Luonnollinen mittasignaali

[KKuikka]

Oikosulku muuttaa silmukkainduktanssia

Kaikki eivät ilmeisesti ole lukeneet viestiäni #1 211 oikein ajatuksen kanssa, koska vieläkin ajatellaan kompensoitujen kaapelien toiminnan olevan jotenkin paikkasidonnaisia tavallisessa musiikintoistossa. Juuri tämän käsityksen oikaisemiseksi kirjoitinkin viestissäni seuraavasti:


" Joillakin ihmisillä on sellainen käsitys, että kompensoitujen kaapelien hyödyt saadaan esiin vain erityisessä mittauspenkissä kuunneltaessa. Tämä käsitys on täysin väärä. Mittauspenkkiä tarvitaan vain kaapelia viritettäessä eli kompensointikelan säätämisessä oikeaan arvoonsa. Kun kompensointikela on kerran säädetty kohdalleen, niin sen jälkeen voidaan aloittaa normaali kuuntelu ihan samalla tavalla kuin kompensoimattomallakin kaapelilla. Normaalissa kuuntelussa johtimien virrat kulkevat vastakkaisiin suuntiin, jolloin kaapeliosuuden induktanssiominaisuus katoaa, ja sen vuoksi kompensoitukin kaapeli voidaan kääntää vaikka kuinka sykkyrälle ilman mitään ongelmia. Kompensointikelan aiheuttama suuri silmukkainduktanssi jää sellaisenaan jäljelle virtapiiriin.

Kompensoiduilla kaapeleilla voidaan kyllä siirtää eritaajuisiakin virtoja suuntaan tai toiseen samanaikaisesti ilman keskinäisiä häiriöitä, mutta silloin kaapelin pitää olla kaapelinmittauspenkissä. Tavallisen musiikinkuuntelijan ei kuitenkaan kompensoitujen kaiutinkaapelien tätä erityisominaisuutta tarvitse koskaan käyttää, vaan sen ominaisuuden hyödyntäminen on pelkästään sähköoppia tuntevien pellepelottomien kokeiluhommaa. "


Tämän seikan todistamiseksi tein yhden helpon mittauksen, jonka jokainen voi kotonaankin tehdä. Laitoin kaapelin toiseen päähän kompensointikelan, ja mittapenkissä säädin kompensointikelan optimiarvoihin. Koska materiaalina oli sama kaapeli, jolla edelliset mittauksetkin olin tehnyt, niin kompensoinin jälkeen tuloksetkin olivat melkein samat kuin mittauskaapelillani.

Yhden johtimen induktanssi .. 6,2 μH

Keskinäisinduktanssi ......... 0 μH

Silmukka induktanssi ....... 12,4 μH


Jotta kaikki viimein uskoisivat sen, että kompensointikelan ja varsinaisen kaapelin liitoskohdan jälkeen kaapelin saa laittaa vaikka minkälaiselle sykkyrälle, niin tein yhden mielenkiintoisen mittauksen asian selventämiseksi. Kompensoitu kaiutinkaapeli oli mittauspenkissä, ja käynnissä oli silmukkainduktanssin mittaus. Mittarini näytti silloin vakaasti lukemaa 12.4 μH. Tämän jälkeen irrotin kaapelin mittauspenkistä ja käänsin kaapeliosuuden kiepille. Mittari näytti koko ajan samaa lukemaa. Sen jälkeen juotin johtimet yhteen kompensointikelan ja kaapelin liitoskohdasta eli tein siihen kohtaan oikosulun. Sen jälkeen silmukkainduktanssi laski arvoon 11,6 μH. Muutos silmukkainduktanssissa johtui siitä, että kompensoimattoman kaapelin silmukkainduktanssi 0,8 μH jäi nyt oikosulkukohdan taakse kaapelin puolelle, eikä se siten näkynyt enää kompensoidun kaapelin mittaustuloksessa.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka

 

[jahonen]

Jep, odotetusti silmukkainduktanssi ei olekaan riippuvainen kaapelin mutkittelusta (koska magneettivuo on nätisti siellä johtojen välissä), mutta mitenkäs käy keskinäisinduktanssin, jonka mukaan kompensointikela on mitoitettu?

Itse asiassa vastasit aikoinaan itse jossain määrin tuohon kysymykseen viestissä #857, jossa kritisoit LCR-mittarin käyttöä (tai oikeastaan mittapenkittömyyttä). Siitähän käy ihan selvästi ilmi että mittaustulos johdot sarjassa vaihtelee 8,4 - 17 µH välillä, riippuen miten johtoa vääntelee. Kukin noista tuloksista on sinänsä oikea juuri siinä kohdassa missä johto kulloinkin sattuu olemaan.

Sama pätee myös keskinäisinduktanssiin, se on asento- ja ympäristöriippuvainen (ääriesimerkkinä kaapeli kieputettuna muuntajasydämen "käämiksi"), eikä suorana mitattu arvo yleisesti ottaen enää päde kun johto asetellaan muuhun asentoon. Näin ollen jotta kompensointikela olisi käyttötilanteessa juuri oikea, on mittaus tehtävä juuri sillä kaapelin asettelulla jolla sitä tullaan käyttämään. Muussa tapauksessahan viritys voi olla aivan pielessä.

