Sointi-ihanne

Ensi viikolla, ensi viikolla..
Asuntokauppaa vanhasta kämpästä hierotaan ja on niin paljon muuta!

Ossi
 
moukkunen sanoi:
En tiedä mistä tarkasti johtuu, mutta useinmiten itse olen ollut varsin "allerginen" jenkkilaitteille ja niiden tuomalle soundille. Lämmin tai kylmä akselilla niitä toki on erilaisia, mutta usein nuo tuntuvat sävyttömiltä. Sointi on pikemminkin vain suorasukaista suorittamista eikä musiikki oikein ole auennut kunnolla, vaikka sensijaan äänenosa-alueet ovat auenneet erinomaisestikkin. Eli musikaalisus on ollut kateissa.

Mitä tulee omaan sointi-ihanteeseen, luonnollinen, elävä ja musikaalinen kuvastavat sitä parhaiten.
Oman ihanteen olen löytänyt Audio Noten tuotteista, jotka kuulostavat juuri edellämainituilta.
Merkkinä Audio Note on samankaltainen Naimin kanssa, että sitä parempi mitä enemmän niitä löytyy hyllystä. Eli se hyvä ja oleellinen äänessä menetetään, jos niitä ruvetaan yhdistelemään muihin merkkeihin.
AN:n kaiuttimetkin toki kiinnostaisivat, mutta minähän olen vielä kuulokemiehiä. :D
Napsauta laajentaaksesi...

Vähän samoja havaintoja "jenkkisoundista", mutta enpä kyllä ihastunut Naimiinkaan vaikka koenkin tuon brittityylin idean ja vahvuudet sisäistäneeni. Sekoitus brittiä, jenkkiä ja eh vaikka ranskalaista tms sävykästä vois olla hyvä. Musikaalisuuteen en ota kantaa, siitä kun tuntuu olevan aika monia eri käsityksiä.
 
No minä voin sanoa pitäväni jenkkityylistä. Kaikki on kiinni siitä kuinka laitteisto kasataan, niin sitä sieltä tulee. Hyvä dynamikka, erinomaisesti auenneet äänenosa-alueet yhdistettynä sävykkääseen ja tunteisiin vetoavaan saundimaailmaan on minun valintani.
 
Aiemmin ihannoin tarkkuutta, sitä että myös bassot ovat juuri sopivat ja tarkassa kontrollissa, sitten mehevää keskiääntä, seuraavaksi kuulin kattausta, jossa voi rennosti ja rasittamattomasti soittaa kovempaakin ja ei yhtään haittaa vaikka ei soikaan enää niin tarkasti, mutta musiikki tempaisi mukaansa...se läsnäolon tunnekin...ei yhtään haitannut vaikka huonemoodit vähän heräsivät... :D

Nyt kun on kuullut tarkkoja settejä, joissa kaikki on ollut kunnossa, niin enpä enää olekaan niin innoissani, kaipaan myös sitä että voi soittaa hieman lujempaa, rasittamattomasti. Hyvä setti on yhdistelmä sopivassa suhteessa tarkkuutta, pehmeyttä, kontrollia, mehevää keskiääntä, hyvää äänikuvaa, akustointia ja hyvin soivaa musiikkia. Ei se ole niin vakavaa miten tätä harrastaa, kunhan on oman mielen mukainen setti. Ihannoin putkilaitteiden sointia...siinä on sitä jotain :p
 
Palaan vielä tuohon jenkki-soundi-dilemmaan..

Onko ehkä niin että ääneltään Naimistinen valmiiksi koostettu äänellinen kokonaisuus toimii paremmin hiljemmilla volyymeilla, kun keskittyminen ja kokeminen on vajavaisempaa? Ja vastaavaisti hajanaisempi jenkkisoundi toimii paremmin kovilla voimakkuuksilla, kun kuuloaistimus muuttuu täysin vallitsevaksi,jopa käsinkosteteltavan konkreettiseksi?

