-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
Hyvän ja huonon ero?
- Keskustelun aloittaja moukkunen
- Aloituspäivämäärä
jacqueline.lacan
Käyttäjä
Hyvä voi olla luonteva, intuitiivinen, miellyttävä, tarkka, mukaansa tempaava, erotteleva, analyyttinen. Kaikkea sitä mitä täältä saattaa lukea.
Aika vaikea kysymys. Hyvä on vähän makukysymys itse kullekin, toiselle toinen edustaa hyvää, toiselle se voi olla ihan scheissea. Hyvä on pääsääntöisesti laadukkaasti viimeistelty laite. Äänenlaadulliset eroavaisuudet sekä ulkonäkö seikat on sitten jokaisen henk.kohtaisia makuasioita. Huonon laitteen halvan habituksen sekä rimpulaisuuden kyllä erottaa jo sokea reetakin kaukaa.
Oppiakseen lukemaan tätä foorumia on ensin pitänyt oppia kanssaharrastajista, että mitä he arvostavat. Kun sen oppii, saa myös enemmän hyötyä näistä kirjoituksista. Yksi foorumikaverin hauskimmista perusteluista oli että toinen tuote oli hyvä, kun se oli hyvän näköinen ja hyvillä liitännöillä. Toinen vähän halvempi ei ollut hyvä, koska siitä puuttui yksi liitäntä ja ei ollut sama ulkonäkö. Äänellisesti ne olivat hyvin erilaisia, mutta sitä ei huomioitu perustelussa ollenkaan. Huono voi olla: rimpula, kevyt, kireä-ääninen, riipivä, löysä, suhiseva tai vain halvan näköinen. Hyvä taas painava, tukeva, laadukas, rytmikäs, suuri resoluutioinen, eheä, nopea tai vaikka vain laadukkaan näköinen.
Olen samaa mieltä, että nämä ovat hölökohtaisia juttuja, mutta kun kerran omaa mielipidettä kysyttiin, niin tässä omani:
Vahvistin:
+ bassopään kontrolli ja voima (kunnollinen virtalähde)
+ ei rajoita muita oheislaitteita
+ yhteistyökykyinen erilaisten laitteiden kanssa (päivitykset)
- tasapaksuisuus/mitäänsanomattomuus
- löysyys
- rasittavuus
Kaiutin:
+ napakkuus ja rytmikkyys
+ paljastaa äänitteestä tarpeeksi, mutta ei vaadi liikaa äänitteeltä.
+ yleispätevyys eri musiikkityyleillä
+ tekee välillä jotain hienoa, mitä ei aina ymmärrä, että kuinka tämä onnistuu kahdella kaiuttimella
- rasittavuus
- tasapaksuisuus/mitäänsanomattomuus
- löysyys bassopäässä
soitin / äänilähde:
+ miellyttävä ääni
+ ei toimi filtterinä muulle laitteistolle
- hukkaa äänestä jotain olennaista äänitteestä riippumatta
kaapelit:
+ ei "tee" äänelle mitään
- "soundaa" liikaa
Vahvistin:
+ bassopään kontrolli ja voima (kunnollinen virtalähde)
+ ei rajoita muita oheislaitteita
+ yhteistyökykyinen erilaisten laitteiden kanssa (päivitykset)
- tasapaksuisuus/mitäänsanomattomuus
- löysyys
- rasittavuus
Kaiutin:
+ napakkuus ja rytmikkyys
+ paljastaa äänitteestä tarpeeksi, mutta ei vaadi liikaa äänitteeltä.
+ yleispätevyys eri musiikkityyleillä
+ tekee välillä jotain hienoa, mitä ei aina ymmärrä, että kuinka tämä onnistuu kahdella kaiuttimella
- rasittavuus
- tasapaksuisuus/mitäänsanomattomuus
- löysyys bassopäässä
soitin / äänilähde:
+ miellyttävä ääni
+ ei toimi filtterinä muulle laitteistolle
- hukkaa äänestä jotain olennaista äänitteestä riippumatta
kaapelit:
+ ei "tee" äänelle mitään
- "soundaa" liikaa
M
Matti Lehtinen
Niin paljon hienoja ja erilaisia laitteistoja kuulleena, mun on ainakin tosi vaikeaa alkaa luettelemaan kaikkea sitä mistä pidän, joten kirjoitan mielummin asioista mistä en pidä.
Huono ulkonäkö, meikäläisen silmälle, huono viimeistely ja semmoinen yleinen halpa olemus, jos laite on kumminkin arvokas.
Semmoiset "never höörd" merkit, jotka maksavat kyllä maltaita, mutta joista ei senkummemmin löydy tietoa edes googlella.
Muuten mä kyllä pidänkin sitten melkopitkälti kaikista hienoista hifi - laitteista.
Ääh.
Tämä on vähän liian hankala pukea tämän tarkemmin sanoiksi. Mä tykkään putkivahvareista, paperikartioisista laajakaistoista, subbareista, isoista kaiuttimista ja kaikista hinta/laatu vermeistä. Mä tykkään NADista, Eposista, Dynaudiosta, Usherista, Sonusfaberista, Densenistä, Yamahasta, Pioneerista, Phy-hp:sta ja kaikista niistä muistakin, mitkä unohdin tästä listasta.
