Tannoy Revolution DC4

Thrasymakhos

Thrasymakhos

Hifiharrastaja
Liittynyt
13.4.2008
Viestejä
5 184
Nyt kun on kauittimien uusiminen alakerran kakkossettiin mielessä niin törmäsin Tannoy Revolution DC4:ään. Onko kellään kokemuksia tästä? Sopisiko näiden ääni minun kaltaiselle kuuntelijalle jonka korva on ehtinyt tottua laajakaistojen koherenssiin? Mitenkäs matalien taajuuksien toisto onnistuu näin pienistä purkeista? Lukemissani jutuissa on sanottu avoimen keskialueen olevan näiden valttia.

Oma musiikkimakuni painottaa nykyään akustisesti äänittetyä musiikkia - erityisesti klassista ja jazzia. Rajuin musiikki mitä kuuntelen on sähköinen fuusiojazz eli kompressoidun rockin soittelu ei ole etusijalla vaan pikemminkin sopraanon ääni pitäisi tulla ulos puhtaana. Tilatoiston pitää olla kunnollinen mutta myös transienttien lähteä vikkelästi. Olisin kiitollinen jos jollakin on kokemuksia, vaikka olen toki menossa pikapuolin testaamaan nämä omin korvin.

Yksi varteenotettava kilpailija mitä olen miettinyt on B&W 685, jossa pitäisi olla kai varsin tasapainoinen ääni. Miten tämä kaiutin mahtaa sopia noihin ylläannettuihin referensseihin? Hintaluokka on siis 500-600 e.

Oheiskalustona on vanha kunnon Pioneer A400 ja Maverick DAC.
 
Kuultu on molempia, mutta eri tiloissa. Tuo on (siis puhtaasti omasta mielestäni) Tannoyn epäonnistuja tai sitten sen setittäminen vaan on poikkeuksellisen vaikeaa. Lopputulosta kuvailee ehkä lähimmin sanat "purkkimainen saundi". Hieman peltinen, utuinen ja etäinen eikä oikein irtoa kaiuttimesta. Tuo esittämäsi B&W on sekin varmaan jotain, mutta jos sitä seuraavaa sarjaa samalta valmistajalta kuuntelet niin huomaat kyllä eron. Oliskos kaikessa B&W: mäisyydessään kuitenkin liian tumma eikä ääni ole mitenkään irtonainen, tasapainoinen juu kun ei siitä oikein muuhun oo. Varmasti tuolla rahalla voisi löytyä kakkossettiin parempaa. Paha sanoa, Totemiakaan en uskalla suositella kun se mielestäni irtoaa kunnolla kaiuttimesta vasta muilla mausteilla kuin klassisella tai jazzilla.
 
Pari eri kertaa olen DC4:ää kokeillut ja siitä jäi sellainen vaikutelma, että kyseessä on mielenkiintoinen yhdistelmä bassottomuutta ja kuminaa. Itse valitsisin Tannoylta jonkun muun mallin, vaikkapa saman sarjan lattiamalli DC4T on paljon tasapainoisempi.
 
Harmi että kokemukset ovat näinkin negatiiviset. Testaan tuon nyt kuitenkin itsekin, kun makuja on moneksi. Setitykselläkin on oma merkityksensä ja käytetty testimateriaali vaikuttaa asiaan. Mutta jos se ääni ei edes lähde kaiuttimista niin sitten jäävät myös kaiuttimet kauppaan, sillä osaan itsekin rakentaa baffelit, jotka tekevät katoamistempun. Nyt vaan haetaan tuonne alakerran salonkiin semmoisia edustuskelpoisia purkkeja, jotka kelpaavat vaimollekin. Lattiakaiuttimet on siksi rajattu pois, vaikka jaluistoille nuo tulevat eivätkä hyllyyn.

Totem Dreamcatcheria ei taida päästä Turussa testaamaan? Mitenhän Elacin kaiuttimet pärjäävät Tannoyhin nähden?
 
^jos aiot laittaa DC4:t jalustoille niin testaa nyt samoin tein se DC4T lattiamalli. DC4 on niin pieni etteihän sille edes löydy järkeviä jalustoja.

Elacin 310.2 JET oli tässä jollain myynnissä. Viisi kertaluokkaa parempi kailotin...
 
Toki tuo Elac JET-diskantilla on monta kertaluokkaa parempi, mutta sitä tuohtakin saa sitten lätkiä pöytään lisää sen hankkimiseen.
 
^^ totta tuokin, tuohta saa aina kaivaa ;)

Ei kai noi kokemukset nyt niin negatiivisia ole ettei kannattaisi itse kokeilla. Ne vaan toimi noin joillakin seteillä. Jos Totemia kokeilet, niin koeta saada jostain käsiisi Rainmaker:it (ja tuohon hintaan käytettynä tai pirunmoisella tinkauksella). Ne on 9 litran pöntöt eli ei kovin isot, mutta soi esim. Arroja monta kertaluokkaa paremmin. Ne on mielestäni melko "rockit", hieman tummat ja esim. pehmolinja Dire Straits (yes, siis se messulallattelija :D) toistuu vielä ihan mukiinmenevästi, mutta esim. ihan puhdas jazz lallatus vaikka tyyliin Joe Pass kitarallaan ei enää ole niin avonaista kuultavaa kun mitä se jollain muulla jalustatyypillä voisi olla. Yllättävän alaskin niillä pääsee.

Edit: ^ Alspe vetäs kyllä kovan esiin, mutta itse en tiedä noiden kaiuttimien kyvystä klasarilla tai jazz:illa.
 
Sax-audio sanoi:
Tuo on (siis puhtaasti omasta mielestäni) Tannoyn epäonnistuja tai sitten sen setittäminen vaan on poikkeuksellisen vaikeaa. Lopputulosta kuvailee ehkä lähimmin sanat "purkkimainen saundi". Hieman peltinen, utuinen ja etäinen eikä oikein irtoa kaiuttimesta. Tuo esittämäsi B&W on sekin varmaan jotain, mutta jos sitä seuraavaa sarjaa samalta valmistajalta kuuntelet niin huomaat kyllä eron.
Napsauta laajentaaksesi...

Olit ihan oikeassa tuon Tannoyn suhteen. Ei ollut kovin ihmeellinen. Kyllähän se ääni sentään kuitenkin irtosi kaiuttimista ihan mukavasti siinä tilassa missä itse kuuntelin. Mutta yläpää on sanalla sanoen utuinen, suttainen ja mutkaisen kuuloinen. Viuluista ei kuulunut mitään sitä karkeutta ja rapeutta jota tulee siitä kun jousi hankaa kieliä. Puhaltimet honottivat. Bassotoisto on melkoisen purkkimainen, mutta tämä ei liene yllätys kaiuttimien koon huomioon ottaen. Ei ole minun valintani tuo Tannoy, vaikka tosi hyvännäköiset kajarithan ne on.

B&W CM1 rupesi sitten pelaamaan jo aivan toisella tasolla, kuten tuolla B&W ketjussa tuli hehkutettua. Siinä on vain sävyltään jotenkin oikeanlainen ääni omaan korvaani ja puolittain tulpattuna matalan rekisterin saa toimimaan hyvin. Basso murahtelee muttei kumise lainkaan puutalon akustiikassa.

Elac on vieläkin harmikseni kuuntelematta. En rupea ostamaan kaiuttimia kuuntelematta, vaikka saisi kuinka halvalla käytettynäkin.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös