Blues-musiikkia kiitos

The American Folk Blues Festivalia katsoessa pääsee hyvin käsitykseen mistä pitää. Bluesiakin on niin monenlaista, että tuollainen "yhteenveto" antaa hyvän lähtökohdan omien preferenssien tunnistamiselle. Ykkösosasta jäivät mieleen ainakin Otis Rush ja Otis Spann (jälkimmäinen pianobluesia) sekä John Lee Hooker ja Big Joe Williams.

Onhan tuossa Sonny Boy Williamson ja Muddy Waterskin mukana. Äijillä on kyllä karisma sitä luokkaa, että pelkkä lavalle käveleminen herättää kunnioitusta 8)
 
Jotenkin tuollainen Anan tyylinen hifi-blues ei iske, ei vaikka esittäjät olisivat kuinka aitoja blues veteraaneja. Se on liian... kliinistä.
Bluesissa pitää olla intohimoa enemmän kuin esim. keskiverto rockissa, koska formaatti on suht rajallinen ja bluesia on tehty jo lähes vuosisata, niin ilman poikkeuksellista paloa jää esitys tylsäksi. Ja primitiivisyys on aina plussaa.

En väitä, että kaikissa seuraavissa esimerkeissä olisi poikkeuksellista paloa, mutta ainakin yritystä löytyy.

Black Magic Six -punk otteella viemäristä.

Toinen kotimainen duo: Jo' Buddy & Downhome King III -perinnetietoista taiturointia tyylillä.

Muutama alkuperäinen vielä :Skip James -ehkä omaperäisin delta-blues esittäjä jota olen kuullut. Aavemaista.

Ja lopuksi mies joka on ollut monelle Chicago-blues artistille vaikuttaja, ja täten siis muokannut bluesia paljonkin: Son House vanhoilla päivillään.
 
Hifi-bluesia tai ei mutta tältä vuosituhannelta. Kaikki kunnia vanhoille äijille Skip James, Rober Johnson... mäkin jaksoin aikoinaan innostua niistä ihan tosissaan mutta nykyään yritän pitää katseen enemmän tässä päivässä.

Toi BM6 oli ihan uusi tuttavuus, täytyy ottaa tarkkailuun. Jo' Buddy onkin tullut livenä nähtyä useammankin kerran. Ilahduttavaa että täältä nousee koko ajan uusia yrittäjiä vaikka hyvin tiedän että pelkästään blues ei suomessa elätä ketään.
Seuraavassa palassa lähdin etsimään Ville Leppäsen ja Micke Brörklöfin juttua mutta tulikin vastaan tällänen, menee vähän rockin puolelle mutta Eero on niin rankka blues ukko että taivuttaa sitä pelkällä laululla takaisin ja vilahtaahan se Leftykin kuvissa.
http://www.youtube.com/watch?v=0yaFuwRIO0g
 
Ketjussa ei ole vielä mainittu Lucky Petersonia. Itse sain siitä vinkin radiosta ja lähdin Spotifyin kautta tutustumaan matskuun paremmin. Ainakin minuun musiikki iskee kovasti!

Lucky Peterson: http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=11:3ifoxq95ld0e~T0

Ja näillä levyillä tutustuin paremmin artistiin: Lucky Strikes, Beyond Cool (hauskasti tuo levykansi taide muuttunut ajan kuluessa).
 

Liitteet

  • LuckyPeterson.jpg
    LuckyPeterson.jpg
    23,3 KB · Katsottu: 217
  • BeyondCool.jpg
    BeyondCool.jpg
    29,6 KB · Katsottu: 216
Suositelkaapas jotain kitaravetoista blues(rock)ia, tyyliin Cream, Stevie Ray Vaughan, Q. Stone, jne.
 