Näin jälkeenpäin kovat oli kyllä markkinointipuheet em. viestissä aikoinaan ja vähän rikottiin sähkömagnetismin sääntöjä, Faradayn laki lensi juuri ikkunasta ulos

t. Janne

 

[KKuikka]

Keskinäisinduktanssi helposti silmukkainduktanssiksi

Monessa viestissä olen mainunut niin, että kompensointikelan avulla kaikissa laskuissa hankalasti käsiteltävä keskinäisinduktanssi voidaan muuttaa helposti käsiteltäväksi silmukkainduktanssiksi.Tämä tapahtuma on helppo selittää viestissä #1 211 näkyvan kuvan 5 avulla, jossa on kuvattuna kompensointikela ja sen jatkeena oleva kaapeli. Tarkastelussa meidän kannattaa käyttää helppoja numeroarvoja, niin silloin asiaa on helppo seurata. Voimme tehdä alkuunsa sellaisen oletuksen, että sekä A- ja B-johtimen induktanssi on kaapelinmittauspenkissä mitattuna 3 μH, ja johtimien välillä on niin tiukka magneettinen kytkentä, että keskinäisinduktanssikin on lähes 3 μH.

Kun tällaisseen kaapeliin laitetaan kompensointikela, ja sen avulla keskinäisinduktanssi säädetään nollaan kaapelinmittauspenkissä, niin silloin kompensointikelan sisäänmenon ja kaapelin oikosulussa olevan loppupään väliltä voidaan mitata sekä A- ja B-johtimelle yhtä suuri induktanssi eli 6 μH. Kun mittausvirta ajetaan vain toiseen johtimeen, niin kaapeliosuuden induktanssiksi muodostuu 3 μH ja kompensoiontikelan toisen käämin osuudeksi jää samaten 3 μH. Tässä ajotilanteessa sekä kompensointikelan ja kaapeliosan induktanssiominaisuus on normaalisti näkyvissä.

Jos nyt alamme mitata silmukkainduktanssia eli ajamme mittausvirran vaikka A-johtimesta sisään, ja se kulkee kaapelin oikosulussa olevan loppupään kautta takaisin B-johdinta pitkin kompensointikelan läpi, niin silloin tapahtuu hauska juttu. Kaapeliosuudella A- ja B-johtimien induktanssiominaisuus katoaa (johtimien virrat kulkevat vastakkaisiin suuntiin) ja samalla myös keskinäisinduktanssi "menee piiloon", joten kaapeliosuudella keskinäisinduktanssi on siten 0 μH. Kompensointikelassa mittausvirta kulkee nyt samaan suuntaan molemmissa käämeissä eli magneettikenttää muodostava virta tulee kaksinkertaiseksi. Tällöin kompensointikelan induktanssi kasvaakin nelinkertaiseksi eli se on tässä ajotilanteessa 12 μH.

Koska oletuksen mukaan kaapeli on täysin kompensoitu, niin voimme nyt laskea kompensoidun kaapelin silmukkainduktanssin niin, että summaamme yhteen kaapeliosuuden silmukkainduktanssin ja kompensointikelan silmukkainduktanssin. Koska johtimien vastakkaisiin suuntiin kulkevien virtojen johdosta kaapeliosuuden silmukkainduktanssi on 0 μH ja kompensointikelan silmukkainduktanssi 12 μH, niin kompensoidun kaapelin kokonaissilmukkainduktanssi on siten 12 μH. Kompensointikelan vaikutuksesta kaapeliosuuden 3 μH keskinäisinduktanssi saatiin siis kätevästi muunnettua nelinkertaiseksi silmukkainduktanssiksi, jota on kaikissa laskuissa hyvin helppo käsitellä. Mitään noituutta tässä ei tehty, vaan Ohmin lakia on orjallisesti noudatettu.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka

 

[Tangband32]

1223 viestiä ketjussa eikö samaa asiaa ole käsitelty useaan otteeseen , jopa kymmeniä kertoja ?
Eikö kannattaisi nyt tehdä yhteenveto asiasta , niin kaikki ymmärtäisivät helposti mistä ketjussa on kyse.

 

[kimmosto]

Eikö kannattaisi nyt tehdä yhteenveto asiasta , niin kaikki ymmärtäisivät helposti mistä ketjussa on kyse.

Eiköhän suurin osa ymmärrä helposti, että ketjussa on kyse loputtomasta jankuttamisesta ja kovasta tarpeesta sanoa viimeinen sana. Aiheella ja sisällöllä on vähemmän merkitystä kuin toisten oikaisemisen tuomalla tunteella

Bongailuterveisin
Kimmo Kaakana

 

[jahonen]

Jankuttaminen, vänkääminen ja jopa perusteltujen vasta-argumenttien halveksuminen/totaalinen sivuuttaminen on ollut aivan hämmästyttävän suurta, ottaen huomioon että onhan tämä puheena ollut (keskinäis)induktanssiasia aivan sähkömagnetismin oppikirjan perusasiaa. Siinä ei ole ollut mitään ihmeellistä eikä (magneetti)kentän käyttäytymisessä ja vuorovaikutuksessa johteen kanssa sijaa millekään "tekniselle subjektivismille" viimeistään siitä lähtien, kun James Maxwell yhtälönsä kokosi ja Oliver Heaviside ne jalosti nykymuotoonsa. Induktanssi terminä on muuten Heavisiden lanseeraama.

Olkoonkin kyllä että sähkömagneettinen induktio on ilmiönä yllättävän mielenkiintoinen sinänsä ja kaikki asiat eivät ole mitenkään intuitiivisia. Ehkä siitä syystä vänkäys on jatkunut vuosikausia. Olisi voitu Esan viestin #514 jälkeen vuonna 2019 todeta että "Niinpä onkin, koko kela on käytännössä vain erikoinen tapa tehdä sarjainduktanssi" ja keskustelu olisi varmaan normaalisti päättynyt siihen. Toisaalta ainakin minulle vänkäämisen ansiosta on tullut uusia näkökulmia asiaan, miten induktio oikeastaan toimii ja millä mekanismilla se tuottaa jännitettä. Olenpa minäkin saattanut jossain kohti tehdä hätäisiäkin vääriä päätelmiä jotka huomannut myöhemmin, joskus kiusallisen lyhyen ajan kuluttua ettei se olekaan niin yksinkertaista. Se hyöty tästä on ainakin minulle ollut. Toivottavasti jollekin muullekin on tarttunut jotain uutta mukaan

Tottapuhuen, ajoittain olen epäillyt että tässä tarkoituksena on jollakulla ollut vaan osoittaa että hifistit on helposti vedätettävissä kun vaan on tarpeeksi uskottavan kuuloinen tekninen selitys, mutta kun matkan varrella kävi ilmi että asiaan on oikeasti käytetty paljon aikaa ja vaivaa, niin kyse tuskin on tuosta. Mutta toisaalta sitä sanotaan että itseään on kaikista helpoin huijata

Tässä keskustelussa on taidettu puida ainakin kahta erillistä asiaa, kaiutinkaapeleiden kompensointia ja sitten Luonnollista mittasignaalia, jotka kummatkin varmaan tarvitsisi oman yhteenvetonsa, mitkä asiat kummassakin on toimivaa ja mitkä toiveajattelua.

t. Janne

 

[KKuikka]

1223 viestiä ketjussa eikö samaa asiaa ole käsitelty useaan otteeseen , jopa kymmeniä kertoja ?
Eikö kannattaisi nyt tehdä yhteenveto asiasta , niin kaikki ymmärtäisivät helposti mistä ketjussa on kyse.

Asiaa on aina riittänyt

Onhan tämä ketju ollut tässä DIY-osiossa jo yli 10 vuotta, mutta aina tällä joku haluaa asioista keskustella, ja tietenkin sen jälkeen aktiivisuus aina hetkellisesti lisääntyy. Kun ihmiset ovat sanoneet julki kiinnostavat asiansa, niin kyllä se aktiivisuuns aika pian laskee, eikä sitten pitkään aikaan tule yhtään kirjoituksia. Ei tämä ole ainoa ketju, joka on ollut pitkään hengissä.

Ketjun alkuperäinen aihe oli Luonnollinen mittasignaali, mutta viimeisinä vuosina nämä kaapeleihin liittyvät asiat ovat olleet eniten pinnalla. Minusta se ei ole ollenkaan paha asia, sillä käyttäähän kaapelitesterini mittasignaalina Luonnollista mittasignaalia, koska sillä saa induktanssin vaikutuksen niin helppotajuisesti esiin. Kaikissa kaapelitesteissä Luonnollinen mittasignaali on kova sana, joten kaapelikeskustelut kuuluvat luontevasti juuri tähän ketjuun.

Vaikka ketju olisi hyvin pitkäkin, niin ei siinä tarvita mitään virallista yhteenvetoa missään vaiheessa. Jokainen järkevä lukija etsii ketjusta sellaiset asiat, jotka ovat hänen kannaltaan kiinnostavia. Jos joku ei sitten ymmärrä ketjun keskusteluja, niin ei hän yhteenvedostakaan saa sen enempää selvää. Hänen kannattaa mennä tutkimaan muita helpompia ketjuja.

Minun piti nyt laittaa tähän ketjuun ihan teknistäkin asiaa, mutta tänään on ollut muita kiinteistöön liittyviä hommeleita. Talossani lämpökanaalissa kulkeva lämpimän käyttöveden putki alkoi hiukan vuotaa, joten se pitää mahdollisimman pian vaihtaa. Päivä on mennyt tietyissä esivalmisteluhommissa, jotta putkimies voi ensi vikolla vaihtaa uuden putken. Tämän vuoksi aika ei riittänyt mittaushommiin.

Putkimies suositteli minulle kompensoitua lämminvesiputkea, koska siitä saa kulemma suihkussa lempeämpää vettä. Kyselin putkimieheltä, miten muovista tehty vesijohtoputki oikein kompensoidaan, mutta hän ei osannut asiaa mitenkään perustella. Siksi tilasinkin lämpimälle käyttövedelle halvemman kompensoimattoman 22 mm muoviputken, joka ensi viikolla asennetaan lämpökanaaliin vuotavan putken tilalle.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka

 

[KKuikka]

Eiköhän suurin osa ymmärrä helposti, että ketjussa on kyse loputtomasta jankuttamisesta ja kovasta tarpeesta sanoa viimeinen sana. Aiheella ja sisällöllä on vähemmän merkitystä kuin toisten oikaisemisen tuomalla tunteella

Bongailuterveisin
Kimmo Kaakana

Wanhat towerit?

Siitähän on jo pitkä aika, kun olet viimeksi tänne kirjoitellut. Silloin wanhaan hywään aikaan kirjoittelit useinkin tähän ketjuun, mutta muistikuvieni mukaan joissakin viesteissä oli pieni ärhentelyn maku. Asiat menivät kuitenkin eteenpäin. Nythän tässä voidaan olla ihan wanhoja towereita.

Koska olet nyt keskusteluyhteyden päässä, niin esittäisin heti ihan teknisen kysymyksen kompensoiduista kaiutinkaapeleista. Monet kaverit pelkäävät sitä, että kompensoitujen kaapelien suurehko (luokkaa 12 μH) silmukkainduktanssi haittaisi toistoa kaikkein ylimmillä taajuuksilla. Sinä olet niin paljon touhunnut kaiuttimien kanssa, että osaat varmasti ilman mittakellojakin ihan lonkalta sanoa, onko tällaiseen pelkoon todellista aihetta. Mikäli pienikin mahdollisuus siihen on, että kompensointikelalla varustettu kaiutinkaapeli voisi jotenkin muuttaa suurimpien taajuuksien toistoa, niin voisin ihan ilmaiseksi lähettää mittauskäyttöön täysin kompensoidun 3 m pitkän kierretystä parista tehdyn kaiutinkaapelin. Ilmoitat vain yksityisviestillä osoitteen, mihin postin pakettiautomaattiin laitan kaapelin tulemaan.

Monesti ihmisillä on hyvinkin väärä ennakkokäsitys toisista ihmisistä. Jonkin vähäpätöisen ja tahattoman sattuman vuoksi voimme alkaa pitää jotakin ihmistä hankalana tyyppinä, vaikka emme koskaan ole edes vaivautuneet keskustelemaan henkilön kanssa livenä. Joskus alamme pitää jotakin kaveria hankala tyyppinä vain siksi, että joku tuttavamme on meille kertonut väärää tietoa tästä kaverista. Olen elämäni aikana oppinut sen, että että toisesta ihmisestä voi tehdä oikean arvion vain omakohtaisen tutustumisen perusteella. Hyvin pian ihminen havaitsee sen, että onko uuden tuttavan kanssa keskustelu palkitsevaa vai ei.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka


PS. Olet näköjään vaihtanut sukunimeäsi, ilmeisesti kaupallisista syistä. Kun menet Englantiin tai Amerikkaan kauppaamaan kaiuttimia, niin siellä joutuu usein tavaamaan oudon sukunimensä. Uusi sukunimesi onkin englanninkielellä tavattuna aika mukavaa kuunneltavaa.

Kaakana, kei-ei-ei-kei-ei-ei-n-ei , Taatusti nimi jää keralla vastapuolen mieleen kauppaneuvotteluissa.

 

[tmuikku]

Toisaalta ainakin minulle vänkäämisen ansiosta on tullut uusia näkökulmia asiaan, miten induktio oikeastaan toimii ja millä mekanismilla se tuottaa jännitettä. Olenpa minäkin saattanut jossain kohti tehdä hätäisiäkin vääriä päätelmiä jotka huomannut myöhemmin, joskus kiusallisen lyhyen ajan kuluttua ettei se olekaan niin yksinkertaista. Se hyöty tästä on ainakin minulle ollut. Toivottavasti jollekin muullekin on tarttunut jotain uutta mukaan

Tälleen sitä oppii ja pääsee eteenpäin, virheitä tekemällä ja sen huomaamalla ja nöyrtymällä. Virheitä voi tehdä vaikka joka päivä läpi elämän, mutta jos ei huomaa ja nöyrry niin lopussa ei ole alkua viisaampi vastaavasti, mitä enempi tekee virheitä ja osaa taitavasti ottaa opiksi niin sitä pidemmälle pääsee. Mokailu on kaiken a ja o, kuhan ei tee samaa tyrää kovin montaa kertaa virheitä välttelemällä ei myöskään pääse kotisohvaa pidemmälle.

 

[KKuikka]

Jankuttaminen, vänkääminen ja jopa perusteltujen vasta-argumenttien halveksuminen/totaalinen sivuuttaminen on ollut aivan hämmästyttävän suurta, ottaen huomioon että onhan tämä puheena ollut (keskinäis)induktanssiasia aivan sähkömagnetismin oppikirjan perusasiaa. Siinä ei ole ollut mitään ihmeellistä eikä (magneetti)kentän käyttäytymisessä ja vuorovaikutuksessa johteen kanssa sijaa millekään "tekniselle subjektivismille" viimeistään siitä lähtien, kun James Maxwell yhtälönsä kokosi ja Oliver Heaviside ne jalosti nykymuotoonsa. Induktanssi terminä on muuten Heavisiden lanseeraama.

Olkoonkin kyllä että sähkömagneettinen induktio on ilmiönä yllättävän mielenkiintoinen sinänsä ja kaikki asiat eivät ole mitenkään intuitiivisia. Ehkä siitä syystä vänkäys on jatkunut vuosikausia. Olisi voitu Esan viestin #514 jälkeen vuonna 2019 todeta että "Niinpä onkin, koko kela on käytännössä vain erikoinen tapa tehdä sarjainduktanssi" ja keskustelu olisi varmaan normaalisti päättynyt siihen. Toisaalta ainakin minulle vänkäämisen ansiosta on tullut uusia näkökulmia asiaan, miten induktio oikeastaan toimii ja millä mekanismilla se tuottaa jännitettä. Olenpa minäkin saattanut jossain kohti tehdä hätäisiäkin vääriä päätelmiä jotka huomannut myöhemmin, joskus kiusallisen lyhyen ajan kuluttua ettei se olekaan niin yksinkertaista. Se hyöty tästä on ainakin minulle ollut. Toivottavasti jollekin muullekin on tarttunut jotain uutta mukaan

Tottapuhuen, ajoittain olen epäillyt että tässä tarkoituksena on jollakulla ollut vaan osoittaa että hifistit on helposti vedätettävissä kun vaan on tarpeeksi uskottavan kuuloinen tekninen selitys, mutta kun matkan varrella kävi ilmi että asiaan on oikeasti käytetty paljon aikaa ja vaivaa, niin kyse tuskin on tuosta. Mutta toisaalta sitä sanotaan että itseään on kaikista helpoin huijata

Tässä keskustelussa on taidettu puida ainakin kahta erillistä asiaa, kaiutinkaapeleiden kompensointia ja sitten Luonnollista mittasignaalia, jotka kummatkin varmaan tarvitsisi oman yhteenvetonsa, mitkä asiat kummassakin on toimivaa ja mitkä toiveajattelua.

t. Janne

Ei mitään ongelmia

Nyt alkaa esiintyä sellaisia vilpittömään toimintaani kohdistuneita epäilyjä, että asiasta kannattaa muutama selventävä sana lausua. Vaikka olenkin aika ahkerasti kaiutinkaapeleista kirjoitellut, niin koskaan en ole tietoisesti pyrkinyt harhauttamaan ketään. Suurin syy moniin mittauksiini on pelkästään se, että haluan selvittää itselleni perinpohjaisesti sen, miksi ihmiset niin paljon kaapeleista vaahtoavat. Juuri tästä syystä olen tehnyt itselleni mainion kaapelitesterin ja erinomaisesti toimivan kaapelinmittauspenkin, joiden avulla pääsen kaapelien kaikkiin ominaisuuksiin hyvin nopeasti ja helposti käsiksi. Koska minulla vanhalla eläkemiehellä on vielä kohtuulliset mittalaitteet (tietysti hyvin vanhanaikaiset), niin pystyn saamaan hyvin selkeitä mittaustuloksia. Ihan muiden harrastajien iloksi olen vapaasti ja ilman mitään korvausta jakanut kaikki mittaustulokset tällä palstalla. Minulla ei ole koskaan ollut tapana pantata tietoa, vaan aina olen ihan hyväntahtoisesti halunnut olla muille avuksi.

