Elementtien kytkentä sarjaan

[jiteko]

Mitenkä elemttien sarjaankytkentä vaikuttaa toimintaan? Impedanssi nousee mutta tuleeko elementtien välille vaihesiirtoa, suodatusta, vaimennusta jne. ja kuinka paljon?

 

[Legis]

Voisin mutuilla:
- Sarjassa ensimmäisen elementin puhekelan induktanssista syntyy 1. asteen alipäästö-butteri, eli vaikuttaa taajuusvasteeseen ja vaiheeseen saman verran kuin vastaavan kokoinen kela muutenkin.
- However, elementin induktanssi on dynaaminen - bassoilla korkein ja diskanteilla matalin - eli lopputulos voi olla/on musiikkimateriaalilla vaikeasti ennustettava ja täysin elementtikohtainen. Jos kuuntelet bassobiisiä jossa soi taustalla kokoajan 20hz siniaalto, niin elementti lisää induktanssia kokoajan paljon ja mikäli biisi on esim Bachin viulu-sello-minuetti, niin lisätty induktanssi on luultavasti suurin piirtein elementin spekseissä ilmoitettu induktanssi (se mitataan yleensä 1Khz-taajuudella). Myös elementin vatkauksen määrä vaikuttanee induktanssiin.
- Sarjaan kytkettyjen elementtien herkkyys on sama kuin yhden elementin herkkyys yksinään, jonka varmaan tiesit. En tiedä menikö edellinen virke teknisesti aivan oikein, mutta siis soivat vakioteholla kahdestaan yhtä lujaa kuin yksi elementti.

 

[janne_k_i]

Lyhyesti: muiden kuin samanlaisten elementtien sarjaan- tai rinnankytkemissä ei liene juurikaan tolkkua, ellei sitten ole hyvä matemaatikko ja tiedä mitä tekee...

 

[jiteko]

Lyhyesti: muiden kuin samanlaisten elementtien sarjaan- tai rinnankytkemissä ei liene juurikaan tolkkua, ellei sitten ole hyvä matemaatikko ja tiedä mitä tekee...

Sarjaankytkentä vaikuttaa myös samanlaisiin elementteihin, ei poista ongelmaa.

 

[Audisa]

Sarjaankytkennän ongelmia voidaan vähentää laittamalla vastukset kaiuttimien yli . Toisaalta mielenkiintoisia systeemejä voi rakentaa esim. useista diskanttikaiuttimista laittamalla niitä sarjaan ja rinnan, kaiuttimet voivat olla tällöin myös erilaisia. Erikokoisilla vastuksilla voidaan tasata voimakkuuksia. Jakosuodin pitänee tehdä lähinnä kokeiluperiaatteella.

 

[alspe]

Linearray-systeemeissä on lähes aina sarjaankytkettyjä elementtejä? Tuleeko niillä tosiaan kaikilla sama vaiheongelma? Aina muljahtaa 90 astetta vaihe kun elementin edellä on "kela" (puhekela). Ilmeisesti paljon puristisempi ratkaisu on aina kytkeä rinnan jos mahdollista? Tällöin elementit vain näyttävät akustisesti 2 kertaa isomman pinta-alan elementiltä ja sähköisesti puolet vaikeammalta kuormalta...

 

[jasu]

^hmm, 16 kpl 8 ohmisia rinnan, ei o krellejä lattialla (mun viivat on 4 elementin ryhmissä sarjassa, nuo ryhmät sitten rinnan).

muoks: Ja viivojen mittaaminen on vielä viheliäisempää. Kun normi huoneessa ei voi mitata kaukaa, ja lähikenttämittaus taas näyttää melko karmealta (elementtien välinen interferenssi jne).

 

[saurama]

Voisin mutuilla:
- Sarjassa ensimmäisen elementin puhekelan induktanssista syntyy 1. asteen alipäästö-butteri, eli vaikuttaa taajuusvasteeseen ja vaiheeseen saman verran kuin vastaavan kokoinen kela.

Kumpi on vaihtovirtasignaalilla ensimmäinen elementti?

 

[kimmosto]

Huh, täällä on taas virtapiiriteoriat hallussa ???

 

[Jounika]

Kyllä se jännitejako toimii niin keloilla vaihtosähköllä kuin vastuksillakin. Eli jännite jakautuu nätisti sarjaankytketyille elementeille, noin teoriassa, käytännössä 2 sähköisesti samanlaista elementtiä ei ole...

 

[MPS]

No huh, juuri kun luuli jotain sähköistä tietävänsä niin täällä oppii ihan uusia juttuja ;-)

 

[Vilunki]

Nyt on edellä sellaista mutua, että on pakko vähän itsekin mutuilla. En ole minäkään lukenut mitään virtapiiriteoriaa, joten saatan kyllä itsekkin puhua ihan pehmeitä.

- Ei tule 1. asteen alipäästöä eikä myöskään vaiheen pitäisi muuttua. Induktanssin vaikutus riippuu elementin puhekelan impedanssista. Esim 1. asteen alipäästö johonkin tietylle taajuudelle vaatii 8ohm elementillä tuplasti isomman kelan kuin 4ohm elementillä. Kun elementit lyödään sarjaan niin toki induktanssia tulee lisää, mutta myös elementtien yhteinen kuorma tuplaantuu, joten induktanssin kasvun vaikutukset kumoutuu siinä. Sarjakytkentä aiheuttaa toki sen, että alipäästön tekeminen vaatii isompia keloja, mutta toisaalta ylipäästöä tehdessä riittää pienemmät konkat.

- Induktanssi ei riipu taajuudesta vaan se on kelan kiinteä ominaisuus (esim. 1,2mH kela). Impedanssi riippuu taajuudesta, jos piirissä on induktanssia tai kapasitanssia.