Onko parempi, että tuutista tulee valmiiksi jäsennettyä "näinhän se menee" -tavaraa, vai kaunista ääntä jonka kuulijaa jotuu osin itse aivoissaan kokoamaan?
 
Kutvonen sanoi:
Palaan vielä tuohon jenkki-soundi-dilemmaan..

Onko ehkä niin että ääneltään Naimistinen valmiiksi koostettu äänellinen kokonaisuus toimii paremmin hiljemmilla volyymeilla, kun keskittyminen ja kokeminen on vajavaisempaa? Ja vastaavaisti hajanaisempi jenkkisoundi toimii paremmin kovilla voimakkuuksilla, kun kuuloaistimus muuttuu täysin vallitsevaksi,jopa käsinkosteteltavan konkreettiseksi?

Onko parempi, että tuutista tulee valmiiksi jäsennettyä "näinhän se menee" -tavaraa, vai kaunista ääntä jonka kuulijaa jotuu osin itse aivoissaan kokoamaan?
Napsauta laajentaaksesi...
Mitä luulet että kumpi pitää otteessaan paremmin, jos tarvitsee kamppailla itsensä kanssa löytääkö oikeit melodiat vai ei? :D Toisaalta jos on tottunut kuuntelemaan musiikkia toisin, eli ei kiinnitä huomiota melodioihin, vaan kiinittää huomionsa johonkin muuhun, kuten vain instrumenttien oikeaoppisiin sävyihin ja tämän myötä bongailee instrumenttikirjoa, ei asialla ole väliä.

Kovalla äänenpaineella saadaan aina puntti vipattamaan jollakin tasolla, jos ei mene liian kireäksi. Joku iskuääni tai basso löytää aina perille. :)
Hiljaisilla äänenvoimakkuuksilla asia onkin hankalaa, jos musiikki ei ole "valmista". Usein hiljaisella äänenvoimakkuudella ei saa myöskään instrumentteihin aivan oikeita sävyjä esille, esim takimmaisista/etäisemmistä soittimista, jos siis kuuntelu painottuu enemmän tuohon instrumenttien sävyjen bongailuihin.

Mistä niin päättelet että "valmis tavara" ei ole kaunista?(Jos tulkitsin oikein?) "Naim soundejakin" on monen tasoisia, vaikka niissä yhteinen piirre onkin.
 
moukkunen sanoi:
Mistä niin päättelet että "valmis tavara" ei ole kaunista?(Jos tulkitsin oikein?) "Naim soundejakin" on monen tasoisia, vaikka niissä yhteinen piirre onkin.
Napsauta laajentaaksesi...

Ne muutamat kerrat kun olen Naimeja kuullut on soundi ollut mielestäni ikäänkuin kokonaisvaltaisen latteahko.
Yksittäiset äänet eivät ole sillä tavoin rehoittaneet dynaamisesti ja vapaasti kuin jollain muilla laitteilla. Seurattavaa ääntä kyllä on ollut, ja "näinhän tämä (melodia, biisi ym) on aina mennyt, mutta nyt se vasta myös kuulostaa siltä" -fiilis on kyllä tullut. Kyllä Naimit melodioiden kauneuden näyttävät.

Näin meidän kesken on tietysti huomioitava, että toinen kuuntelee kuulokkeilla ja toinen kaiuttimilla, mikäli sillä nyt on väliä. Tietty voisi kuvitella, että tuota käsin kosketeltavaa realismia ja livetunnelmaa lähemmäksi pääsee juurikin kaiuttimilla mikä taas selittäisi erilaiset mieltymykset.
 
En epäile etteikö Naimeilla saisi äänenpainetta..