Vuosien uurastuksen jälkeen minulla alkaa olla nyt kohtuullisen selkeä käsitys siitä, miten kaiutinkaapelit käyttäytyvät, ja miten hyvät kaiutinkaapelit pitää rakentaa. Itse olen jo vuosikausia käyttänyt kaikissa laitteissani tavallisista sähköjohdoista tehtyjä kompensoituja kaapeleita, koska pidän sitä ajatusta ehdottoman oikeana. En kuitenkaan pakota kaikkia kavereita toimimaan samalla tavalla, vaan toiset saavat ihan vapaasti ostaa omilla rahoillaan tuhansien eurojen kaapeleita, mikäli saavat niillä enemmän irti mielimusiikistaan. En siis ole koskaan halunnut huijata ketään, enkä milloinkaan alkaisi ainakaan itseäni huijaamaan. Täällä Etelä-Pohjanmaalla olen oppinut sen, että pitää avata silloin reippaasti suunsa, kun sattuu olemaan oikias. Eihän se ole mitään jankuttamista.

Tässä ketjussa keskusteltiin aluksi Luonnollisesta mittasignaalista, mutta sitten lipsahdettiin käsittelemään kaapeleita. Se ei tietenkään ole paha asia, sillä käyttäähän kaapelitesterini mittasignaalina kaapelimittauksiin optimoitua Luonnollista mittasignaalia. Tämä kaapelivääntö saadaan pian valmiiksi, sillä näkökannoissa on tapahtunut viime aikoina ilahduttavaa lähentymistä. Nopealla signaaligeneraattorilla kompensoiduille kaapeleille tehtyjen testien jälkeen kaikki asiat on riittävän hyvin selvitetty, joten sen jälkeen voidaan palata alkuperäiseen aiheeseen.

Jos vertaillaan kompensoituja kaiutinkaapeleita ja Luonnollista mittasignaalia toisiinsa, niin omasta mielestäni Luonnollinen mittasignaali on paljon parempi ajatus. Mittasignaalin laajakaistaisuus ja erinomainen sopivuus särönmittauksiin tekevät siitä pistämättömän työkalun käytännön hommissa. Ohjelmansiirtohommeleissa Luonnollinen mittasignaali kertoo sen, mikäli siirtotiellä on käytetty häviöllistä pakkausta. Puhtaalla siniaallolla tätäkään ei saada selvästi esiin. Ei Luonnollisesta mittasignaalistakaan tarvitse mitään yhtenvetoa vielä tehdä, sillä asiahan on vielä kesken. Kyllä siitä riittää vielä pitkäksi aikaa tarinointia.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka

 

[jahonen]

Huijaukselta tai ainakin julistamiselta se vaikuttaa, kun oikein mihinkään perusteltuun kritiikkiin, miksi koko kompensoinnin perusta on pielessä ja koko homma on lopulta ainoastaan sarjainduktanssi, ei ole saatu matkan varrella järkevää vastausta. Sehän on tyypillistä lähinnä uskonlahkoille, on vain yksi totuus jota joku taho ajaa ja koettaa saada muut siihen kritiikittä mukaan julistamaan.

Asiaa ehkä kuvaa viesti #886, jossa ilmapiiri alkoikin menemään "huonoon suuntaan", kun pelkän suitsutuksen sijaan alkoikin tulla perusteltua kritiikkiä. Voihan kritiikkiinkin vastata. Ilman sitä ei kyllä ainakaan minun puolelta tule minkäänlaista lähentymistä alkuperäisiin väitteisiin, kuten esim. viesti #871.

Ehkä innostun ja teen oman aiheen aiheesta jossa käsittelen miten induktanssi toimii, miten se liittyy sähkömagnettiseen induktioon ja miksi tämä kompensointi ei ole lopullisessa käytössään muuta kuin pelkkä sarjainduktanssi.

t. Janne

 

[KKuikka]

Huijaukselta tai ainakin julistamiselta se vaikuttaa, kun oikein mihinkään perusteltuun kritiikkiin, miksi koko kompensoinnin perusta on pielessä ja koko homma on lopulta ainoastaan sarjainduktanssi, ei ole saatu matkan varrella järkevää vastausta. Sehän on tyypillistä lähinnä uskonlahkoille, on vain yksi totuus jota joku taho ajaa ja koettaa saada muut siihen kritiikittä mukaan julistamaan.

Asiaa ehkä kuvaa viesti #886, jossa ilmapiiri alkoikin menemään "huonoon suuntaan", kun pelkän suitsutuksen sijaan alkoikin tulla perusteltua kritiikkiä. Voihan kritiikkiinkin vastata. Ilman sitä ei kyllä ainakaan minun puolelta tule minkäänlaista lähentymistä alkuperäisiin väitteisiin, kuten esim. viesti #871.