Joe Bonamassa,Vargas Blues Band.Gov't Mule. Jimmy Barnes
Vanhempaa kamaa Robin Trower
 
Crimson sanoi:
Suositelkaapas jotain kitaravetoista blues(rock)ia, tyyliin Cream, Stevie Ray Vaughan, Q. Stone, jne.
Jos vaikka aluksi nämä:

Walter Trout, Kenny Wayne Shepherd, Davy Knowles, Jonny Lang, Rob Tognoni, Popa Chubby, Lance Lopez, Jimmy Thackery, Leslie West (Mountain), John Campbeljohn, Michael Katon, Greg Koch, Otis Taylor (soittelee tosin paljon myös banjoa), Eric Sardinas, Pat Travers, Gary Moore, Rory Gallagher, Chris Duarte, Tommy Castro, Tom Principato, Philip Sayce, Rex Carroll Band, Eric Gales, Savoy Brown, Eric Haynes, Ely Cook, Jake's Blues Band / Messengers, Bryan Lee, Matt Schofield, Julian Sas, Danny Bryant, Ainsley Lister, Oli Brown, Lonnie Brooks, Lonnie Mack, Omar & The Howlers, Rick Derringer, Robben Ford, Ronnie Earl, Tab Benoit, Smokin' Joe Kubek, Duke Robillard, Johnny Winter, Erja Lyytinen, Guitar Shorty, Jeff Healey

EDIT: Lisäyksenä Coco Montoya
 
Ruotsissa toimi erinomainen Little Jenny and the Blue Beans, ronskin näköisiä tätejä kaikki:

http://www.youtube.com/watch?v=8AQ6yAyFOtg&feature=related

Jenny oli myös taitava huuliharpisti, juutuubissa on pätkiä joissa hän soittelee Pepe Ahlqvistin kanssa. Valitettavasti hän kuoli syöpään hetki sitten, mikä oli hyvin ikävä kuulla, RIP.

Buddy Guy on aina loistava, aivan sama mikä vuosikymmen on menossa. Tässä varsin tuore esitys, ei rämeblues tästä parane, soundit ovat mahtavat, nyt sitä volyymiä:

http://www.youtube.com/watch?v=D6tdlmx_GO4
 
Crimson sanoi:
kitaravetoista blues(rock)ia
The Allman Brothers Band. Parasta matskua löytyy alkupään Duane Allman -levyiltä, että myös nykyiseltä Warren Haynes/Derek Trucks kokoonpanolta. Etenkin, kun Warren Haynes liittyi mukaan, niin bändin taso nousi uusille urille.

ZZTop. Ensimmäisistä levyistä eteenpäin.
 
Bluesrockiin on kätevää tutustua myös Provogue recordsin kokoelmalevyjen avulla "where blues meets rock". Noita kokoelmia löytyy melko monta ja ovat hinnaltaankin kohtuullisia. Mikä parasta niitä löytyy melko mukavasti myös kotimaisista levykaupoista.

Allman Brothers Band on tosiaan yksi kovimmista, siitä on vielä mainitsemisen arvoinen Dickey Betts (& Great Southern), jonka soolokokoonpanoissa ainakin live-taltioinneissa on vaikuttanut myös Allman Brothers Bandissa aikoinaan soittanut Dan Toler

Sittten vielä pari naisartistia: Ana Popovic, Shemekia Copeland, Deborah Coleman
 
Kiitoksia vinkeistä. Tossahan tulikin jo kuunneltavaa tuotantoa hetkeksi aikaa. Taidanpa kuitenkin aloittaa Spotifysta ja sitten metsästää parasta antia vinyylinä.

Albert King muuten vaikuttaa todella kovalta. Löytyisikö muuta samantyylistä (perinteistä kitaravetoista fiilistelybluesia)? ;)
 
Kaikki Kingit ovat tietenkin hyviä Freddie mukaanlukien. Albert on myös minun suosikkini, mutta B.B. on kuitenkin koskettanut eniten. Hänen herkässä otteessaan on parhaimmillaan ylimaallista tunnelatausta.

Valkoisista nykysoittajista voi mainita esimerkiksi Duke Robillardin, joka on esiintyjänä mainio ja on tehnyt lukuisia loistavia levyjä. Lisäksi hän muistuttaa nykyään ulkonältään aina vain enemmän Jerry Garciaa. Plussaa siitäkin.

Jimmie Vaughan on tehnyt muutaman erinomaisen soololevyn ja jatkaa omalla tavallaan texasilaista blues-kitaraperinnettä. Ja Fabulous Thunderbirds oli tietenkin Jimmien aikana erinomainen yhtye.
 
Albert King ja Johnny Winter on mun suosikit. Pidän myös paljon Albert Collinsista.
 
Back
Ylös