Hei,
siis miksi keskiäänikaiutin?
Monikanavaisessa elokuvatoistossa monesti kaikki puheääni on miksattu keskikaiuttimeen ja jos se brutaalisti miksataan stereoksi niin molemmista
kanavista tietysti lähtee ihan sama signaali ja kaiuttimien keskipisteeseen syntyy phantom eli haamukuva keskikaiuttimen monoäänestä.
Haamukuva ei vastaa tietenkään keskikaiuttimesta tulevaa ääntä ja lisäksi sen paikka muuttuu kun siirryt pois kaiuttimien keskiakselilta eli sweetspotista pois, jne.
Sitten vielä yksi asia ... eli stereokuuntelun monosignaalin kampasuodatusilmiö, joka toimii seuraavasti:
Kun molemmista stereokaiuttimista lähtee sama ääni, vasemman kaiuttimen signaali saapuu oikeaan korvaan hieman (n. 0,27ms) myöhemmin kuin oikean kanavan signaali.
Sama tapahtuu käänteisesti vasemmassa korvassa. Laitoin liitteeksi kuvan ko. jutusta. Keskiäänikaiuttimesta ääni tulee suoraan yhdestä äänilähteestä.
Signaalit summautuvat destruktiivisesti molemissa korvissa siten, että 1500Hz - 2200Hz taajuusalueelle tulee dippi (toisen oheistetun kuvan mukaisesti).
Ja kun tämä on dippi on vielä sillä kaikkein herkimmällä keskialueella ....
Jos laitat korreloivaa kohinaa soimaan stereokaiuttimista, löydät niiden sweetspotin siinä kohdassa jossa haamukuvan ääni kuulostaa kaikkein tumpuimmalta!!!!
Eli stereotoistossa on tällainen ominaisuus josta ei syystä tai toisesta juurikaan puhuta.
Kyseinen ilmiö on selvästi havaittavissa äänitteissä joissa panpot-miksauksella esim. laulaja on sijoitettu kaiuttimien keskipisteeseen.
Normaalisti kaikuvassa huoneessa (oheinen kuva) ilmiön vaikutus on 3-4dB luokkaa koska kaiku vähentää destruktiivista summatutumista mutta jos
huone on vaimennettu voimakkaasti tai kaiuttimet suuntaavat tehokkaasti, tämä ilmiö voi olla vieläkin selvempi.
t. 5.1
Kuvat ovat Floyd Toolen erittäin suositeltavasta kirjasta: Sound Reproduction - Loudspeakers and Rooms, Focal Press 2008 ISBN: 978-0-240-52009-4
Luku 9.1.3 An Important One-Toothed Comb - A Fundamental Flaw in Stereo