Mietin vielä tuota volyymin tason vaikutusta siihen, miten ihminen kokee soitetun materiaalin. Onko mahdollista, että suuremmilla voimakkuuksilla myös melodian seuraaminen helpottuu? Jos aistihavainnon vahvuutta lisätään eikö se myös työllistä alitajuntaa voimakkaammin? Täten tietoisessa kuuntelussa huonomman melodian seurattavuuden omaava laitteisto tuottaisi kovemmilla äänenpaineilla helpommin seurattavaa melodiaa? Ei tietoisesti havaittavaa, mutta voimistuneen aistimuksen myötä saavutettua. Eihän se melodia sieltä musiikista mihinkään häviä, toisilla laitteilla painotus on vaan enemmän kokonaisuudessa kuin toisilla. Jos näin on, voisi kuvitella, että hiljaisempaa kuuntelua hartjoittavat suosisivat enemmän FE-henkistä ääntä kuin muut.

Voisiko myös olla niin, että yksilöllisten erojen vuoksi jonkun on helpompi seurata kokonaisuutta kun taas toisen yksittäisiä asoita? Tämäkin johtaisi erilaisiin sointi-ihanteisiin.
 
En usko, että melodian seurattavuudella ja äänenpaineella olisi merkittävää korrelaatiota. Ja mitä tulee yksityiskohtien ja kokonaisuuksien kuuntelemiseen, niin itse olen huomannut, että melodian toistuvuuden parantuessa kokonaisuus on helpommin kuunneltavissa ja ymmärrettävissä.
 
Tuon Kutvosen ihanteen ymmärrän täysin, siinä ei monikanavia enää tarvita kun soittelee niin lujaa että ilma on sakeana äänestä ja melkein voisi sitä veitsellä leikata...moni levy sai uutta fiilistä siinä kun ääni sananmukaisesti ympäröi...ikinä en ole kuullut vastaavaa...
 
Nimenomaan melodian seurattavuus ja kokonaisuuden kuuleminen korreloi. Toisaalta myös aistihavainnon voimistaminen lisää huomion keskittymistä.. Tietty näin ollen Naimeilla pääsisi kovilla volyymeilla melodia-nirvanaan :D

Mitä tulee vielä tuohon realismiin kuulokkeet vs kaiuttimet, niin selvä ero on ainakin siinä, ettei kuulokekuuntelu aiheuta fyysisiä tuntemuksia kuten kaiuttimet. Vastaavasti taas livetilanne kyllä aiheuttaa, aika monesti ainakin. Jos tällöin yksittäiset äänet on "latistettu" paremman kokonaisuuden tai melodian esittämisen nimissä eivät ne aiheuta vastaavia viboja kuin "latistamattomina". Puhutaan nimenomaan niistä iskuäänien ym yksittäisten äänien, ei musiikin tai melodian kuulemisesta.

sivuhuomautus: eihän nämä Arrotkaan kyllä mitkään sohvantäristimet ole.
 
Kutvonen sanoi:
Ne muutamat kerrat kun olen Naimeja kuullut on soundi ollut mielestäni ikäänkuin kokonaisvaltaisen latteahko.
Yksittäiset äänet eivät ole sillä tavoin rehoittaneet dynaamisesti ja vapaasti kuin jollain muilla laitteilla. Seurattavaa ääntä kyllä on ollut, ja "näinhän tämä (melodia, biisi ym) on aina mennyt, mutta nyt se vasta myös kuulostaa siltä" -fiilis on kyllä tullut. Kyllä Naimit melodioiden kauneuden näyttävät.