Ehkä innostun ja teen oman aiheen aiheesta jossa käsittelen miten induktanssi toimii, miten se liittyy sähkömagnettiseen induktioon ja miksi tämä kompensointi ei ole lopullisessa käytössään muuta kuin pelkkä sarjainduktanssi.

t. Janne

Perusteltu kritiikki vei harhapoluille

Olen ihmetellyt sitä, miten perusteltua kritiikkiä tarjoavat kaverit suitsuttavat lähes aina sen asian puolesta, että kompensontikela voidaan korvata johtimiin lisättävillä sopivilla sarjainduktansseilla. Olen aina torjunut tämän ehdotuksen, koska tiedän sen toimimattomaksi konstiksi kaapelien kompensoinnissa. Tänään päätin kuitenkin ottaa rakentavan kritiikin kunnolla vastaan, ja tein kaikki normaalit mittaukset käyttäen molempiin johtimiin laitettuja sarjainduktansseja. Tein tämän vain siksi, että ketjun hieman tulehtunut ilmapiiri hieman kohenisi.

Mittauksessa käytin 3 m pitkää kaapelia, jolla olen suorittanut viimeiset testimittaukseni. Tämä kaapeli kompensointikelalla täydellisesti kompensoituna antoi seuraavat mittaustulokset:

Yhden johtimen induktanssi ........... 6,2 μH

Molemmat johtimet yhdessä .......... 3,1 μH

Keskinäisinduktanssi .................... 0 μH

Silmukkainduktanssi .................. 12,4 μH

Poistin tästä kaapelista kompensointikelan ja laitoin molempiin johtimiin noin 6 μH sarjainduktanssit. Tällöin normaalissa ajotilanteessa ja silmukkainduktanssin mittauksessa sarjainduktansseilla varustetun kaapelin silmukkainduktanssi on yhtäsuuri kuin täydellisesti kompensoidun kaapelin silmukkainduktanssi. Suoritin sen jälkeen mittauspenkissä samat mittaukset kuin kompensointikelalla varustetulle kaapelillekin ja sai seuraavat tulokset:

Yhden johtimen induktanssi ........ 9,5 μH

Molemmat johtimet yhdessä ........ 6,1 μH

Keskinäisinduktanssi ................. 2,8 μH

Silmukkainduktanssi ................. 12,6 μH


Testin mukaan sarjakelalla ei pystytä kaapelia kompensoimaan, sillä keskinäisinduktanssi ei sarjakeloilla pienene pätkääkään, van se on kompensoimattoman kaapelin lukemissa. Kaikki muutkin mittausarvot ovat päin prinkkalaa, joten tämä konsti ei ole lainkaan toimiva.

Tiesin sen jo ennen mittausta, mutta tulipahan tehtyä testi kritiikki-miesten mieliksi. Olen monta kertaa tässä ketjussa sanonut, että kaskinäisinduktanssi voidaan kompensoida vain oikean kahdella käämillä varustetun kompensoitikelan avulla, jossa molempien johtimien virrat kulkevat samaan suuntaan. Millään muulla konstilla kaapelin keskinäisinduktanssia ei voida pienentää.

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi kritiikki-miehet haluaisivat välttämättä laittaa yhden yksinkertaisen kompensointikelan tilalle kaksi erillista sarjainduktanssia. Ensinnäkin rakenteesta tulee monimutkaisempi ja hankalampi, koska kaksi sarjakelaa pitäisi asentaa systeemiin niin, että kelat eivät vaikuttaisi magneettisesti toisiinsa. "Sokerina pohjalla" on vielä se, että rakenne ei ollenkaan toimi. Eikö olisi paljon viisaampaa käyttää tavallista kompensointikelaa, koska sen toiminta on hullunvarmaa, ja testituloksia on paljon saatavilla?

Kompensointikela kyllä lisää kaapelin silmukkainduktanssia, koska kelan avulla hankalasti käsiteltävä keskinäisinduktanssi muutetaan helpommin käsiteltäväksi silmukkainduktanssiksi. Kun kela on saatu säädettyä mittauspenkissä optimiarvoonsa, niin sen jälkeen kompensoitu kaapeli on valmis käytettäväksi missä asennossa tahansa.

Sarjainduktanssin ihannointia en ole koskaan tajunnut. Johtimiin lisätyt sarjainduktanssithan ovat tavallaan johtimien haitallisia hajainduktansseja, jotka mittauksessa näkyvät lisääntyneenä silmukkainduktanssina. Koska sarjainduktanssien lisäämisellä ei ole mitään vaikutusta kaapelin keskinäisinduktanssiin, niin mikä ihme siinä on, että näin järjettömästä toimenpiteestä ollaan niin innostuneita?

Jatkan kaapelimittauksia ihan omalla tyylilläni, koska kritiikki-miesten ohjeet veivät minut tilapäisesti harhapoluille, mutta onneksi tämä asiantila ei ole pysyvä. Tämä kaapelivääntö on jo nyt lopuillaan, ja sen jälkeen päästään taas pohtimaan muita vastaavia ongelmia. Eihän tämä maailma koskaan valmiiksi tule, mutta vanhan miehen toimintakunto kyllä menee alaspäin jokaisena päivänä. Haitanneeko tuokaan mittään?

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka

 

[jahonen]

Tulokset ovat siis ihan linjassa ainakin minun odotusten kanssa.

Hämäräksi jää mikä tuon kaapelin asettelusta riippuvaisen keskinäisinduktanssin vaikutus loppukäytössä on, koska sitä ei saa esille kuin erikoisella mittausjärjestelyllä jossa on vähintään 2 virtapiiriä. Normaalissa vahvistin-kaapeli-kaiutin-käytössä on vain 1 virtapiiri. Ei ole osoitettu että keskinäisinduktanssin arvo on kaapelin asennosta riippumaton vakio, niinkuin ei pidäkään olla. Onhan sen kenttä kaikkialla muualla paitsi kaapelin johtimien välissä.