Huono ulkonäkö, meikäläisen silmälle, huono viimeistely ja semmoinen yleinen halpa olemus, jos laite on kumminkin arvokas.
Semmoiset "never höörd" merkit, jotka maksavat kyllä maltaita, mutta joista ei senkummemmin löydy tietoa edes googlella.
Muuten mä kyllä pidänkin sitten melkopitkälti kaikista hienoista hifi - laitteista.
Ääh.
Tämä on vähän liian hankala pukea tämän tarkemmin sanoiksi. Mä tykkään putkivahvareista, paperikartioisista laajakaistoista, subbareista, isoista kaiuttimista ja kaikista hinta/laatu vermeistä. Mä tykkään NADista, Eposista, Dynaudiosta, Usherista, Sonusfaberista, Densenistä, Yamahasta, Pioneerista, Phy-hp:sta ja kaikista niistä muistakin, mitkä unohdin tästä listasta.
miksin
Käyttäjä
- Liittynyt
- 20.4.2007
- Viestejä
- 6 747
moukkunen sanoi:Mikä on mielestäsi hyvien laitteiden/kaiuttimien/kaapeleiden ero huonoihin?
Mistä asioista päättelet, että onko jokin hifiroina huono, keskinkertainen tai hyvä?
Tuleeko mielikuva hyvyydestä vain synergiasta?
Riippuu ihan kokonaan siitä miltä se tuntuu.
Littunatelkkari
Hifiharrastaja
Eikös se ole aika hyvä silloin, kun tykkää kuunnella levyjä?
Huono se on silloin kun miettii, mikä setissä voisi olla vielä paremmin.
Huono se on silloin kun miettii, mikä setissä voisi olla vielä paremmin.
Littunatelkkari sanoi:
Ja vielä sitä huonompi jos tietää viat miettimättä.
Turha tässä alkaa sepustamaan laitekohtaisia määritelmiä. Jos setti kykenee luomaan illuusion elävästä esityksestä eikä vain kuulosta kaiuttimilta jossakin huoneessa niin sitten voi jo lopettaa kohkaamisen.
sepi_1 sanoi:
Tästäkin voi olla eri mieltä, kuitenkin kaikella kunnioituksella mielipidettäsi kohtaan. Nykylevyjä ei äänitetä yleensä elävänä esityksenä vaan soittajat käyvät heittämässä oman osuutensa raidalle kukin vuorollaan ja sitten ne raidat miksataan yhteen enemmän tai vähemmän elävän esityksen muotoon. Oikeat elävät taltioinnit on tietenkin asia erikseen.
elviz sanoi:
Täysin samaa mieltä. Tuo yhtälö toimii silloin kun kuuntelet trio-pohjaista jazz-esitystä, joka on äänitetty samassa tilassa samanaikaisesti. Minulle setti toistaa musiikin levyltä, niin kuin se on tarkoitettu. Vielä siis kerran: Älköön kukaan kaivako levyiltään sellaista, mitä ei ole tarkoitettu kaivettavaksi.
Littunatelkkari
Hifiharrastaja
Tawe sanoi:
Laiteurheilua, sano.
elviz sanoi:
Tämä on kovin musiikkilajista riippuvaista. Klassinen orkka varmaankin vedetään kerralla, kuten ns. kommunikaatioon pohjautuva tajunnanvirta.
Salival sanoi:
Minkäs sille voi jos setti paljastaa äänitystekniset viat ja jakkaran narinat. Noiden mukana voi mennä myös osa soittimien sävyistä ja tallennustilan akustiikan tunnusta.
sepi_1 sanoi:
Kuinkahan monessa levyssä setti liioittelee ne tilat. Sävyt ei katoa mihinkään tilojen mukana.
Oletetaan siis, että levy on miksattu ja masteroitu perus Genelec-lähikenttämonitoreilla. Miksaaja päättää laittaa Snareen vähän enemmän kaikua, jotta se soisi laajemmin. Soiko se kaikuisasti tässä kaiken paljastavassa setissä, vai siirtyykö kenties backstagen puolelle, koska tilailluusio on niin valtaisa.
Siis mun pointtini on aina ollut: Jos sä kuuntelet referenssitason äänitteitä, niin luultavasti hommat on kuosissa. Mutta mikäli levypinoon on eksynyt muutama musta lammas, jossa pahimmassa tapauksessa on useampia eri tiloja äänitettynä, niin homma sukkii...
- Liittynyt
- 4.6.2007
- Viestejä
- 9 847
En usko että elektroniikka tai kaiuttimet voivat "tehdä" enemmän tilaa kuin mitä levyllä on. Heijastuksilla ja huoneakustiikalla voidaan saada aikaan vaikutelma, että tilaa olisi enemmän, mutta tuo ei ole äänitteen aitoa tilaa. Toki joku kuiva studiotuotos saattaa kyllä hyötyä pienestä huoneakustiikan tuomasta "lisätilasta". Yleensä aito tilantoisto setissä paranee, mitä lähemmäs kuulijaa kaiuttimet tuodaan, ts. enemmän suoraa ääntä ja vähemmän heijastuksia.