Näin meidän kesken on tietysti huomioitava, että toinen kuuntelee kuulokkeilla ja toinen kaiuttimilla, mikäli sillä nyt on väliä. Tietty voisi kuvitella, että tuota käsin kosketeltavaa realismia ja livetunnelmaa lähemmäksi pääsee juurikin kaiuttimilla mikä taas selittäisi erilaiset mieltymykset.
Napsauta laajentaaksesi...
Mitä itse olen huomannut noissa Naimin laitteissa, niin aika usein messuolosuhteissa, nuo kuulostavat aika latteilta ja jopa ylävireisen rasittavilta, mikä on häirinnyt seurattavuuttakin. Harrastajien luona homma on ollut kuitenkin jotain ihan muuta aina.
Omissa kokeiluissa, cd-soittimet ovat tuntuneet jotenkin yleispätevämmiltä muihin merkkeihin yhdistäessä, verraten vahvistimiin. Ja ne on olleet jopa yllättävänkin "pehmeän" ja kauniin kuuloisia kaikinpuolin. Vahvistimia en yhdistäisi muuhun kun Naimin soittimeen, jos puhutaan cd-soittimesta.
Parasta ääntä niistä kuitenkin lähtee mielestäni juuri kokonaisuutena, kun kaapelit, vahvistin ja cd-soitin on Naimin omia. Naimin omien kaiuttimien suhteen olen hivenen epävarma, ja kokematonkin.

Realismi ja livetunnelma ei katoa mihinkään kuulokkeilla, se on vain tottumiskysymys jotta pystyy suvaitsemaan pienemmän äänenkuvan, verraten kaiuttimiin. Tämän jälkeen on helppoa olla musiikissa ja tilassa mukana. Soittajatkin leijuvat osin pään ulkopuolella kunnon kuulokelaitteistoissa. Basso tosin ei täristele sisäelimiä, vaikka joskus pieniä värinöitä tuleekin. :D
Itseasiassa luulen, että tuo musikaalisuus on vaikempi käsite kuulokekuuntelussa, kuin kaiuttimilla toteutettuna. Äänikuvan yhtenäisyys on vaikea asia kuulokkeilla ja "harrastajiin" uppoava mielistelevä sävyjentoisto, kun on päälimmäinen kriiteeri monissa kuulokkeissa ja kuulokevahvistimissa tänäpäivänä.
 
Niin no liikkeessä ja kotona olen Naimeja testannut. Ja kyllä kai tuo realismin suuri ero on juurikin siinä, että kaiuttimilla ääni on "tilassa" ja aiheuttaa niitä fyysisiä tuntemuksia. Kun on resoluutiota niitä tuntemuksia tulee muillakin kuin bassotaajuuksilla.


Kyllä vähän olen sitä mieltä, että hiljaiseen ja ei fyysiseen kuunteluun sopii hyvin seurattava ääni, ja kovaan ja fyysiseen kuunteluun mahd konkreettiset äänet. Olen myös sitä mieltä, että molemman tyyppisten laitteistojen puutteet korjautuvat jossain määrin volyymia nostettaessa. Ei siksi, että ääni tai tiedostettu kuuntelukokemus jotenkin muuttuisi, vaan siksi, että aistihavainnon voimistumisen myötä alitajuisten havaintojenkin määrä kasvaa.
 
Eihän se Naim ole sen kummempi merkki kuin muutkaan, hifiä kaikki. Naimilla on ehkä mietitty laitteiden yhteensopivuutta ja rakennetta pitkälle. Saahan sitä rakentaa laitteiston toisinkin. Voihan se Naimkin täyttää tilan, mutta ahneus on iskenyt ylämaan Britteihin. Hinnat on pompsahtanut aivan järkyttäviin lukemiin.

Eihän se "jenkkisaundi" tarkoita sitä, että pienillä voimakkuuksilla tallenteen sisältö ei avautuisi. Laitteiston kasaaminen on vain omasta viitseliäisyydestä kiinni. Siinä missä saadaan dynaaminen ja väreiltään puhdas laitteisto joka toistaa melodiaa voi olla ihan hyvin britti-,muu eurooppa, japsi-, kuin jenkkilaitteistokin....