- Jänniteherkkyys (dB/Voltti) pysyy sarjakytkennässä samana. Tehoherkkyys (dB/W) kasvaa 3db ja myös tehonkesto tuplaantuu, joten saatavissa oleva maksimiäänenpaine kasvaa 6db.

 

[jiteko]

Olisi ihan kiva kuulla nyt jonkun asiasta tietävän kommentit asiasta kun noita mutu tietäjiä on jo monia.

 

[Pappis]

Vahtosähkön piiriteorian kannalta Vilungin jutut ovat totta.

 

[Legis]

- Induktanssi ei riipu taajuudesta vaan se on kelan kiinteä ominaisuus (esim. 1,2mH kela). Impedanssi riippuu taajuudesta, jos piirissä on induktanssia tai kapasitanssia.

Puhekela ei käyttäydy kuin kela, vaan sen induktanssi todella vaihtelee taajuuden mukaan, samoin kuin puhekelan poikkeutuksen mukaan. Jotkut valmistajat ilmoittavat induktanssin useammalla taajuudella (esim. BMS ilmoittaa 1kHz ja 10khz).

 

[kimmosto]

Puhekela ei käyttäydy kuin kela, vaan sen induktanssi todella vaihtelee taajuuden mukaan,
....
Jotkut valmistajat ilmoittavat induktanssin useammalla taajuudella (esim. BMS ilmoittaa 1kHz ja 10khz).

Tuonkin asian voisi esittää toisin. Yleensähän kaiutinelementin impedanssivasteen käytös puhtaasta Re+Le sarjakytkennästä poikkeavasti ajatellaan johtuvan huomattavasti em. sarjakytkentää monimutkaisemmasta sähköisestä sijaiskytkennästä. Pukelan läpi kulkeva virta kohtaa siis matkallaan ikäänkuin vastuksia, konkkia, keloja, häviöllisiä keloja yms. rompetta jollain tavalla kytkettynä. Koko impedanssivaste yhdellä signaalitasolla saadaan siis kuvattua kasalla vakioarvoisia komponentteja - mikäli niin halutaan, jolloin voidaan ajatella että sijaiskytkennän komponenttiarvot ovat taajuudesta riippumattomia. Toinen taso tuottaa sitten eri tuloksen kuten kerroit, eli sijaiskytkennän komponenttiarvot eivät ole reaalimaailmassa vakioita.

Tämäkään saivartelu ei valitettavasti edistä vastauksen löytymistä, joten sen verran voisi lohduttaa että maailmassa on aika paljon sarjakytkentää käyttäviä kajareita. Ehkäpä joku olisi tähän päivään huomannut ettei homma toimi ihan normaalisti, jos asia olisi todella niin. Erilaisia tai eri tavoin koteloituja elementtejä ei tietenkään kannata kytkeä sarjaan ellei tiedä tasan tarkkaan mitä on tekemässä. Joitakin erikoisempia sovelluksia löytynee sellaisellekin pervoilulle.

 

[Jounika]

Puhekela ei käyttäydy kuin kela, vaan sen induktanssi todella vaihtelee taajuuden mukaan, samoin kuin puhekelan poikkeutuksen mukaan. Jotkut valmistajat ilmoittavat induktanssin useammalla taajuudella (esim. BMS ilmoittaa 1kHz ja 10khz).

Mitähän he ilmoittavat, impedanssin vai induktanssin vaihtelun? Ovatko ilmoittaneet mittaustavan?

 

[Legis]

Tuonkin asian voisi esittää toisin.

Toimiikos tuo vaihtoehtoinen ymmärtämismalli vielä paremmin jos oletataan, että puhekelaa ei liikuteta(vaikka syötetään signaalia), tai jos liikutetaan, niin että kela liikkuu saman verran kaikilla taajuuksilla, ts. malli ontuu? Koska puhekelan liikkeen pituus ei ole vakio eri taajuuksilla, niin induktanssi vaihtelee/huojuu eritavalla taajuuden mukaan myös sen takia, vai? Le (X):ää tarkoitan siis.


Jounika, BMS puhuu ihan vaan puhekelan induktanssista, ei oo puhuttu oikeen muuta: http://bmsspeakers.com/fileadmin/bms-data/product_data_2011/cones_ferrite/bms_18s430v2_2011-04_woofer.pdf

 

[kimmosto]

Toimiikos tuo vaihtoehtoinen ymmärtämismalli vielä paremmin jos oletataan, että puhekelaa ei liikuteta(vaikka syötetään signaalia), tai jos liikutetaan, niin että kela liikkuu saman verran kaikilla taajuuksilla, ts. malli ontuu? Koska puhekelan liikkeen pituus ei ole vakio eri taajuuksilla, niin induktanssi vaihtelee/huojuu eritavalla taajuuden mukaan myös sen takia, vai? Le (X):ää tarkoitan siis.

Ei malli mihinkään onnu, koska oli speksattu yksi signaalitaso, jolla poikkeutus on mikä on ja sillä sipuli. Ja tuohan on vain malli, jolla yritetään kuvata impedanssivaste niin että esim. systeemien simulointi onnistuisi suoraviivaisesti vektorimatikalla ilman taulukoita tms, ja elementin toiminta voitaisiin hahmottaa helpommin esim. sarjakytkennän tekemistä varten. Eli koko Le(x) asia ei liity tähän ketjuun mitenkään.

 

[Vanhis]

Oppikirjojen mukainen impedanssimittaus tehdään paikalleen lukitulle puhekelalle. Tarina ei kerro miten se lukitaan. Ilmavälin voi täyttää hartsilla kertakäyttömittausta varten.

Vanhis