Aiemmin on useaan kertaan väitetty että keskinäisinduktanssin signaaliin aiheuttamat "haittailmiöt" olisivat 25-40 dB alle signaalitason. Mistä nuo lukuarvot ovat peräisin jos asiaa ei kyetä mittaamaan? Tuo ei kyllä ole mitenkään erikoisen suuri alle-arvo vaan sen pitäisi olla aivan helposti nähtävissä jos on käytettävissä asianmukaiset mittalaitteet. Nollaustesti on tuolla erolla helppo tehdä, oli se sitten lineaarista tai epälineaarista säröä. Ja jos vielä on niin että enemmän keskinäisinduktanssia = enemmän "söhröisyyttä", niin lisäämällä keskinäisinduktanssia esim. muuntajasydämellä henryluokkaan silmukkainduktanssin muuttumatta, signaalin muuttumisen tutkiminen ei pitäisi olla mitenkään liian vaikeaa.

Väitänkin että kumpikin kaapeli, sekä kompensoitu että pelkät sarjakelat omaava on normaalissa käytössä kaiuttimen ja vahvistimen perspektiivistä tuon pienen silmukkainduktanssieron puitteissa sähköisesti täysin identtisiä. Vaikka tehtäisiin sitten viestin #1084 virtamittaukset kompensoidulle ja sitten tuolle kaapelille jossa 2 sopivaa sarjakelaa, että silmukkainduktanssi on sama kummassakin tapauksessa? Ennustan että virrat ovat samat kummassakin tapauksessa. Näin täytyy tietenkin olla, kun onhan kummassakin tapauksessa olemassa vain magneettivuo johtimien välissä jota täytyy olla yhtä paljon, koska silmukkainduktanssit ovat samat.

t. Janne

 

[jahonen]

Ja itse asiassa, jos halutaan vertailla kaapelia kompensoinnilla ja ilman, ainakin minulle (ja varmaan muillekin kaltaisilleni "änkyröille") olisi vakuuttavampaa jos verrattavat kaapelit poikkeaisivat toisistaan ainoastaan tuon kompensoinnin suhteen. Eli toisessa kaapelissa kompensointikela ja toisessa sitten nuo 2 erillistä lisäinduktanssia, niin että silmukkainduktanssit (ja -resistanssit tietenkin) ovat identtiset. Saadaanko näille jotain järkevää mitattavaa eroa vahvistin-kaapeli-kaiutin käytössä, ei pelkästään mittapenkissä? Tietenkin nuo lisäinduktanssit on oltava sellaiset, ettei sydänmateriaali kyllästy tjsp. ja tuota säröä, muutenhan vertailu ei ole reilu.

t. Janne

 

[KKuikka]

Kaapelinmittauspenkki tarpeettomaksi?

Koska kaapeleiden kompensointi suorana kaapelinmittauspenkissä häiritsee muutamia kavereita, niin olen pyrkinyt kehittämään menetelmän, jossa kaapeli voidaan kompensoida ilman mittauspenkkiä mielivaltaisessa asennossa. Ihan ajatustasolla menetelmä näyttäisi toimivan, mutta täytyy ensin suorittaa paljon mittauksia ja kokeiluja, jotta menetelmän toimivuus voidaan todentaa. Nyt kesällä en ehdi koeajoja tekemään, vaan aloitan tutkimukset ja testaukset marjastuskauden jälkeen syksymmällä.

Mikäli uusi mittausmenetelmäni osoittautuu hyväksi, niin silloin kaiutinkaapelien kompensointi muuttuu ihan erilaiseksi. Kaiutinkaapeli kompensoidaan aluksi kaapelinmittauspenkissä suunnilleen oikeille hehtaareille, ja sen jälkeen kaapeli laitetaan juuri siihen paikkaan, missä kuuntelu tulee tapahtumaankin. Lopullinen kompensointi suoritetaan siis kaapelin ollessa lopullisessa kuuntelupaikassa, joten täydellinen kompensointi voidaan saavuttaa kaikissa tapauksissa.

Tämä uusi kompensointimenetelmä on vanhaa menetelmää parempi siinä suhteessa, että kaapelinmittauspenkkiä ei tarvita lopullista "viilausta" tehtäessä. Koko kompensointilaitteisto mahtuu pieneen laukkuun, joten kompensointi on helppoa suorittaa ihan kotioloissa tai naapurissakin. Jos joku kaveri haluaa kompensoida kaiutinkaapelinsa, niin silloin pitää keikalle lähtiessä ottaa mukaan sopivia kompensintikeloja ja läppäri, josta voi syöttää kompensoinnissa tarvittavan mittasignaalin. Kevyt oskilloskooppi pitää myös olla mukana, niin silloin homman suorittamisessa ei ole vaikeuksia. Vaikka homma vaikuttaa nyt selvältä, niin käytännön mittauksissa saattaa tulla esiin joitakin ongelmia. Menetelmän toimivuus ja käyttökelpoisuus selviää sitten syksyllä.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka

 

[KKuikka]

Perusteellinen remontti tulossa

Pari päivää olen pihatöitä tehdessäni mietiskellyt uudistettua kaapeleiden kompensointimenetelmää, ja pakkohan se on todeta, että perusteellinen remontti on tulossa. Se seikka, että kompensointi pitää pystyä tekemään olohuoneessa ja kaiutinkaapelin ollessa normaalissa kuuntelupaikassa, asettaa melkoiset vaatimukset mittauslaitteistolle. Mittauspenkki on ehdottomasti jätetävä pois, ja samaten myös oskilloskooppi, koska sitä on hankala kuljettaa keikalla. Oskilloskoopin jättäminen pois merkitsee sitä, että keskinäisinduktanssia pitää mitata ja säätää erilaisella mittasignaalilla kuin aiemmin on tehty. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että otan käyttöön viestissä #575 mainitun mittasignaalin

