Vinyylipuolella oli "Pieniä kysymyksiä" -ketjussa juttua otsikon etuvahvistimesta ja sen RIAA-osasta. Koska toteutus näytti mielenkiintoiselta ja hyvältä ja päällepäätteeksi netistä löytyi skemat sisältävä huolto-ohje, päätin kokeilla simuloimalla selvittää kuinka hyvä se oikeastaan on ja pystyisikö sitä modaamaan vielä paremmaksi. Omaan silmääni nimittäin osui skemasta hieman "paniikinomaisesti" toteutettu vahvistinasteen kompensointi. Tällä tarkoitan sitä että ottoasteen differentiaalitransistorien B-E -väleihin oli ripoteltu pieniä kondensaattoreita transistoreja hidastamaan ja lisäksi lähtöasteessa oli haitalliseksi osoitettu Miller-kompensointi. No, homma ei tietenkään osoittautunut triviaaliksi ja vaatii mietintää mutta vaikuttaa siltä että Onkyota saa melko helposti paranneltua.
Laitan tähän aluksi simulointituloksen alkuperäisen kytkennän RIAA-tarkkuudesta:
Tässä on taajuusvastevirhe piirrettynä outputista ja ennen outputissa olevaa alipäästösuodatinta. Ennen alipäästösuodatinta otettu vaste on kohdallaan 0,12 dB tarkkuudella (sininen käyrä) mitä voi pitää erinomaisena mutta lähdössä oleva 1. asteen 20 kHz alipäästö pilaa vasteen (vihreä käyrä). Jostain syystä valmistaja on halunnut rajoittaa toistoa yläpäästä turhan reippaasti ja minä korjaisin kytkentää pienentämällä 18 k vastusta jonnekin 1 - 2 k paikkeille jolloin alipäästön -3 dB piste nousee 200 kHz paikkeille eikä se enää vaikuta haitallisesti vasteeseen kuuloalueella. Myös tuota 390 pF konkkaa voisi pienentää 100 pF paikkeille jolloin vastusarvoksi kävisi vaikkapa 4,7 k.
Huomatkaa että kytkentää on hieman yksinkertaistettu poistamalla DC-erotuskonkat ja niihin liittyvät isohkot vastukset mikä ei vaikuta simulointiin tässä vaiheessa. Alkuperäiset transistorit on korvattu LTSpicestä valmiina löytyvillä malleilla mikä ei juuri vaikuta itse RIAA-ketjun simulointiin mutta vaikuttaa kyllä kompensointiin mikä tullaan huomaamaan. Käytetyt transistorit ovat saman teholuokan osia vaikkakin ottoasteen transistorit eivät ole jännitekestoltaan ihan vastaavia kuin Onkyon käyttämät. Toisaalta ne ovat sitten nopeampia.
Lähtöasteen transistoreissa kuluu jo jonkin verran tehoakin joten siellä on suhteellisen järeät kivet. Skemasta näkyy että ne ovat japanilaisia tyyppimerkinnältään kuten alkuperäisetkin ja yllättäen muutenkin aika lähellä. Suurin ero on nopeus joka on uudemmilla tyypeillä paljon parempi eli bipolaaritransistoritkin ovat kehittyneet aikojen kuluessa.
Tässä vielä ylläolevassa simuloinnissa käytetty kytkentä:
Tässähän on itse asiassa kyseessä diskreetti oparikytkentä!
PS: Tarkkasilmäinen lukija huomannee että olen käyttänyt laitteesta aluksi väärää tyyppimerkintää joka johtui ihan näppivirheestä. Joissakin screenshoteissa on vielä tuo virhe mutta kyseessä on siis oikeasti P-303.
Laitan tähän aluksi simulointituloksen alkuperäisen kytkennän RIAA-tarkkuudesta:
Tässä on taajuusvastevirhe piirrettynä outputista ja ennen outputissa olevaa alipäästösuodatinta. Ennen alipäästösuodatinta otettu vaste on kohdallaan 0,12 dB tarkkuudella (sininen käyrä) mitä voi pitää erinomaisena mutta lähdössä oleva 1. asteen 20 kHz alipäästö pilaa vasteen (vihreä käyrä). Jostain syystä valmistaja on halunnut rajoittaa toistoa yläpäästä turhan reippaasti ja minä korjaisin kytkentää pienentämällä 18 k vastusta jonnekin 1 - 2 k paikkeille jolloin alipäästön -3 dB piste nousee 200 kHz paikkeille eikä se enää vaikuta haitallisesti vasteeseen kuuloalueella. Myös tuota 390 pF konkkaa voisi pienentää 100 pF paikkeille jolloin vastusarvoksi kävisi vaikkapa 4,7 k.
Huomatkaa että kytkentää on hieman yksinkertaistettu poistamalla DC-erotuskonkat ja niihin liittyvät isohkot vastukset mikä ei vaikuta simulointiin tässä vaiheessa. Alkuperäiset transistorit on korvattu LTSpicestä valmiina löytyvillä malleilla mikä ei juuri vaikuta itse RIAA-ketjun simulointiin mutta vaikuttaa kyllä kompensointiin mikä tullaan huomaamaan. Käytetyt transistorit ovat saman teholuokan osia vaikkakin ottoasteen transistorit eivät ole jännitekestoltaan ihan vastaavia kuin Onkyon käyttämät. Toisaalta ne ovat sitten nopeampia.
Lähtöasteen transistoreissa kuluu jo jonkin verran tehoakin joten siellä on suhteellisen järeät kivet. Skemasta näkyy että ne ovat japanilaisia tyyppimerkinnältään kuten alkuperäisetkin ja yllättäen muutenkin aika lähellä. Suurin ero on nopeus joka on uudemmilla tyypeillä paljon parempi eli bipolaaritransistoritkin ovat kehittyneet aikojen kuluessa.
Tässä vielä ylläolevassa simuloinnissa käytetty kytkentä:
Tässähän on itse asiassa kyseessä diskreetti oparikytkentä!
PS: Tarkkasilmäinen lukija huomannee että olen käyttänyt laitteesta aluksi väärää tyyppimerkintää joka johtui ihan näppivirheestä. Joissakin screenshoteissa on vielä tuo virhe mutta kyseessä on siis oikeasti P-303.
Viimeksi muokattu:
