Kaiuttimen suuntaavuus avain onneen?

Näköjään ranskalainen on nimennyt tämän diffraktioperiaatteella toimivaksi kaiuttimeksi, mikä oikein onkin.

Tweeter à diffraction driver Sélénium ST324F - 8 ohms​



tweeter-a-diffraction-driver-selenium-st324f-8-ohms.jpg
 
Niin, onhan näitä.

Ei se rako ole mikään ongelma mutta mielenkiintoista onkin, mitä tulee liikkuvan kartion ja raon väliin.
Se, mitä tuossa aivan ensimmäiseksi tarvitaan, on jonkinlainen vaiheplugi, joka sulloo äänen kaiutinelementin liikkuvasta kartiosta kohtuullisen kapeaan kurkkuun.


Kun ääni on saatu kaiutinelementin kartiosta mieluiten ilman vaihevirheitä kurkkuun, se täytyy jakaa hallitusti kapeaan ja korkeaan rakoon, ja siihen tarvitaan jonkinlaista käänteistä vaiheplugia joka jakaa äänen tasaisesti kapeaan rakoon. Ajattelen että se on mahdollista mutta en luule että se olisi helppoa tai että se menisi kerrasta oikein.
 
Kun ääni on saatu kaiutinelementin kartiosta mieluiten ilman vaihevirheitä kurkkuun, se täytyy jakaa hallitusti kapeaan ja korkeaan rakoon, ja siihen tarvitaan jonkinlaista käänteistä vaiheplugia joka jakaa äänen tasaisesti kapeaan rakoon.
Luulen keksineeni miten sen voisi tehdä. Oletetaan että ääni on vaiheplugin avulla koottu yhteen kapeaan kurkkuun. Siitä eteenpäin jatketaan pystysuunnassa aukeavalla välillä, joka myös johonkin mennessä ennen kaiuttimen etulevyä ja rakoa kapenee haluttuun leveyteen. Sitten siitä eteenpäin kanavan leveys pysyy vakiona korkeuden edelleen kasvaessa. Tähän tilaan muodostetaan akustinen linssi, jonka tarkoitus on vähentää ääniaaltojen leviämistä pystysuunnassa.
 
Akustisen linssin valmistamiseen tarvitaan jotain kätevää väliainetta, jonka sisällä äänen nopeus on huomattavan matala. Esimerkiksi polyesterivilla levymuodossa voisi olla tällainen väliaine.

Täällä on laskuri: http://www.mh-audio.nl/Calculators/fibrousmaterial.html

Tässä joitain laskurista saatuja tuloksia äänen nopeudelle:

1 kg / m³ ⇒ 252,4 m / s
2 kg / m³ ⇒ 208,9 m / s
3 kg / m³ ⇒ 182,2 m / s
4 kg / m³ ⇒ 163,7 m / s
5 kg / m³ ⇒ 149,9 m / s
6 kg / m³ ⇒ 139,1 m / s
7 kg / m³ ⇒ 130,3 m / s
8 kg / m³ ⇒ 123,0 m / s
9 kg / m³ ⇒ 116,8 m / s
10 kg / m³ ⇒ 111,4 m / s
11 kg / m³ ⇒ 106,8 m / s
12 kg / m³ ⇒ 102,6 m / s
13 kg / m³ ⇒ 98,9 m / s
 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
Ei muuta kuin protoilemaan ja mittailemaan. Idean toimivuuden toimivuuden toteaminen ei vielä vaadi että lopputuloksena olisi valmis hyvin soiva olohuonekelpoinen kaiutin. Mittaukset riittää alussa.
 
Luulen keksineeni miten sen voisi tehdä. Oletetaan että ääni on vaiheplugin avulla koottu yhteen kapeaan kurkkuun. Siitä eteenpäin jatketaan pystysuunnassa aukeavalla välillä, joka myös johonkin mennessä ennen kaiuttimen etulevyä ja rakoa kapenee haluttuun leveyteen. Sitten siitä eteenpäin kanavan leveys pysyy vakiona korkeuden edelleen kasvaessa. Tähän tilaan muodostetaan akustinen linssi, jonka tarkoitus on vähentää ääniaaltojen leviämistä pystysuunnassa.

Tarkemmin asiaa ajateltuani: Tarpeettoman monimutkaista olisi tuo.

Idean pääasia on levittää kaikkia taajuuksia mahdollisimman yhdenmukaisesti sivusuunnassa. Ääniaaltojen suppiloinnin etulevyn rakoon pitäisi olla helpompi haaste.
 
Tarkemmin asiaa ajateltuani: Tarpeettoman monimutkaista olisi tuo.

Idean pääasia on levittää kaikkia taajuuksia mahdollisimman yhdenmukaisesti sivusuunnassa. Ääniaaltojen suppiloinnin etulevyn rakoon pitäisi olla helpompi haaste.
Vielä tarkemmin ajateltuna. Kyllä se akustinen linssi tai jokin muu keino on tarpeellinen, jotta saadaan ääniaallot samassa vaiheessa kapeaan pystyrakoon raon koko mitalta. Muuten ääniaallot saapuvat rakoon eri vaiheessa raon eri kohdissa, ja leviävät myös eri suuntiin sivuille alkaen erivaiheisina. Kuuntelijan luona ne summautuvat myös erivaiheisina, ja siitä seuraa aaltoileva alipäästösuodatus, mikä varmasti ei ole toivottava ominaisuus.

Onneksi synteettinen huopa ja polyesterivilla levymuotoisena ovat suhteellisen halpoja materiaaleja, ja oletan että akustisen linssin rakentaminen olisi kohtuullinen vaiva. Akustisen linssin suuntaavuuden mittaaminen valmiista kaiuttimesta olisi lopputuloksen onnistumisen kannalta tärkeää. Tosin sen voi todeta myös epäsuorasti mitatun taajuusvasteen perusteella, mutta sellaisesta mittauksesta jää puuttumaan yksityiskohtia, jotka auttavat akustisen linssin parantelussa.
 
Back
Ylös