Luonnollinen mittasignaali

Ehdottamasi, Jarmo, ei toteuta perusideaa. Parin kellokkaan mielipide, sinä mukaan lukien, ei vastaa laajan otoksen tuottamaa informaatiota. Älä nitistä spontaania toimintaa.

foorumi.hifiharrastajat.org

Kun kahta kuuloalueen yläpäässä olevaa siniaaltoa käytetään tulevassa mittauksessa, niin silloin indikaattoriksi riittää tavallinen analoginen kiertokelamittari, jolloin oskilloskooppi joutaa kokonaan pois. Digitaalinen mittari ei käy, sillä kompensoinnin säätövaiheessa digitaalimittari on erittän hankala lukea, josta seuraa vain mittaajan hermostuminen.

Kun mittauspenkki jätetään pois, niin silloin koko systeemi menee uusiksi. Aiemmin mittauspenkin avaruudelliset olosuhteen saatiin aikaiseksi tarkoin harkitulla mekaanisella rakenteella, jolloin paluuvirta ei päässyt vaikuttamaan mittaustulokseen. Tätä konstia ei voida nyt käyttää, koska mitattavan kaapelin asento saa olla mikä tahansa. Ainoaksi keinoksi tässä tapauksessa jää se, että mittaussilmukassa paluuvirtaa ei lainkaan ole. Uudessa menetelmässä on siis pakko menetellä niin, että syöttöpäässä kaapeliin ajetaan normaali mittausvirta, joka kaapelin loppupäässä siepataan talteen niin tarkoin, ettei mitään paluuvirtaa jää jäljelle. Silloin paluuvirran aiheuttama magneettikenttä ei pääse sotkemaan mittaustapahtumaa.

Uudessa menetelmässä on siis tarkoitus hallitusti muuttaa elektronisen kytkennän avulla kaapelin loppupäästä talteen siepattu virta kokonaan lämmöksi, jolloin paluuvirtaa ja sen aiheuttamaa magneettikenttää ei jää jäljelle. Sieppauslaitteiston lämpeneminen ei tietenkään vaikuta induktanssin mittaustulokseen, koska on kyse ihan eri energialajista. Tämä suunnitelma tietysti vaikuttaa aprillipilalta, mutta ihan tosissaan tätä menetelmää nyt kuitenkin tutkitaan. Mekaanisesti oikein tehty kaapelinmittauspelkki teki saman homman paljon helpommin ymmärretävällä tavalla, mutta kaapelin piti olla mittauspenkissä suorana.

Kaapelin loppupään virransieppauslaitteisto tulee olemaan jatkokehitelmä virranmittauspiiristä, josta mainitsin jo aiemmin vistissäni

Luonnollinen mittasignaali

En oikeastaan saanut viestiini nro 1171 selkeää vastausta joten päätin jatkaa kokeiluja LTspice ohjelmiston avulla. Sainkin tehtyä ohjelmaan Otalan mittasignaalin joka toimii riittävän hyvin. Seuraava vaihe on luonnollinen mittasignaali viestissä 1171 esitetyllä periaatteella. Tämän jälkeen kuka...

foorumi.hifiharrastajat.org

Mittauspiirin poweri täytyy kuitenkin olla täysin kelluva, sillä muutoin voi syntyä haitallisia virtasilmukoita, jotka aiheuttavat mittausvirheitä.

Jo tästä lyhyesti esitetystä ideasta saa käsityksen, että homma ei ole aivan helppo, mutta suunnitelmassa on pieni oikopolku. Monen sähköalan ammattlaisen mielestä suunnitelma on lähes mahdoton toteuttaa, mutta onneksi kokeilut eivät maksa juuri mitään. Jos suunnitelmassa on paha ajatusvirhe, niin sen pystyy saamaan selville hyvinkin yksinkertaisilla koemittauksilla jo virransieppauspiirin kokoamisvaiheessa. Ajatus on kuitenkin niin kiehtova, että sen tutkimiseksi kannattaa muutamana iltana kolvi käynnistää. Jos tulee liikaa ongelmia, niin voihan siinä tinailujen välillä kaljankin ottaa. Ei eläkeläisen tarvitse tehdä tutkimustyötä urakalla.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka

 

[KKuikka]

Mittasignaaleita tarjolla

HiFi-messuilla juttelin yhden radioamatöörin kanssa myös Luonnollisesta mittasignaalista. Kaveri halusi suorittaa joitakin koemittauksia Luonnollisella mittasignaalilla, joten lupasin silloin laittaa muutamia tallenteita tarjolle tälle palstalle kaikkien vapaasti ladattaviksi. Seuraavilla kolmella signaalilla pääsee kokeiluissa hyvin alkuun.

Perinteinen 275 Hz perustaajuudella oleva äitisignaali löytyy linkistä

48_24_M275.wav

drive.google.com

Tytärsignaaleilla varustettu Luonnollinen mittasignaali löytyy linkistä

48_24_M275_D5775.wav

drive.google.com

Jos testejä halutaan tehdä hyvin pienillä taajuuksilla, niin silloin kannattaa ladata myös 32 Hz perustaajuudella oleva Luonnollinen mittasignaali. Tämä signaali on tehty perustaajuisesta kanttiaallosta ja kolmioaallosta.

https://drive.google.com/file/d/1UZYqf0ONdQeMz1wmgrFFmDMqDikwPj-1/view?usp=drive_link

Kun mittauksia tehdään Luonnollisella mittasignaalilla, niin silloin pitää ottaa huomioon se, että signaali kuulostaa hyvin ärsyttävältä. Kovia äänitasoja ei kannata käyttää ilman kuulosuojaimia.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka