässä. Moniko tietää, että vilkku päälle ja virrta pois, avain pois ja ovat lukkoon, niin kytkkimen asennon mukaan toisen puolen parkit palaa, nykyän varmaan kaikissa.
Autoista ei tarvitse jatkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan sama koskee äänentoistoa. Vinyylin tekniset puutteet (formaattina) on aika toisarvoisia siinä kohtaa kun se soundaa kuulijasta paremmalle kun sama äänite jossain muussa muodossa.
Ne ovat toisarvoisia niille, joille ne ovat toisarvoisia. Vinyyliharrastus näyttää korostavan ennen kaikkea kuulijan mielihyvää ja jättävän varsinaisen taiteen arvostamisen sivuosaan.
 
Back
Ylös