Tämän Hifi haaveen vielä toteutan

Ehkäpä jonain päivänä...
 

Liitteet

  • zanden.jpg
    zanden.jpg
    61,4 KB · Katsottu: 386
LAitatko Archie tuleen jonkun linkin minkä takaa vois itsekin käydä vähän kuolaamassa tuota päiväuntasi?

Jyri
 
Mielenkiintoista. Aika moni tuntuu lukevan ketjun aiheen "Tämän tuotteen vielä haluan ostaa". Ok, hankinnasta tietty puhuttiin, mutta itse ajattelen asiaa hieman erilailla eli minusta tässä on kyse jostain isommasta asiasta. Mitä haluan saavuttaa, toteuttaa harrastuksen kautta tai sen kanssa. Materialismi on tietyissä rajoissa ok, mutta kuitenkin laitteita tulee ja menee, joskus useammin ja joskus ei.

Haaveeni on, että vanhana olen edelleen musiikin suurkuluttaja ja olen mukana harrastuskuvioissa, ehkä jotenkin käytännössä mukana yhdistyksessä/lehdessä tai jossain. Tai ainakin seuraan aktiivisesti mitä hifin ja musiikin saralla tapahtuu. Uskon ainakin, että tasapainoisin kombo koko harrastuksesta saadaan, kun musiikki on pääosassa ja laitteet ja tekniikka tukevat siitä nauttimista. Toivon, että vanhana hyllyni otkuvat vinyyliä ja olen löytänyt tekniikassa sen oman juttuni (dinosaurus?) ja seurannut omia ajatuksiani. Jos siis hankinta pitää mainita, niin se on vinyylilevyt ja rasiaa/vartta loppuelämäksi.

Isänä vielä enemmän ehkä toivon, että harrastukseni on tarttunut jälkikasvuun ainakin sen verran, että musiikki on kiinteä osa arkea muodossa tai toisessa ja tuo hänelle niitä samoja elämyksiä joita se on matkan varrella tarjonnut minulle livenä ja myös hifiharrastuksen kautta.

Yo. jos saavutan, niin olen todella onnellinen hifiharrastaja.
 
Mika K sanoi:
Aika moni tuntuu lukevan ketjun aiheen "Tämän tuotteen vielä haluan ostaa". Ok, hankinnasta tietty puhuttiin, mutta itse ajattelen asiaa hieman erilailla eli minusta tässä on kyse jostain isommasta asiasta. Mitä haluan saavuttaa, toteuttaa harrastuksen kautta tai sen kanssa. Materialismi on tietyissä rajoissa ok, mutta kuitenkin laitteita tulee ja menee, joskus useammin ja joskus ei.

Hyvin pistetty. ;)
 
Mika K sanoi:
Mielenkiintoista. Aika moni tuntuu lukevan ketjun aiheen "Tämän tuotteen vielä haluan ostaa". Ok, hankinnasta tietty puhuttiin, mutta itse ajattelen asiaa hieman erilailla eli minusta tässä on kyse jostain isommasta asiasta. Mitä haluan saavuttaa, toteuttaa harrastuksen kautta tai sen kanssa. Materialismi on tietyissä rajoissa ok, mutta kuitenkin laitteita tulee ja menee, joskus useammin ja joskus ei.

Haaveeni on, että vanhana olen edelleen musiikin suurkuluttaja ja olen mukana harrastuskuvioissa, ehkä jotenkin käytännössä mukana yhdistyksessä/lehdessä tai jossain. Tai ainakin seuraan aktiivisesti mitä hifin ja musiikin saralla tapahtuu. Uskon ainakin, että tasapainoisin kombo koko harrastuksesta saadaan, kun musiikki on pääosassa ja laitteet ja tekniikka tukevat siitä nauttimista. Toivon, että vanhana hyllyni otkuvat vinyyliä ja olen löytänyt tekniikassa sen oman juttuni (dinosaurus?) ja seurannut omia ajatuksiani. Jos siis hankinta pitää mainita, niin se on vinyylilevyt ja rasiaa/vartta loppuelämäksi.

Isänä vielä enemmän ehkä toivon, että harrastukseni on tarttunut jälkikasvuun ainakin sen verran, että musiikki on kiinteä osa arkea muodossa tai toisessa ja tuo hänelle niitä samoja elämyksiä joita se on matkan varrella tarjonnut minulle livenä ja myös hifiharrastuksen kautta.

Yo. jos saavutan, niin olen todella onnellinen hifiharrastaja.
Erittäin hyvin kirjoitettu. Komppaan 100%.
 
Mika K sanoi:
Haaveeni on, että vanhana olen edelleen musiikin suurkuluttaja ja olen mukana harrastuskuvioissa, ehkä jotenkin käytännössä mukana yhdistyksessä/lehdessä tai jossain. Tai ainakin seuraan aktiivisesti mitä hifin ja musiikin saralla tapahtuu. Uskon ainakin, että tasapainoisin kombo koko harrastuksesta saadaan, kun musiikki on pääosassa ja laitteet ja tekniikka tukevat siitä nauttimista.

Hyvä teksti kokonaisuudessaan ja tässä minusta sen paras osa.
 
Olkoonkin kliseen kuuloinen juttu, mutta laitan silti oman haaveeni.
Minun haaveeni koko tämän hifitouhun puitteissa on saada musiikki toistumaan kotosalla s.e. se tarjoaa musiikillisesti vastaavalla tavoin nautittavan elämyksen kuin konsertin kuuleminen livenä tarjoaa. Minulle tässä "oikein" vertailukohta on vahvistamattomien soittimien ja laulajien ääni vs. hifistön tuottama ääni, enkä halua tässä haaveessani takertua äänitysteknisiin juttuihin, vaikka ajoittain levyt rajoittavatkin. Täten haaveeni oikeastaan on high fidelity määreen varsinaisessa merkityksessä; korkeana uskollisuutena alkuperäiselle musiikkiesitykselle. Haaveeseen kuuluu lisäksi päähänpiinttymä pitäytyä hifistelyssä maltillisessa budjetissa.
Itse asiassa koko hifitouhuun ajautumiseni johtuu juurikin tästä haaveesta, sillä kaveripiiristä tai kotoa ei kiinnostusta hifiin ole syötetty, pikemminkin päinvastoin jos jotakin. Eipä silti, on noiden härveleidenkin parissa ajoittain mukava temuta, eikä kaikkia hifistelyyn liittyviä juttuja toki äänenlaadullisilla tavoitteilla pysty itselleenkään perustelemaan. Tämän haaveen perään lähtiessä tuli opeteltua erilaisia kuvauksia soundista, jotta pystyisi hahmottamaan lehdistön ja kauppiaiden slangista mistä milloinkin on kyse, kun "aitous" määreenä tuntuu olevan tässä maailmassa hankala, mutta huomaan silti havainnoivani (muiden) hifistien kuvauksiin nähden äänen kyseisillä määreillä sitä käsitellen varsin usein varsin toisella tavoin. Joskus toki tämmääkin. Kun laitteen ääneltä hakee "aitoutta", on helppo uskoa teknisesti pätevän laitteen toistavan signaalin juuri kuin pitääkin, ja kai se periaatteessa niin tekeekin, mutta siitä huolimatta tuntuu tulevan vastaan teknisesti päteviä värkkejä, joilla musiikki ei kuitenkaan tunnu toistuvan kauniisti soivana musiikkina vaan pikemminkin vain ääninä.
Sekavaa jorinaa? Niin minunkin mielestäni, ja siksi jätän tarkemmin oikolukemattakin, mutta tulipahan avauduttua nyt julkisesti että mikä tässä hommassa minun osaltani on haaveena.
Hyvää kesälomaa kanssalomailijoille! ;)
 
Kun aloitin tämän ketjun, ajattelin asiaa myös materialismin ulkopuolelta. En siis pelkästään uusina laitehankintoina. Esimerkiksi yksi oma haaveeni on istua vanhana, eläkkeellä olevana hifiharrastajana kiikkutuolissa tai jossain muussa mukavassa paikassa. Olohuoneen ikkunasta aukeaa näkymä järvelle tai merelle. Katselemme auringonlaskua. Olemme edelleen terveenä. Vieressä istuu vaimoni, keskustelemme ja siinä samalla kuuntelemme yhdessä musiikkia. Musiikki kuulostaa todella hyvältä. Ympärillä pyörii muutama lapsenlapsi ja hekin rauhoittuvat hetkeksi. Kuuntelemme yhdessä Freddy Mercuryn Made in Heaven. Kappaleen jälkeen istumme kaikki ihan hiljaa. Sen jälkeen menemme ulos terassille nauttimaan iltateen ja kuuntelemaan luonnon ääniä.
 
Toivon jonain päivänä luopuvani hifiharrastuksesta. Se on haaveeni jo nyt, vaikka olen hifisuossa vasta vain nilkkojani myöten. Tämä harrastus on liiaksi sidoksissa rahalla hankittavaan statukseen. On totta, että esimerkiksi DIY-henkisyys, jossa yksilö kehittää omia taitojaan, kuuluu myös hifin piiriin. Olen kuitenkin tunnistanut itsessäni piirteen, että tähän ei jäädä, vaan koko ajan täytyisi hankkia lisää ja parempaa vaikka nykyisessä laitteistossa ei olisi mitään vikaa. Hitto, mä kuulostan ihan perusaddiktilta: "kyllä mä lopetan, mutta en ihan vielä...". :D
 
Mukavia kirjoituksia yllä. Kun edellä kerroin haavenani olevan lopettaa laitteista haaveilu, tarkoitin juuri myöskin tuolaista materian ulkopuolella olevia asioita. Sinällään laitehaaveilusta irtoaminen ei taida juurikaan olla kiinni siitä kuinka "tasokkaat" laitteet omistaa, vaan mielentila ratkaisee. Itse siis koen parantuneeni aika hyvin "laitesairaudesta", siis siitä kuinka usein haaveilen uusista laitteista. Joskus haavelin päivittäin, nyt ehkä kuukausittain.. Musiikin kuuntelu ei kuitenkaan ole ainakaan vähentynyt. Ns "hifiä" voi minusta harrastaa vaikkei puljaakaan koko aikaa laitteiden kanssa ja laitekeskeisesti.
 
Ajattelin tulevaisuudessa haaveilla vähemmän ostamisesta ja yksi haave olisikin tehdä eräs hifilaite itse.
 
jarroi1 sanoi:
Kun aloitin tämän ketjun, ajattelin asiaa myös materialismin ulkopuolelta. En siis pelkästään uusina laitehankintoina. Esimerkiksi yksi oma haaveeni on istua vanhana, eläkkeellä olevana hifiharrastajana kiikkutuolissa tai jossain muussa mukavassa paikassa. Olohuoneen ikkunasta aukeaa näkymä järvelle tai merelle. Katselemme auringonlaskua.

Tosin taitaa vaatia jonkun aikaa uhrautumista materialismin alttarille, ennen kun voi levähtää kiikkustuolissa.... Itsekkin mieluummin kuuntelen musiikkia kuin "harrastan" laitteita, mutta kun se musiikki tuppaa olemaan aika tuskallista kuunneltavaa paketti stereoilla, joten jonkun aikaa on kerättävä / muokattava laitteisto kuntoon pikku hiljaa. Tosin jos lottovoitto osuisi kohdalle, niin sais kerrasta laitteet ja vois eittäytyä kiikkutuolin ihmeelliseen maailmaan :D
 
Testo sanoi:
Tosin jos lottovoitto osuisi kohdalle, niin sais kerrasta laitteet ja vois eittäytyä kiikkutuolin ihmeelliseen maailmaan :D
Hieman epäilen kyllä tätä. Toisinaan se kivinen tie on vain kuljettava, jotta lopputulos on tietynlainen.
 
Mulla on semmoiset haaveet, notta joku päivä mulla olis semmoinen pieni oma verstastila, missä voisin veistellä puuta ja kolvailla piuhoja kaikessa rauhassa. Sitten olis haaveena myöskin rakentaa oma tila kotiteatteria varten ja tehdä ainakin kerran semmoinen tinkimätön ja vimpan päälle oleva autohifiasennus, kaikessa rauhassa. :)

Eiköhän nuo vielä joku päivä toteudu..
 
Oma täysin äänen ehdoilla rakennettu kuuntelutila, jossa muutama laatikko varustettuna lasisilla etulevyillä ja sinisillä mittareilla. Sitten vielä reilusti luppoaikaa musiikista nauttimiseen.
 
Back
Ylös