Jokaisella tallenteella on voimakkuus jolla se toistuu "parhaiten", soi ne kuitenkin millä voimakkuudella vaan.
 
moukkunen sanoi:
"harrastajiin" uppoava mielistelevä sävyjentoisto, kun on päälimmäinen kriiteeri monissa kuulokkeissa ja kuulokevahvistimissa tänäpäivänä.
Napsauta laajentaaksesi...

Miksi sana harrastajat on tuossa yhteydessä lainausmerkeissä? Mitä tarkoittaa "mielistelevä sävyjentoisto" ? ???
 
ahaapalainen sanoi:
Miksi sana harrastajat on tuossa yhteydessä lainausmerkeissä? Mitä tarkoittaa "mielistelevä sävyjentoisto" ? ???
Napsauta laajentaaksesi...
Heh.. lainausmerkit varmaankin kuuluvat siihen, "mielistelevän sävyjentoiston" päälle. :D

Tarkoitin sillä että instrumenttien sävyt tulevat esille päälimmäisenä ja se ikäänkuin puskee ne puhtaasti esille, kun taas toissijaisesti instrumentien melodia jätetään sen varjoon.
 
seppo kaksonen sanoi:
Eihän se Naim ole sen kummempi merkki kuin muutkaan, hifiä kaikki. Naimilla on ehkä mietitty laitteiden yhteensopivuutta ja rakennetta pitkälle. Saahan sitä rakentaa laitteiston toisinkin. Voihan se Naimkin täyttää tilan, mutta ahneus on iskenyt ylämaan Britteihin. Hinnat on pompsahtanut aivan järkyttäviin lukemiin.

Eihän se "jenkkisaundi" tarkoita sitä, että pienillä voimakkuuksilla tallenteen sisältö ei avautuisi. Laitteiston kasaaminen on vain omasta viitseliäisyydestä kiinni. Siinä missä saadaan dynaaminen ja väreiltään puhdas laitteisto joka toistaa melodiaa voi olla ihan hyvin britti-,muu eurooppa, japsi-, kuin jenkkilaitteistokin....

Jokaisella tallenteella on voimakkuus jolla se toistuu "parhaiten", soi ne kuitenkin millä voimakkuudella vaan.
Napsauta laajentaaksesi...

Tässä vielä itse itseäni lainaten. Saattaisiko olla niin, että flättissydeemeissä bassopää on aavistuksen kuivempi, mutta samalla-aikaa huomattavasti erottelevampi kuin ns High End sydeemissä. Tämä ei tarkoita sitä etteikö se High End sydeemin basso oli riittävän tarkka, mutta seurattavuus voi olla flättissydeemissä helpommin saavutettavissa. Tuolla bassokuviollahan luodaan pohjaa yhdistäen sointu ja rytmi.
Sehän on taas levystä kiinni, miten se basso on, mutta noin yleisesti ottaen.
 
Pakko kyllä vielä palata tähän sointi-ihanne jutskaan. Pieni liikaa-aikaa-ajatella varoitus lienee paikallaan..

Moukkunen puhuu jenkkilaitteiden sävyllisestä yksioikoisuudesta ja musiikin aukeamattomuudesta, ("yksinuottisuudesta" siis?) -kyllä tiedän miltä sellainen systeemi kuullostaa, minulla nimittäin on sellainen

Joku muu puhuu (tai aika monikin) melodian tai rytmin seurattavuudesta, juu homma ok, tiedän mielestäni miltä siihenkin pyritty systeemi kuulostaa

entä jos nuo yhdistetään, melodiaa, rytmiä, musikaalisia ulottuvuuksia..?

No joo aikalailla nuo kritteerit täyttävää ääntä olen kuullut kotonakin, mielestäni siis. Summasummaarum, tuloksena helppoa kuuntelua ja seurattavuutta, musikaalista ääntä. Kyllä, mutta: se seurattavuuden pentele.. Kas jos haluaa nähdä metsän puilta, on poistuttava metsästä ja silloin ei enää voi koskea puita...


Zzzzz
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös